Yhdyskuntalautakunta, kokous 12.9.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 237 Poikkeamishakemus Ryydynpohja, Suokorvenkatu 6, matkaviestintukiaseman rakentaminen 

TRE:2994/10.03.01/2023

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi   

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL § 53:n mukaisesta rakennuskiellosta sekä MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueen tontille rakennetaan matkaviestintukiasema, jonka laitesuoja sijoittuu 2 m rakennusalan ulkopuolelle.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Telecom-maston (36 m) ja siihen liittyvän laitetilan (8,7 m2) rakentaminen. Vapaasti seisova pylväsmasto (ei haruksia). Pienehkö vuokra-alue (n. 80m2) ja tulotie mastolle, olemassa olevan piha-alueen kautta. Perustus tehdään joko paikalla valettavalla betonianturalla tai kallioperustuksena. Perustus saatetaan joutua paaluttamaan, mikäli maapohja sitä vaatii. Maadoitusverkko upotetaan maaperään perustan ja laitetilan ympärille. Maanrakennustyöt rajoittuvat maston ja laitetilan alueelle.

Kulkua rakennusaikana, jonka jälkeen vain satunnaista huoltokäyntiä. Laitetila tuodaan rakentamispaikalle valmiiksi koottuna elementtinä ja nostetaan elementtiperustuspalkkien päälle. Masto tuodaan tehtaalta osissa ja kasataan rakentamispaikalla nosturiauton avulla. Laitetila liitetään sähköverkkoon ja kuituyhteyteen. Mastosta on pyydetty lentoestelausunto- ja -lupa, joissa on lausuttu, että se ei tarvitse lentoestemaalauksia tai - valoja.

Haetaan poikkeamista asemakaavan kayttötarkoitukseen (TY-10) ja rakennusalaan: 

Telecom-maston ja pienehkön laitetilan rakentaminen. Suunnitellun maston tarvealueella ei ole kaavoissa osoitettua mastotukiasemapaikkaa tai muuta radioteknisesti tai ympäristöllisesti sopivaa paikkaa tukiasemalle (masto ja laitetila). Haettu tukiasemapaikka (masto) parantaa Ryydynpohjan, Lamminpään itäosien, Vaasantien sekä läheisen junaradan matkapuhelinverkon kuuluvuutta ja kapasiteettia. Tarvealueella on todennettu verkon kuuluvuus- ja kapasiteettiongelmia kuuluvuusanalysoinneilla ja saaduin käyttäjäpalauttein. Olemassa olevista lähitukiasemista ei saada haetun maston tarvealueelle laadukasta mobiiliverkkopeittoa (sijaintien ja välimatkojen vuoksi). Uusi tukiasema olisi nk. monioperaattorimallia, joten siihen voi sijoittaa kaikkien operaattoreiden laitteita.

Maston ja laitetilan paikka on katsottu maastossa ja määritelty yhdessä maanvuokraajan; Titry ry:n kanssa. Lisäksi tarvealueen mastopaikkaa on kartoitettu useammassa palaverissa Tampereen kaavoituksen edustajan kanssa; Ryydynpohjan- ja Lielahden yleissuunnittelualueelle. Em. alueiden suunnitelmien ollessa vielä kesken, ei sopivaa muuta paikkaa ole löytynyt mastolle. Haetulla rakennuspaikalla on mastolle ja laitetilalle jo olemassa olevaa kenttää/pihan reunaa. Tulotie mastolle tulisi olemassa olevaa piha-aluetta ja kulkureittiä pitkin. Kaavaan merkattu istutettava puurivi mahtuu hakijan käsityksen mukaan laitetilan ja maston taakse. 

Edellä mainituin perustein hanke ei hakijan mielestä vaikeuta kaavoitusta. Suunniteltu hanke on yleishyödyllisen digitaalisen infran rakentamista. Hanke ei ole myöskään haitaksi alueen virkistyskäytölle tai luonnon- ja ympäristöarvoille mm. hankealueen pienialaisuuden vuoksi ja alueen nykyisenkin käytön kannalta katsottuna. Suunniteltu masto on pylväsmasto, joka on maisemallisesti paras vaihtoehto; hoikempi ja paremmin ympäristöön sulautuva, kuin harustetut- tai vapaasti seisovat ristikkomastotyypit.

