Perustelut
Tampereen seudun työllisyysalue järjestää ja tuottaa työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain mukaiset palvelut sekä muussa lainsäädännössä työvoimaviranomaiselle säädetyt tehtävät 16 kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tampere toimii vastuukuntana ja kuntien yhteisenä toimielimenä on elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto. Vuoden 2027 alusta Tampereen seudun työllisyysalueeseen kuuluu 15 kuntaa: Tampere, Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Urjala siirtyy 1.1.2027 alkaen osaksi Läntisen Pirkanmaan työllisyysaluetta. Tampereen seudun työllisyysalue vastaa muiden sopijakuntien kuin Valkeakosken kaupungin osalta myös kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 luvussa kunnille säädetyistä tehtävistä 18–64-vuotiaiden osalta lukuun ottamatta perheen kotoutumissuunnitelmaa.
Työvoimaviranomaisen vastuulla olevia keskeisiä lakisääteisiä palveluja ovat työnhakijapalvelut, työnantajapalvelut ja alkavan yrittäjän palvelut. Tehtäviin kuuluu myös palvelujen hankinta sekä avustusten myöntäminen ja maksatus. Työllisyysalueen palvelut järjestetään hyödyntäen yksityisen ja 3. sektorin palveluekosysteemiä yhteistyössä sopijakuntien, hyvinvointialueen, oppilaitosten ja muun kumppanuusverkoston kanssa. Lakisääteiset työvoimapalvelut integroituvat kuntien elinvoimaekosysteemiin.
Työllisyysalueen toiminta on osa työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmää. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta on muodostettu kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Taseyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen välittömät ja välilliset kustannukset. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan.
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarviokehyksen 22.6.2025 § 232. Vuoden 2027 talousarvio ja sen sisältämät vuosittaiset sitovat toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan 2035, ja sen pohjana olevaan Ilmari Nurmisen pormestariohjelmaan, sekä seudulliseen työllisyysstrategiaan, joka on Tampereen strategiaa tarkentava erillisohjelma. Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostolle kohdistuu kolme sitovaa toiminnan tavoitetta, joilla tähdätään työllisyyden edistämisen kumppanuusmallin vakiinnuttamiseen ja toimeenpanoon, työnvälityksen kehittämiseen sekä työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen.
Työllisyysalueen toiminnalla edistetään työpaikkojen ja työllisten määrän kasvua sekä korkeaa ja laadukasta työllisyysastetta. Vaikea työttömyys on lisännyt palvelujen tarvetta ja heijastuu kuntien talouteen palvelu- ja työttömyysturvamenoina. Virinnyt talouden positiivinen käänne näkynee työttömyydessä viiveellä. Työllisyysalueen talousarviovalmistelussa lähtökohtina ovat olleet kansalliset tavoitteet ja lainsäädäntö, kaupunki- ja työllisyysstrategian painotukset sekä talouden tasapainotusohjelma. Vuosille 2026 ja 2027 kohdistuu useita lainsäädäntömuutoksia, joilla on vaikutuksia palvelu- ja resurssitarpeeseen. Haastavan työttömyystilanteen ja palveluprosessiin vaikuttavien lakimuutosten myötä ei esitetä uusia menoja työllisyysalueen talousarvioon, vaan tarpeeseen vastataan toimintaa tehostamalla ja allokoimalla resursseja nykyisen budjetin sisällä. Lisäksi työllisyysalueen talousarviosta vähennetään 5 milj. euroa kolmannen sektorin palkkatukimäärärahaa, minkä myötä rahoitusta vapautuu kohdennettavaksi sopijakunnissa muulla tavalla, esimerkiksi yleisen toimialan mukaiseen työllisyyden edistämiseen.
Työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntia on kuultava ennen kuin talousarvio hyväksytään toimielimessä. Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on pyytänyt työllisyysalueen kunnilta lausuntoa talousarvioesitysluonnoksesta ja maksuosuusarvioista vuodelle 2027 kokouksessaan 16.6.2026 § 26. Kuntien toimittamat lausunnot ovat päätöksen liitteenä. Lisäksi kuntien lausunnot kuluvan vuoden talousarvioon ovat olleet osaltaan suuntaamassa vuoden 2027 talousarvion valmistelua.
Vuoden 2027 talousarviokehys on toimintakate ja nettoinvestoinnit -tasoilla toimintayksiköitä sitova. Työllisyysalueen taseyksikön osalta sitovaa työllisyysjaostoon ja Tampereen kaupunginvaltuustoon nähden on tilikauden yli-/alijäämä. Tampereen seudun työllisyysalueen vuoden 2027 talousarviossa toiminnan nettomenot katetaan kuntien maksuosuuksilla. Talousarvioesitykseen ei sisälly poistoja, joten toimintakate sekä tilikauden yli-/alijäämä on nolla. Talousarvioesitykseen ei sisälly investointeja.
