Perustelut
Asemakaavoitusohjelma laaditaan vuosittain ohjelmoimaan strategisesti merkittävien asemakaavojen laatimista Tampereen kaupungissa seuraavan viiden vuoden aikana. Kaavoitusohjelman yhteydessä laaditaan myös kohdekortit, joissa kuvaillaan tarkemmin kunkin asemakaavan tavoitteita ja suunnittelussa erityisesti huomioitavia asioita.
Asemakaavoitusohjelman päivitystä on valmistelu yhteistyössä mm. Tampereen kaupungin palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin strategisen maankäytön työryhmässä 18.8.2026 sekä palveluverkko, investoinnit ja maankäyttö -ryhmässä 9.9.2026. Pientalomaisen rakentamisen teemaa käsiteltiin lisäksi laajennetun palveluverkko, investoinnit ja maankäyttö -ryhmän työpajassa 13.10.2026.
Vuosien 2027–2031 kaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa Tekemisen kaupunki asetetut tavoitteet kestävän kasvun ja arjen sujuvuuden vahvistamisesta, pientalomaisen asuinrakentamisen lisäämisestä, luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkivihreän parantamisesta. Tampereella on varsin hyvä kaavavaranto; asumisen tonttivaranto on noin 1 567 000 k-m2, mikä vastaa yli viiden vuoden varantoa. Muun käyttötarkoituksen tonttivarantoa on noin 2 400 000 k-m2, josta yritystonttien kaavavarantoa noin 2 222 000 k-m2. Kaavavaranto sisältää sekä kaupungin että muiden maanomistajien omistamat tontit. Hyvän varannon ansiosta Tampereen kaupunki pystyy vastaamaan erilaisiin kasvun tarpeisiin. Valmistellussa asemakaavoitusohjelmassa varaudutaan edelleen vastaamaan tulevalla viisivuotiskaudella vuosittaiseen väestönkasvun tavoitteeseen ja sen edellyttämiin työpaikkojen sekä palvelu- ja viherverkon tarpeisiin.
Kaavoitusohjelma 2027–2031 sisältää asuinkerrosalaa yhteensä 1 195 000 km2 ja muuta kerrosalaa 445 000 km2. Tampereen kaupungin strategian mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla yli 80 prosenttia asuinkerrosalasta yleiskaavan mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille; tälle kasvun vyöhykkeelle sijoittuu 85 prosenttia kaavoitusohjelman kohteiden asuntokerrosalasta ja 99 prosenttia muusta kerrosalasta. Uudet pientaloalueet Ojalassa ja Nurmi-Sorilassa sijoittuvat kasvun alueen ulkopuolelle, mutta vastaavat kaupungin tavoitteeseen asumisen monimuotoisuudesta ja pientaloasuntojen määrän kasvattamisesta.
Kaavoitusohjelman laadinnassa on huomioitu tavoitteellisen määrän ja sijainnin toteutuminen, monipuolisen asuntotuotannon sekä palvelujen ja työpaikkojen määrän kasvun mahdollistaminen. Ohjelmassa on huomioitu monimuotoinen asuminen sekä asumis- että hallintamuotojen osalta. Kohteiden sijoittumisella pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuinrakentamisen edellytykset. Lisäksi tontin luovutuksen yhteydessä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti alueiden sosiaaliseen kestävyyteen esim. uudistuotannon hallintamuotojen, asuntojakauman ja talotyyppien avulla. Asemakaavojen aikataulutuksessa on huomioitu suunnittelun ja toteutuksen resurssointi sekä kustannusten osalta Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön pitkän aikavälin toteutusohjelma (PALM).
Pientalomaisen asuinrakentamisen määrää on haluttu asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti kasvattaa, tämän ohjelman mukaisesti toteutuu yli 10 prosenttia asunnoista pientaloasuntoina.