Eduskunta on nähnyt telepalvelut tarpeelliseksi ja huomioinut ne (2014/2015) voimaan tulleessa laissa: Tietoyhteiskuntakaarilaki. Hakijan mielestä Poikkeamiselle on erityinen syy (sähköisen viestinnän palveluiden yhteiskunnalliset tarpeet ja mobiiliverkon laadun ja kapasiteetin varmistaminen haetulle tarvealueelle).”

Hakija on kertonut lisää hankkeesta ja sen vaikutuksista liitteenä olevassa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaisessa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Yhdellä naapurilla oli huomautettavaa hankkeesta.

Muistutuksessa vastustettiin tukiaseman sijaintia lähellä asutusta ja korvaavaksi paikaksi esitettiin Suokorvenkatu 1 ja Turvesuonkatu 20 välistä aluetta. Tukiaseman siirtoa perusteltiin mm. asuntojen arvon laskemisella, tukiaseman mahdollisilla terveysvaikutuksilla, maisemallisella haitalla sekä alueen keskeneräisellä kaavoituksella.   

Hakija on antanut muistutukseen vastineen, jossa todetaan mm.:

”Masto on pyritty viemään jo mahdollisimman kauas olemassa olevista asutuksista radioverkon kuuluvuuden sallimissa rajoissa. Tukiasemapaikka on lähimmästä asutuksesta mainitun n. 150 metrin päässä. Kyseinen etäisyys on poikkeavan paljon verrattuna yleiseen ja keskimääräiseen mastojen sijoitteluun taajama-alueella suhteessa asutukseen. Mastojen täytyy sijaita asutuksen lomassa tai sen välittömässä läheisyydessä, koska ne tuottavat palvelua alueella asuville, työskenteleville ja liikkuville ihmisille. Tehokas ja laadukas peittoalue on 500-1000 metrin säteellä mastosta. Sähköisen viestinnän palvelut ja siihen liittyvä viestintäverkko on esitetty perusteeksi poikkeamishakemuksen erityiseksi syyksi.

Operaattorit noudattavat tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluvat myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK.

Masto on nk. mastopylväs (ei haruksia) ja se näkyy kauempaa maisemassa neulamaisena kohteena. Taajama- ja kaupunkikuvassa on yleisesti muitakin vastaavia maisemassa näkyviä objekteja. Sähkölinjat, suuret valaisinpylväät, mainospylonit, jne. Osasta lähimmästä asutuksesta näkymäsektorit ovat myös osin puuston ja hallirakennuksien takana, jotka osittain estävät mastoa tai sen tyviosaa näkymästä.

Maston rakentamiselle on tarve jo nykyisellään/tällä hetkellä poikkeamishakemuksessa ja sen liitteissä esitettyjen matkaviestinverkon peittoalue-, kuuluvuus- ja kapasiteettitarpeiden vuoksi. Tämän vuoksi ympäröivien alueiden kaavoitusta ei ole mahdollista odottaa ratkaisuksi tälle asialle.”

Muistutus ja hakijan vastine ovat kokonaisuudessaan hakemuksen liitteenä.

POIKKEAMINEN

Asemakaavassa tontin 2675-7 pääkäyttötarkoitus on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Siitä poiketen tontille rakennetaan matkaviestintukiasema.

Rakennusala on asemakaavassa osoitettu n. 6 metrin päähän luoteisrajasta. Siitä poiketen tukiaseman laitesuoja sijoittuu 4 metrin etäisyydelle tontin luoteisrajasta. Poiketaan rakennusalasta 2 m.

Tontti on asetettu rakennuskieltoon 3.5.2025 asti asemakaavan laatimista varten. Siitä poiketen tukiasema halutaan rakentaa ennen rakennuskiellon päättymistä. 

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Tontti rajautuu koillisessa ja luoteessa Isosuonpuistoon, kaakossa teollisuusrakennusten tonttiin ja lounaassa Suokorvenkatuun. Tukiaseman laitesuoja rakennetaan tontin luoteispuolelle lähimmillään 4 m tontin rajasta.

