Päätöksen perustelut
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 päivityksestä.
EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284) mukaisesti Suomi laati vuonna 2019 Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030. Ilmansuojeluohjelma sisälsi ne toimet, joilla direktiivissä asetutut rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Päästökattodirektiivi velvoittaa jäsenmaat päivittämään ilmansuojeluohjelman vähintään neljän vuoden välein. Tämä raportti on kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toinen päivitysraportti. Ilmansuojeluohjelman 2030 toteutus on meneillään suunnitellusti ja organisoidusti. Vaikutuksia seurataan päästöinventaarioiden, ilmanlaadun seurannan ja ekosysteemiseurantojen avulla. Päästöinventaariotiedot osoittavat, että Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2024. Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan aiempaa tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Näin ollen tässä ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Jatketaan myös erillisen toimintaohjelman toimeenpanoa maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. . Ilmansuojeluohjelman toinen päivitys on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa vuoden 2027 alkupuolella.
Lausunto
Tampereen kaupunki pitää Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 päivitystä perusteltuna ja toteaa myönteisenä, että Suomi on saavuttanut päästökattodirektiivin mukaiset päästövähennysvelvoitteet ja että myös vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisen arvioidaan olevan mahdollista nykytoimin.
Kaupunki kuitenkin korostaa, että ilmanlaadun parantamistyötä on tarpeen jatkaa myös päästövähennysvelvoitteiden täyttymisen jälkeen. Uudet EU:n ilmanlaatuvaatimukset sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) ilmanlaatusuositukset asettavat edelleen haasteita erityisesti kaupunkialueille, joilla ilmanlaatuun vaikuttavat muun muassa liikenne, katupöly ja pienpoltto.
Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että ilmansuojelun ja ilmastopolitiikan välisiä synergioita vahvistetaan edelleen. Erityisen merkittäviä ovat liikenteen sähköistymistä, kestävien kulkutapojen edistämistä, energiatehokkuutta sekä puhtaampia lämmitysratkaisuja koskevat toimenpiteet, joilla voidaan samanaikaisesti vähentää sekä päästöjä että ilmanlaatuun kohdistuvia haittoja.
Kaupunki katsoo, että kunnille tulisi osoittaa nykyistä enemmän tukea ja keinoja katupölyn torjuntaan sekä paikallisen ilmanlaadun parantamiseen. Ohjelmassa tunnistettu katupöly muodostaa jatkossakin merkittävän ilmanlaatuhaasteen erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Lisäksi Tampereen kaupunki esittää, että ohjelmassa tunnistettaisiin nykyistä näkyvämmin kuntien ja kaupunkiseutujen keskeinen rooli hiilineutraaliustavoitteiden, päästövähennysten ja ilmanlaadun parantamisen toteuttajina. Kunnat ovat avainasemassa maankäytön, liikennejärjestelmien sekä kestävien energiavalintojen ohjaamisessa, minkä vuoksi niiden merkitystä ohjelman toimeenpanossa olisi perusteltua korostaa.