Jatkoselvityksissä koko maankäytön prosessissa maanhankinnasta kaavoituksen kautta tontinluovutukseen ja rakentamiseen etsitään keinoja pientaloasuntojen osuuden kasvattamiseksi asunto- ja maapolitiikassa tavoitteeksi asetettuun 20 prosenttiin. Pientalomaisen rakentamisen tavoitteen saavuttamiseksi on asemakaavoitusohjelmaan nostettu Ojalan, Nurmin, Kaukajärven pohjoisrannan ja Vuoreksen eteläosan lisäksi Vuoreksen Isokuusen alueen asemakaavan päivittäminen pientalomaisempaan rakentamiseen, Sorilanjoen pohjoispuolisen alueen asemakaavoittaminen, ja kullekin kaavoitusohjelman kohdevuodelle lisätty nimeämättömien pientalokohteiden tavoitetta. Vuonna 2027 kohteet sijoittuvat Vuoreksen rakentumattomiin pieniin palvelutontteihin, myöhempien vuosien osalta kohteet tarkentuvat tulevien tarkempien tarkastelujen myötä.
Asemakaavoja laaditaan turvaamaan virkistysverkoston ja palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien toteuttaminen ja rakennetun ympäristön kehittäminen. Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman tavoitteet, viheralueverkosto, ekologinen verkosto ja virkistysverkoston jatkuvuus, saavutettavuus ja toimivuus turvataan asemakaavoituksessa.
Asemakaavoitusohjelmakaudella pilotoidaan maankäytön suunnitelmien luontovaikutusten arviointityökalua, jonka avulla voidaan arvioida syntyvää luontohaittaa ja sen myötä mahdollisia luontohaitan kompensaatiomahdollisuuksia.
Lähiluonnon monimuotoisuutta, ekologisia yhteyksiä ja viheralueiden kestävyyttä kehitetään, alueen luontoarvot, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä ekologisen verkoston jatkuvuus turvataan. Lisäksi laaditaan asemakaavoja muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita varten, jotka mahdollistavat pientalorakentamista ja täydennysrakentamista strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Tampereen pitovoiman parantamiseksi asemakaavojen laadinnassa huomioidaan fyysisten perustarpeiden ratkaisun lisäksi asukkaiden koettua hyvinvointia ja tyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä kuten identiteetti, yhteenkuuluvuus, paikkaan liittyvät siteet ja perinteet, sujuvat arkikokemukset tai paikkaan samaistuminen. Viherkerroin-työkalua hyödyntämällä turvataan kaupunkivihreä myös korttelialueilla. Täydennysrakentaminen kestävän kasvun vyöhykkeelle, jossa sijaitsevat myös monet rakennetun kulttuuriympäristömme arvot ja ympäristöhäiriöt: melu, tärinä sekä pilaantuneet maat, tuovat oman haasteensa Tampereen kaavoitukselle.
Suurimpia kaavoitusohjelman kohteita sijoittuu sekä kaupungin että yksityiselle maalle. Kehitettyjen sopimuskäytäntöjen myötä yhä useampi laaja asemakaava sisältää tarkoituksenmukaisesti sekä yksityisen että kaupungin omistamaa maata. Sopimusohjaus mahdollistaa osaltaan kaupungin asunto- ja maapoliittisten linjausten toteuttamisen ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyyden. Kaavoitusohjelman toteutuksessa otetaan huomioon Hiilineutraali Tampere 2030 ja Arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Asemakaavoitusohjelmassa on esitetty 50 yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös lähes 100 muuta asemakaavaa, joita valmistellaan käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Asemakaavoitusohjelman mukaan keskustan kehitystä edistetään muun muassa asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Sorin alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta.
Hiedanrannan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen on jatkunut alueen asemakaavojen laatiminen Hiedanrannan tehdasrakennuksen ja kartanon, keskustan asumisen, kaupallisten ja julkisten palvelujen alueilla sekä liikenneverkollisten ratkaisujen kaavoittamisella. Lielahden alueelle laaditaan asemakaavamuutoksia yleissuunnitelman pohjalta.
Hallintosäännön (16.6.2026) 14.1 §:n 19. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata strategista maankäytön suunnittelua.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Asemakaavoitusohjelman 2027–2031 valmistelun tilannekatsaus merkitään tiedoksi.