Valmistelija
Savisaari Lauri, Johtaja, Lauri.Savisaari@tampere.fi
Perustelut
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2024 talousarviokehyksen 19.6.2023 § 307. Talousarviokehyksessä on päätetty toimintayksiköiden toimintakate, mikä perustuu toukokuussa käytyihin kehysneuvotteluihin ja kaupungin johtoryhmän linjauksiin. Talousarviokehyksessä ei vielä määritetty nettoinvestointien tasoa toimintayksiköittäin. Investointien talousarviovalmistelu perustuu kaupunginhallituksen 14.8.2023 investointiseminaarissa esitettyyn investointitasoon.
Lähtökohdan vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestari Kalervo Kummolan pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2023 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2024–2027 koskevat taloudelliset ennusteet. Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvio on toteutumassa koko kaupungin tasolla talousarviota parempana. Kesäkuun talouskatsaukseen laadittu tilikauden tulosennuste on 38,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on 18,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Kuntatalouden vuodesta 2023 on yleisesti ottaen tulossa hyvä, koska kunnille kertyy vuonna 2023 vielä vanhojen veroperusteiden mukaisia kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Eri ennustelaitokset ovat arvioineet kuntatalouden heikkenevän nopeasti vuodesta 2024 lähtien. Myös suurten kaupunkien talous on heikkenemässä nopeasti pääkaupunkiseutua lukuunottamatta. Tampereen kaupungin näkymät vuodelle 2024 ovat selkeästi vuotta 2023 heikompia ja talouden tasapainossa pitäminen näyttää pysyvän vaikeana koko taloussuunnitelmakauden 2024–2027. Vuoden 2024 talousarviokehyksessä on turvattu nykyisten palvelujen taso ja osittain palveluihin on osoitettu lisäpanostuksia. Koko kaupungin toimintakate heikkenee 33,0 miljoonaa euroa (5,2 %) vuoden 2023 vertailukelpoiseen talousarvioon verrattuna. Talousarviokehyksen vuosikate on 77,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 19,0 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kasvatus- ja opetuslautakunnalle kohdistuu vuonna 2024 yhteensä kahdeksan sitovaa toiminnan tavoitetta. Lautakunnan tavoitteissa painottuvat teemoina koulupäivän aikaisen koetun hyvinvoinnin paraneminen, liikkumisen ja harrastamisen lisääntyminen, fyysisen toimintakyvyn vahvistuminen, lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja kiusaamisen vähentyminen sekä oppimistulosten parantuminen. Lisäksi tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vahvistuminen sekä pienten lasten tuen saatavuuden parantuminen. Myös työntekijäkokemuksen parantaminen on asetettu tavoitteeksi kaikille lautakunnille.
Vuoden 2024 talousarviokehyksessä on sitovaa lautakunnan toimintakate. Talousarviokehyksen mukaisesti Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintakatteen vuonna 2024 tulisi olla -385,5 miljoonaa euroa. Lautakunnan talousarviokehyksen nettomenojen kasvu on 36,3 miljoonaa euroa (+10,4 %) kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Nettomenojen muutos ei ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna lautakuntarakenteen uudistuksesta johtuen. Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan välinen jako voi täsmentyä kehyspäätöksestä talousarviovalmistelun edetessä, koska sivistyspalvelujen yhteisten palvelujen kohdentumista tarkennetaan lautakuntien talousarvioesityksiin.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2024 talousarviovalmistelussa on huomioitu lainsäädännön edellyttämät tai muut pakolliset volyymikasvun aiheuttamat lisäkustannukset. Palvelutarpeen kasvu ja tuen rakenteiden vahvistaminen, palvelusetelipäivähoidon indeksikorotukset ja kerroinmuutokset, kunta-alan palkankorotukset ja muu kustannustason nousu sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen valmistuminen aiheuttavat merkittäviä kustannuspaineita.
