Perustelut
Kaupunkiympäristön palvelualueen vuosisuunnitelmassa yleiskaavoituksen vastuulle on kirjattu toimenpiteeksi viimeistellä yhdyskuntarakenteen seurantatiedon vuosittainen tilannekatsaus Kantakaupungin ja Pohjois-Tampereen yhdyskuntarakenteen kehityksestä.
Yleiskaavoitus kokoaa Kaupunkiympäristön tilanneseuranta -sivustolle ajantasaista tietoa kaupunkiympäristön kehityksestä ja nykytilasta Tampereella. Tietoa tarvitaan tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Tampereen kestävän ja laadukkaan kasvun varmistamiseksi. Tietosisältöä voidaan hyödyntää strategian seurannassa ja yleiskaavatyössä ja lisäksi se palvelee kaikkia kestävästä kaupunkikehityksestä ja omasta elinympäristöstään kiinnostuneita.
Kantakaupungin osalta on valmistunut strategian tavoitetta ”Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 % asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin samoin kuin edistämällä työpaikkojen sijoittumista samoille vyöhykkeille” kuvaava kaupunkirakenteen sekoittuneisuuden mittari.
Sekoittunut kaupunkirakenne on kestävän ja toimivan kaupungin ominaisuus. Sekoittuneisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupunkirakenteessa on lähekkäin ja monipuolisesti erilaisia toisiaan täydentäviä toimintoja: asumista, työpaikkoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Sekoittuneisuus on tyypillistä kaupunkikeskustoille, joissa on perinteisiä kivijalkaliiketiloja, toimistoja ja asuntoja samassa rakennuksessa tai korttelissa. Rakentaminen on näillä alueilla tyypillisesti yksipuolisia alueita tiiviimpää ja julkinen kaupunkitila on toteutettu suuria käyttäjämääriä ajatellen. Tiivistyvässä kaupungissa eriasteista sekoittuneisuutta näkyy enenevissä määrin myös ydinkeskustan ulkopuolella.
Tampereen ydinkeskustassa keskustamainen sekoittuneisuus on keskittynyt Tammerkosken molemmin puolin. Näiden alueiden kortteleissa on monipuolisesti erilaisia toimintoja kuten asumista, työtä ja vierailua eli palveluluonteisia toimintoja. Keskustan laita-alueet eroavat toimintojen sekoittuneisuuden osalta merkittävästi ydinkeskustasta: Amurissa, Armonkalliolla ja Tammelan pohjoisosissa on täysin yksipuolisia asumisen kortteleita. Edellä mainittujen yksipuolisten asumisen alueiden ja ydinkeskustan välille sijoittuu osittain sekoittuneita alueita. Muun muassa Tammelantorin ympäristössä ja Tampellassa osittain sekoittuneet alueet muodostavat laajempia kokonaisuuksia, joissa sekoittuneisuutta on useassa vierekkäisessä korttelissa.
Kantakaupungissa sekoittunutta yhdyskuntarakennetta voidaan edistää siten, että mahdollistetaan asuin- ja työpaikka-alueiden sijainti lähellä toisiaan keskeisesti sijaitsevilla yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä. Asuin- ja työpaikkatoimintojen laajempaan sekoittumiseen on mahdollisuuksia yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla mm. lännen (Tesoman radanvarsi) ja etelän (Viinikka-Lakalaiva) suunnissa. Kyseisiä vyöhykkeitä uudistettaessa poistuvan työpaikkarakentamisen tilalle toteutetaan asumisen oheen myös korvaavaa, luonteeltaan kaupunkimaisempaa toimitilarakentamista. Tämä täytyy huomioida maankäytön ohjelmoinnissa eri aikajänteillä nykyhetkestä pitkälle tulevaisuuteen yleiskaavassa maankäytön muutoksen mahdollistavilla sijainneilla, esimerkiksi järjestelyratapihalta vapautuvalla keskustan laajentumissuunnalla.
Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan (hyväksytty 19.4.2021, lainvoimainen 25.11.2022) yleismääräys ”Yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä kuvaavan vuosittaisen raportoinnin perusteella arvioidaan tarve aluekohtaisten tarkempien selvitysten tai suunnitelmien käynnistämiselle” edellyttää säännönmukaista alueen kehityksen seurantaa.
Vuonna 2022 Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava on saatu lainvoimaiseksi. Kaava mahdollistaa aikaisempaa enemmän uutta asuinrakentamista, elinkeinoelämän kehittämistä sekä sallivamman periaatteen hakea päätöstä loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseen asumiseen.
Pohjois-Tampereen alueella on 4273 asukasta, mikä on noin 50 asukasta vähemmän kuin vuonna 2021. Asukasmäärän laskua on tapahtunut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien.
Valmistuneiden asuin- ja lomarakennusten määrä oli vuonna 2022 hieman suurempi kuin vuonna 2021. Sen sijaan uusien uudisrakentamisen rakennuslupien sekä suunnittelutarveharkinta- ja poikkeamispäätösten määrä on laskenut. Rakentamishalukkuuden vähenemisen syynä lienee yleinen rakennuskustannusten ja lainankorkojen nousu.
Yleiskaavoituksen työohjelmaan 2021–2025 päivitettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistaminen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä loppuvuonna 2022 ja kaavaluonnos valmistellaan vuoden 2023 aikana. Pirkanmaan ELY-keskus on vahvistanut Kintulammi-Pukala-Vähä-Teerijärvi -ulkoilureittisuunnitelman 3.10.2022, mutta päätöksestä on jätetty kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Yhdyskuntarakenteen seurantatiedon raportointi Kantakaupungin ja Pohjois-Tampereen osalta merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.