Toimivallan peruste
Tampereen kaupungin hallintosäännön 32 §:n perusteella apulaispormestari päättää johtamiensa lautakuntien osalta lausunnon antamisesta muissa kuin muutoksenhakuun liittyvissä asioissa tai lainsäädännön mukaan viranomaiselle kuuluvissa lupa- ja valvonta-asioissa.
Lausunnot
Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen:
Maakuntakaava
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kyseinen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Viinikanojan ympäristö on osoitettu viheryhteydeksi. Alue kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen sekä Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeeseen. Alueella on myös maakaasuputki ja siirtoviemäri.
Yleiskaava
Alueella on voimassa neljä eri aikoina voimaan tullutta yleiskaavaa: Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava, lainvoimainen 16.1.2019, Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040, lainvoimainen 20.1.2020, Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017–2021, lainvoimainen 9.6.2023 sekä Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021–2025, lainvoimainen 8.7.2025.
Yleiskaavassa kyseinen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeeseen ja kävelykeskustana kehitettäväksi hitaan liikkumisen alueeksi. Viinikanojan pohjoispuoli on kaupunkivihreän kehittämisaluetta. Viinikanojan eteläpuoli kuuluu etelään laajentuvan ydinkeskustan alueeseen ja korkeaan rakentamiseen soveltuvaan vyöhykkeeseen. Alue on osa Viinikanojan ja Lakalaivan välille osoitettua ohjeellista liikenneverkon kehittämisen kohdealuetta. Alueella on myös raitiotiemerkintä keskustasta Pirkkalaan. Pyöräliikenteen seudullinen pääreitistö ylittää Viinikanojan Pyhäjärven rannassa sekä Hatanpään valtatien varressa.
Alue on osa Tampereen kansallista kaupunkipuistoa. Alue kuuluu yleiskaavassa ohjeelliseen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeseen, jolla on osoitettu kehitettävä Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli. Viinikanojan ympäristöön on osoitettu ohjeellinen ekologinen yhteys, joka tulee toteuttaa puustoisena sekä ohjeellinen virkistysyhteys. Viinikanojan suuntaisesti on osoitettu ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue, jolla on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen pääasiassa olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliikennealueen muodostamasta estevaikutuksesta.
Ranta-alue on osoitettu Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen kehittämisvyöhykkeeksi. Rantojen kehittämisen on vahvistettava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. Rantojen maankäyttöä on kehitettävä siten, että rannoille syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Reittien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti ja rantojen saavutettavuutta osana kaupungin keskustaa on parannettava.
Viinikanoja on osoitettu merkittäväksi uomaksi. Uoma on säilytettävä avoimena tai palautettava avoimeksi. Uoman välitön lähiympäristö tulee säilyttää ja kehittää latvuspeitteisyydeltään yhtenäisenä puustovyöhykkeenä.
Merkittävän uoman merkinnällä on osoitettu kantakaupungin pienvesi- ja vesistöselvityksen (2022) mukaisia merkittäviä uomia. Uomat on säilytettävä avoimina ja putkitetut osuudet on pyrittävä palauttamaan avoimiksi.
Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan, luonto- ja virkistysarvojen, maisema-arvojen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Uoman välitön lähiympäristö tulee säilyttää rakentamattomana ja kehittää latvuspeitteisyydeltään yhtenäisenä puustovyöhykkeenä ottaen huomioon maisema-, kulttuuri- ja luontoarvot. Asiantuntija-arvio huomioon otettavan lähiympäristön laajuudesta tulee tehdä hankekohtaisesti perustuen kohteen merkitykseen hulevesien hallinnassa sekä kohteen merkitykseen osana luontoarvo- ja virkistysverkostoa. Määräys ei estä uoman ja lähiympäristön välttämätöntä kunnossapitoa.
Osa merkittävistä uomista voi olla vesilain mukaisia noroja tai puroja, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Merkittävien uomien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä uomia, joilla on merkitystä huleveden hallinnan sekä muiden ympäristöarvojen kannalta. Myös nämä uomat tulisi säilyttää avoimena ja viherympäristöltään yhtenäisenä maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Alue kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Huleveden laadullista ja määrällistä hallintaa on kehitettävä erityisesti herkkien Kaukajärven ja Alasjärven tilan säilyttämiseksi sekä Vuohenojan, Pyhäojan, Viinikanojan ja Iidesjärven tilan parantamiseksi. Viinikanojaan, Ritaojaan ja Vuohenojaan kohdistuvaa hulevesivirtaamaa on rajoitettava. Valuma-alueen merkittävät laadulliset kuormittajat on tunnistettava ja kohdistettava niihin hulevesien hallinnan laadullisia toimenpiteitä. Alueelle on myös osoitettu kaasulinja.
Asemakaava
Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 19.8.2024 hyväksymä asemakaava nro 8755. Asemakaavassa Viinikanoja on osoitettu ohjeelliseksi vesialueeksi (W). Pohjoisranta on osoitettu puistoalueeksi (P) ja suojaviheralueeksi (EV).
Eteläranta on osoitettu rantapuistoksi. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Puistoon saa sijoittaa vesialueen virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja. (PV-2). Alueella on yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ojan eteläpuolella sekä ojan ylitse on osoitettu viemäriä varten varattava alue, jolle ei saa tehdä rakenteita tai istuttaa puita. Rakennustoimenpiteen yhteydessä on huolehdittava siitä, että viemärin huoltomahdollisuus säilyy. (erp-j-erp).
Sekä ojan pohjois- että eteläpuolelle on osoitettu puustoisena säilytettävä alue (s-45) sekä maakaasuputki (mk).
Viinikanojan itäpäähän on osoitettu Vesitehtaansilta, joka on ohjeellinen vesialueen ylittävä silta, joka on varattu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle (si-jk/pp).
Alueen pohjoispuolella on puistoaluetta, suojaviheraluetta, pysäköintialuetta sekä kerrostalojen korttelialuetta. Itäpuolella on katualuetta. Eteläpuolella on puistoaluetta ja suojaviheraluetta. Länsipuolella on vesialuetta. Lähin asutus sijaitsee alueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 25 metrin etäisyydellä esitetystä toiminnasta.
Esitetty toiminta on asemakaavan mukaista. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon yleis- ja asemakaavamääräykset.