Talousarvioesityksessä on huomioitu talousarviopohjan korjaukset (muun muassa kuluvan vuoden ylitysuhkien kattaminen ja palkkaratkaisun vaikutukset) sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen vuokrien kasvu. Kaikissa palveluissa on huomioitu arvioitu 3 % kustannustason muutos ja 1 % laskennallinen tuottavuustavoite. Lisäksi talousarviovalmistelussa on huomioitu palvelujen volyymien kasvu (muun muassa lasten määrä ja oppilasmäärä) sekä tietyt erikseen neuvotellut muutokset. Talousarviossa esitetään palvelujen toimintamenot aiempaa tarkemmalla tasolla. Palvelujen toimintamenot ovat laskennallisia ja ne tarkentuvat vuosisuunnitelmaan. Kasvatus- ja opetuslautakunnan henkilötyövuosien määrä kasvaa yhteensä 134. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilötyövuosien kasvu on 77 ja perusopetuksessa 55 ja sivistyspalvelujen yhteisissä 2.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen talousarviossa varaudutaan palvelutarpeen kasvuun. Kaupungin omaan päiväkotihoitoon arvioidaan 300 laskennallisen lapsen lisäys ja palvelusetelipäivähoitoon 110 laskennallisen lapsen lisäys. Uusia päiväkoteja avautuu sekä kunnalliseen päivähoitoon että yksityiseen palvelusetelipäivähoitoon. Palvelutarpeen kasvu perustuu erityisesti osallistumisasteen nousuun, tuen lainsäädännön muutoksen aiheuttamaan ryhmäkoon laskuun sekä alle 3-vuotiaiden lasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden kasvuun. Varhaiskasvatuksen palvelutaso säilytetään, vaikka valtionavustukset alenevat. Varhaiskasvatuslain mukainen tuen uudistus siirtyy kunnan rahoittamaksi ja positiivinen erityiskohtelu säilytetään nykyisella tasolla valtion rahoituksen laskiessa. Palvelusetelin sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen lakisääteiset indeksikorotukset nostavat nettokustannuksia. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen varhaiskasvatuksessa syksystä 2023 alkaen nostaa kustannuksia.
Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun. Vuoden 2024 oppilasmäärän vuosikeskiarvon arvioidaan kasvavan noin 90 oppilaalla. Myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasmäärät kasvavat. Lisäksi tuen rakenteita vahvistetaan muun muassa uusia pienryhmiä lisäämällä, sekä erityisopetusta ja alueellista tasa-arvoa vahvistamalla. Digitaalisia palveluja kehitetään Digione -hankkeen avulla ja ICT-laitekantaa lisäämällä. Talousarvioesityksessä on varauduttu myös monipuolisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, muualla koulua käyvien tamperelaisten kustannuksiin, väistötilojen kuljetuskustannusten kasvuun, valmistavan opetuksen tarpeen kasvuun sekä B1-kielen lisäämiseen valtakunnalliseen tuntijakoon.
Kasvatus- ja opetuspalvelujen talousarvioesitys on laadittu on laadittu 0,476 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen kehyspäätöstä pienemmäksi, koska Sivistyspalvelujen palvelualueen yhteisten erien kohdentuminen on tarkentunut Kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan välillä. Vastaavasti Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan talousarvioesitys on 0,476 miljoonaa euroa kehyspäätöstä suurempi. Talousarvioesityksen toimintatulot ovat 23,2 miljoonaa euroa, toimintamenot -408,2 miljoonaa euroa ja toimintakate -385,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen kasvu on 22,5 miljoonaa euroa eli 6,2 % kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Investointimenot ovat -2,4 miljoonaa euroa.
Pormestarin talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna. Talousarvion valmistelutilannetta ja talousarvioesitykseen tehtäviä muutoksia käsitellään kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 19.9.2023. Muutokset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Savisaari Lauri, Johtaja, Lauri.Savisaari@tampere.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2024 talousarvioesitys hyväksytään ja Sivistyspalvelujen palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään siihen teknisiä muutoksia.
Samalla hyväksytään lautakunnan lausunnot talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltäviin valtuustoaloitteisiin.
Päätös
Kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2024 talousarvioesitys hyväksyttiin seuraavasti muutettuna:
Sivu 7: Lauseen "Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen lähikouluperiaatteen mukaisesti lisää erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kouluvalmentajien määrää." perään lisäys: "Vahvistetaan alueellista tasa-arvoa huomioimalla myönteisen erityiskohtelun alueelliset tarpeet."
Sivistyspalvelujen palvelualueen johtaja oikeutettiin tekemään siihen teknisiä muutoksia.
Samalla hyväksyttiin lautakunnan lausunnot talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltäviin valtuustoaloitteisiin.
Kokouskäsittely
Controller Vesa-Matti Kangas oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.
Jukka Gustafsson saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.
Varapuheenjohtaja Antti Hiitti teki seuraavan muutosehdotuksen:
Sivu 7: Lauseen "Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen lähikouluperiaatteen mukaisesti lisää erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kouluvalmentajien määrää." perään lisäys: "Vahvistetaan alueellista tasa-arvoa huomioimalla myönteisen erityiskohtelun alueelliset tarpeet."
Puheenjohtaja Matti Helimo kannatti Hiitin ehdotusta. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.