Esityksessä työllisyysalueen toiminnan menot ovat yhteensä 73,4 milj. euroa. Suurimman erän muodostavat henkilöstömenot 33,5 milj. euroa. Muita keskeisiä menoeriä ovat lakisääteiset TE-ostopalvelut (mm. valmennukset, ammatillinen työvoimakoulutus, yhteishankintakoulutukset, asiantuntijakonsultaatiot ym.), kotokoulutukset, sekä ostettavat tukipalvelut, yhteensä 13 milj. euroa, liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattavat työnantaja- ja henkilöasiakkaille kohdistuvat lakisääteiset tuet (avustukset) 15 milj. euroa (starttiraha, palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, työolosuhteiden järjestelytuki, harkinnanvarainen kulukorvaus ja matka- ja yöpymiskustannusten korvaus), nuorten rekrytointituen arvioidut kustannukset 2 milj. euroa sekä työllisyysalueen toimitilat ja muut vuokrakulut 4,4 milj. euroa.
Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2027 talousarviossa maksuosuusarviot jakautuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on 62 % ja muiden kuntien 38 %. Esityksessä työllisyysalueen taseyksikön liikevaihto on 71,2 milj. euroa. Liikevaihto muodostuu kuntien maksuosuuksista (70,9 milj. euroa), jotka määräytyvät yhteistoimintasopimuksen kustannustenjakoperiaatteen mukaisesti, sekä arvioiduista työllisyysrahaston korvauksista (0,3 milj. euroa). Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät arvioidut työterveyshuollon korvaukset (0,2 milj. euroa) sekä arvioidut nuorten rekrytointituen valtionavustukset (2 milj. euroa).
Kustannustenjakoa kehitetään vuonna 2027 yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa määritellyn kustannustenjaon mukaan toteutuneista kustannuksista 50 % kohdennetaan sopijakuntien 18-64-vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja käsite) määrän suhteellisten osuuksien perusteella. Yhteistoimintasopimuksessa määritellystä jakoperusteesta voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Palkkatuen, yli 55-vuotiaiden työllistämistuen, starttirahan, harkinnanvaraisen kulukorvauksen, työolosuhteiden järjestelytuen sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvausten kustannukset kohdennetaan vuoden 2027 laskutuksessa kuntakohtaisten toteumien perusteella, mikä edistää osaltaan aiheuttamisperiaatteen toteutumista kustannustenjaossa. Kuntakohtainen kohdennus perustuu tukea tai korvausta saavan tai tuella työllistettävän henkilön kotikuntatietoon. Muut työllisyysalueen kustannukset kohdennetaan normaalin kustannustenjakomallin mukaisesti; 50 % kustannuksista jaetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista jaetaan työikäisten määrän suhteessa. Mikäli tukien ja korvausten kuntakohtaiset tiedot eivät olisi työvoimaviranomaisesta riippumattomista syistä saatavissa laskutusta varten YA-järjestelmästä ja kirjanpidosta, myös tukien ja korvausten kustannukset voidaan kohdentaa edellä mainitun laskennallisen jakoperusteen mukaisesti.
Vastuukunta laskuttaa muiden sopijakuntien maksuosuudet talousarvioon perustuvan arvion mukaisesti kuukausittain. Talousarviossa maksuosuudet on määritelty normaalin kustannustenjakomallin mukaisesti; 50 % kustannuksista jaetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista jaetaan työikäisten määrän suhteessa. Viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Tasauslaskutuksen yhteydessä palkkatuen, yli 55-vuotiaiden työllistämistuen, starttirahan, harkinnanvaraisen kulukorvauksen, työolosuhteiden järjestelytuen sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvausten osalta laskutus oikaistaan vastaamaan kuntakohtaisia toteumia.
Aiheuttamisperusteisen laskutuksen kehittämistä jatketaan tulevina vuosina yhteistoimintasopimuksen kriteerit huomioiden.
Toimivalta: Hallintosäännön 16 §:n 3 momentin 1) kohdan mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta talousarvioesityksen, strategian toteutus- ja vuosisuunnitelmien sekä muiden toimintaa ohjaavien strategisten asiakirjojen hyväksymisestä. Hallintosäännön 17 §:n mukaan lautakuntien jaostojen ratkaisuvaltaan noudatetaan soveltuvin osin 16 §:n säännöksiä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Saari Regina, Työllisyys- ja kasvujohtaja
Tampereen seudun työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesitys hyväksytään.
Työllisyys- ja kasvujohtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon teknisiä muutoksia.
Maksuosuuksien laskutuksessa palkkatuet, yli 55-vuotiaiden työllistämistuet, starttirahat, harkinnanvaraiset kulukorvaukset, työolosuhteiden järjestelytuet sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset laskutetaan 1.1.2027 alkaen budjetin mukaisesti ja tasataan viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa kuntakohtaisten toteumien perusteella. Muut kustannukset laskutetaan budjetin mukaisesti ja tasataan viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa yhteistoimintasopimuksessa määritellyn kustannustenjakomallin mukaisesti.