Kaupunginhallitus, kokous 21.9.2026

Lataa  Kuuntele 

§ 320 Oikaisuvaatimus Tampereen kaupungin ja Tampereen Karateseura Seigokan ry:n välisen yhteistyösopimuksen hyväksymisestä 

TRE:3949/12.04.00/2026

Valmistelija

  • Ojala Iina, Kaupunkibrändi- ja markkinointijohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Vetovoima ja edunvalvonta -ryhmän johtajan varahenkilö, kaupunkibrändi- ja markkinointijohtaja Iina Ojala, puh. 040 801 6189, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Konsernihallinnon vetovoima ja edunvalvonta -ryhmän johtajan viranhaltijapäätöksestä 14.8.2026 § 45, jolla on hyväksytty Tampereen kaupungin ja Tampereen Karateseura Seikogan ry:n välinen yhteistyösopimus, on tehty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen kumoamista asia- ja menettelyvirheiden vuoksi sekä asiakokonaisuuden luotettavien vastuu-sekä kustannusselvitysten puuttumisen tai puutteellisuuden vuoksi.

Oikaisuvaatimuksen mukaan sopimus on tulkittavissa epäsuoraksi tukimuodoksi, joka ei ole lainmukainen. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on muun muassa todettu, ettei olisi kaupungin tehtävä näin ison tapahtuman hakeminen tai järjestäminen epämääräisillä tai karkeilla tasoilla.

Kaupunki ja Tampereen Karateseura Seigokan ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien Finnish Open Cup -tapahtuman järjestämistä marraskuussa 2026 sekä laajempaa strategista yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda pohjaa karaten kansainvälisten suurtapahtumien hakemiseen ja saamiseen Tampereelle vielä kuluvan vuosikymmenen aikana.

Kuntalain 1 §:n 2 momentin nojalla kunnan toimialaan tehtäviin kuuluu edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvät kaupungin alueella järjestettävät erilaiset tapahtumat. Tapahtumat osaltaan edistävät myös asukkaiden hyvinvointia ja mahdollisuutta osallistua erilaisiin tapahtumiin. Perinteisesti on katsottu, että kunta voi toimialaansa kuuluvana tukea yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Avustustoiminnalla voidaan edistää paikallista hyvinvointia, luoda yhteenkuuluvuutta ja parantaa yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Tuettavalla yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla myös sellaista suhteellisen pienimuotoista taloudellista toimintaa, joka liittyy sen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Urheilutapahtumien tukeminen on katsottu kuuluvan kunnan toimialaan oikeuskäytännössä, josta esimerkiksi KHO 17.2.2012 T 300.

Nyt päätettyyn tapahtumaan osallistuminen kuuluu edellä todetusti kunnan toimialaan. Kaupungilla ei ole velvollisuutta hankkia tai tehdä tarkkoja laskelmia niistä taloudellisista vaikutuksista, mitä tapahtumalla on kaupungin elinvoimaan tai kuntalaisten hyvinvointiin. Sopimuksestakin ilmenevin tavoin vastuu tapahtuman järjestämisestä on sopimuskumppanilla, ei Tampereen kaupungilla ja tapahtuman kustannukset ilmenevät sopimuksesta.

Kaupungin osallistumisessa yhteistyöhön ei ole kyse väitetystä kielletystä valtiontuesta, sillä kyseessä on ensisijaisesti yhteistyösopimus, jolla kaupunki saa osaltaan sopimuksen mukaisesti näkyvyyttä ja toteuttaa omaa strategiaansa kaupunkina, jossa erilaisia elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia tukevia tapahtumia voidaan järjestää. Yhteistyösopimuksen osapuolen toiminta ei ole sellaista Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen mukaista taloudellista toimintaa, että sitä olisi pidettävä mainitun sopimuksen mukaisena valtiontuen saajana. Tämän lisäksi tapahtuma järjestetään yleisölle ja kaupunkilaisille avoimena ja maksuttomana tapahtumana, jolloin kaupungin suoritus kohdistuu tapahtumaan, jolla ei luovuteta tavaroita tai palveluita markkinoille.

Todettakoon, että mikäli kokonaisuutta tulkittaisiin hankintalain näkökulmasta yhteistyön kokonaisarvo jää hankintalain liitteen E palveluna (92622000-7, Urheilutapahtumien järjestelypalvelut) kynnysarvon alittavaksi eli niin kutsutuksi pienhankinnaksi, johon ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia ja sen kilpailuttamisvelvollisuutta.

Kaupungilla on harkintavalta siitä, mihin tapahtumiin se osallistuu. Hallintolain 6 §:n oikeusperiaatteet rajoittavat julkisyhteisön harkintavaltaa. Tapahtumaan osallistumista yhteistyösopimuksen nojalla ei voida katsoa loukkaavan mainitun säännöksen mukaisia hyvän hallinnon oikeusperiaatteita miltään osin. Vetovoima ja edunvalvonta-ryhmän johtajalla on ollut päätöksestä ilmenevin tavoin toimivalta tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai on muuten lainvastainen. Päätös ei ole ollut lainvastainen, eikä sitä ole syytä muuttaa myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Henkilötietoja sisältäviä päätöksen liiteasiakirjoja ei julkaista kaupungin internet-sivuilla.

Toimivalta: Kuntalaki § 134.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Henkilötietoja sisältävä teksti

Henkilötietoja sisältävät tiedot poistettu.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Iina Ojala, Minna Merikoski, Iitu Nieminen, Perttu Pesä, Jyri Nuojua, Peter Elo (Tampereen Karateseura Seigokan ry)

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen, kun se ei ole muuttunut oikaisuvaatimusmenettelyssä, saa muutosta hakea valittamalla kuitenkin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 

Hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, saantitodistukseen tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana tai kun todisteellisesti sähköisesti tiedoksiannettu päätös on vahvistettu vastaanotetuksi.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitus

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot; myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava.
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
-  vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Lisäksi valitusviranomaiselle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus.

Valitukseen on liitettävä
 - valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
 - selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava valitusajassa valitusviranomaiselle. Sähköisen valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisen päivän aikana. Paperisen valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 
Valituksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.