Päätöksen perustelut
Kangasalan kaupunki on pyytänyt lausuntoa asemakaavan valmisteluvaiheesta, joka koskee Kangasalan Suinulan kaupunginosaa, Tarastenjärven teollisuus- ja kiertotalousalueella. Noin 68 hehtaarin suunnittelualue sijaitsee Suinulan kaupunginosassa noin 9,5 km etäisyydellä Kangasalan keskustasta luoteeseen ja 13 km Tampereen keskustasta koilliseen. Sen alustavaan rajaukseen sisältyy jo rakennettuja ja käyttöönotettuja tontteja ja rakenteilla olevia tontteja. Korttelin 8202 itäreunalla sijaitsee pientalo. Kortteleissa 8204 ja 8205, Mineraalitien länsiosassa sijaitsee jo asemakaavan mukaiseen käyttöön otettuja tontteja, minkä lisäksi korttelissa 8205 Kvartsitien varrella sijaitsee jo käytössä oleva tontti. Kortteliin 8206 on lounaisosassa sijaitsevan, jo käyttöönotetun alueen lisäksi korttelialueelle myönnetty lupa alueen esirakentamiselle pientä vielä vireillä olevaa alueen osaa lukuun ottamatta.
Asemakaavamuutoksen käsittämät katualueet ovat rakennettuja ja asemakaavoitetun alueen pohjoisreunalle sijoittuvalla suojaviheralueella on kapea kaistale puustoa. Asemakaavan suojaviheralueen pohjoispuolella, asemakaavattomalla alueella on vireillä maa-aineslupa. Maaperä on pääosin hiekkamoreenia. Alueen etelälaidalle sijoittuu saraturpeen alue ja lounaisosaan pienehkö kallioalue.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu toteaa, että alueella kohteen lounaispuolella on vireillä asemakaava 8508 Haapakorven ulkoharrastamisen suuralue, jonka tavoitteena on luoda edellytykset terveys- ja arkiliikuntaa tukevalle ulkoharrastamisen toiminnalle. Tarastenjärven asemakaavan 912 muutoksen vaikutuksia ulkoiluharrastamisen suunnitteilla olevaan suuralueeseen on syytä arvioida ja mahdollisesti yhteensovittaa kaavan valmistelun edetessä. Myös maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan EJ-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huolehtia ympäröivillä alueilla tapahtuvaan ulkoiluun ja muuhun virkistyskäyttöön kohdistuvien haittojen ehkäisemisestä. Tampereen puolella hieman lännemmässä on voimassa Nurmi-Sorilan tarkistettu osayleiskaava, jonka myötä tavoitellaan ko. alueen asukasmäärän kasvua muutamalla tuhannella asukkaalla. Tarastenjärven asemakaavan 912 vaikutuksia tulee arvioida Tampereen kaupungin voimassa olevaa tarkastettua Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa vasten niin lisääntyvän virkistyskäytön kuin mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden suhteen.
Kaava-alueen hulevedet ohjautuvat Tampereen kaupungin alueelle Tiikonojaan, josta ne laskevat Sorilanjoen kautta Näsijärveen. Kaavassa on määrätty hulevesien viivytyksestä merkinnöin hule-15 ja hule-10. Tampereen kaupunki käyttää kantakaupungin vaiheyleiskaavaan pohjautuvissa hulevesien viivytysmääräyksissä suurempaa viivytystä 1,1 m3 / 100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa, joka koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta rantaan rajoittuvia kiinteistöjä, joita koskee tapauskohtainen harkinta. Samantasoinen tonttikohtainen viivytys on suositeltavaa myös tässä kohteessa, jossa tulee olemaan suuria vettä läpäisemättömiä pintoja.
Alueen hulevesiä suunnitellaan viivytettävän tonttikohtaisen viivytyksen lisäksi alueelle rakennettavissa kosteikoissa, mikä on hyvä asia. On tärkeää, että kosteikot ovat käyttövalmiita jo ennen alueen muun rakentamisen aloittamista.
Alueelta Tampereen Tiikanluoman suojaviheralueen suuntaan johtuvat hulevedet eivät saa heikentää Tiikonojan varren tummaverkkoperhosen elinympäristön kosteusolosuhteita. Elinympäristöjen turvaamiseksi Tiikonojan virtaaman on säilyttävä mahdollisimman tasaisena ja tummaverkkoperhosniityn kosteutta on hyvä lisätä jonkin verran.
Hulevesien määrällisen hallinnan lisäksi niiden laadullinen käsittely on hyvin tärkeää huomioida kaavamääräyksissä alueella, jolla mahdollistetaan teollisuus- ja kiertotaloustoiminnan harjoittaminen. Samoin mahdollisten onnettomuustilanteiden myötä syntyvien sammutusvesien aiheuttamia riskejä on hyvä arvioida ja mahdollisesti huomioida kaavassa. Rakentamisaikaisten työmaavesien hallinta on tärkeää, tästä on annettu asialliset määräykset Kangasalan kaupungin rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä. Hulevesien käsittely ja siitä annettavat kaava- ja muut määräykset ovat olennaisia myös kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien viitasammakon tiukasti suojeltujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojaamisen vuoksi.
Mustaliuskeen riskialueiden sijainti ja niihin liittyvät tutkimustarpeet olisi syytä kuvata ehdotusvaiheen kaavaselostuksella nykyistä täsmällisemmin, etenkin jos alueella suunnitellaan uusia louhintoja tai suurempia maanrakennustöitä. Tampereen kaupungin teettämien yleiskaavatasoisten selvitysten perusteella mustaliuskeen riskialueet sijoittuvat korttelia 8206 laajemmalle alueelle, ja mustaliusketta voi esiintyä kallioperän lisäksi alueen irtomaa-aineksissa. Mustaliuskeen vesistöjä happamoittava vaikutus on huomioitava myös mustaliuskepitoisten maa-ainesten jatko- ja loppusijoituspaikkojen suhteen.
Vt 9 uudistuksen myötä mahdollisesti rakentuvat pieneläintunnelit tai eläinten kulkuun soveltuvat muut alituskohdat on suositeltavaa huomioida asemakaavassa riittävinä ja kulkuesteettöminä viheraluevarauksina, jotta alitusten mahdollistama ekologinen yhteys on toimiva. Maakuntakaavan T-alueen suunnittelumääräysten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä muun muassa toiminnan ympäristövaikutusten hallintaan ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseen.
Kaavan toteutuessa aiemmin suojaviheralueeksi varattua aluetta muuttuu korttelialueeksi. Muutos kohdistuu alueen koillisreunalle sijoittuvalle, keskimäärin noin 20 metrin levyiselle ja noin 650 metrin pituiselle vyöhykkeelle. Poistuvaa kasvillisuutta voidaan kompensoida istuttamalla uutta puustoa rakentamisen ulkopuolelle jääville alueen osille. Kaavassa tulee siis olla tai antaa tarvittavat määräykset puuston istuttamisesta ja merkitä alueet kaavakarttaan.