Alueelle on laadittu Lielahden yleissuunnitelma, jossa tontille on kaavailtu liiketiloja sekä muita toimitiloja. Esitetyt suunnitteluratkaisut tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Tukiasema sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueelle. Tukiaseman suunniteltu sijainti ei aiheuta haittaa vieressä sijaitsevan Isosuonpuiston nykyiselle virkistyskäytölle eikä viheralueen tulevalle kehittämiselle. Kulku tukiasemalle tapahtuu olemassa olevaa katuverkkoa pitkin. 

Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on yli 120 metriä. Hakijan mukaan hoikan putkimaston ympäristöhaitat ovat lähinnä visuaalisia. Laitetila on varsin pieni ja näkyy vain läheltä. Itse masto näkyy tietyistä katselusektoreista myös kauempaa, mutta hoikkuutensa takia sen vaikutus maisemaan ei ole hallitseva, eikä se poikkea muista nykyaikaisista tietoliikennemastoista. Ulkonäöltään sitä voi verrata suureen valaisinpylvääseen ja kaukomaisemassa se on neulamainen kohde. Lentoestelausunnon ja -luvan mukaan masto ei tarvitse lentoestemaalauksia tai -valoja, joten pimeällä se ei näy kaukomaisemassa.

Säteilyturvakeskukselta saadun lausunnon mukaan tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

Rakennusalan rajan ylittäminen kahdella metrillä ei estä asemakaavan merkityn puurivin istuttamista tontin luoteisrajalle. Tukiasema soveltuu käyttötarkoituksensa puolesta korttelin nykyisiin toimintoihin sekä Lielahden yleissuunnitelman mukaiseen maankäyttöön. Poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, asemakaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Rakennuspaikka on ollut jo kauan teollisuuskäytössä eikä sillä Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan ole merkittäviä luontoarvoja, joten poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. 

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeamislupa ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse 36 metrisen maston sekä 8,7 m2 suuruisen laitesuojan rakentamisesta teollisuusalueelle, mikä ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haetun poikkeamisluvan mukaisen matkaviestintukiaseman rakentaminen parantaa alueen matkapuhelinverkon palvelukykyä. Nykyiset vaatimukset edellyttävät aiempaa suurempaa tukiasematiheyttä. Laki sähköisen viestinnän palveluista huomioiden kunnan on edistettävä sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on jokaisen saatavilla. Lain mukaan tulee myös varmistaa, että nämä ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia (Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917). Näin ollen poikkeamisluvan myöntämiselle voidaan katsoa olevan MRL 171 § mukaisia erityisiä syitä.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä alueen asemakaavallisen tilanteen, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen rakennuskiellosta ja asemakaavan rakennusalasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu koillisessa ja luoteessa Isosuonpuistoon, kaakossa teollisuusrakennusten tonttiin ja lounaassa Suokorvenkatuun. Kohteen kaakkoissuunnalla on neljä aikaisempaa poikkeamishakemusta, joille on annettu myönteinen päätös vuosina 2007, 2022 sekä kaksi myönteistä päätöstä vuonna 2021.

Asemakaava: Asemakaavassa tontti on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Suurin sallittu kerrosluku on II ½. Rakennuspaikalla rakennusala sijoittuu n. 6 metrin etäisyydelle rajasta. Rakennusalan ja tontinrajan välille on annettu istutettavan puurivin määräys. 

Hakijan vastine muistutukseen

Lentoestelausunto

Muistutus

Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 

MRA 64§:n mukainen selvitys

Suunnitelmat: Tukiasema, 36 metriä korkea masto ja n. 8,7 m2 suuruinen laitesuoja sijoittuvat tontin luoteisrajan tuntumaan, 4 metrin päähän rajasta. 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään tontille 837-270-2675-7 lupa saada poiketa rakennuskiellosta sekä asemakaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Suokorvenkatu 6. 

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. Vastaaviin muihin matkaviestintukiasemien hankkeisiin liittyen on aiemmin saatu terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta lausunnot, jotka on lisätty myös tälle hakemukselle. Hakija on pyytänyt lausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä, jolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. 

Terveydensuojelu, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.”

Säteilyturvallisuuskeskus STUK, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:

Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista.

STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO,  SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.

Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.”

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, muistuttaja

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.