Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 22.10.2025

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta on hyväksynyt voimassa olevat kunnalliset jätehuoltomääräykset 19.5.2021 (§ 27). Lisäksi määräyksiin on tehty yksittäisiä pykäliä sekä perustelumuistiota koskevia päivityksiä 7.6.2023 (§ 25), 6.3.2024 (§ 13) ja 9.4.2025 (§ 18). Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Ne tarkentavat jätelakia ja –asetusta ja ovat sitovia määräyksiä toimialueella.

Jätehuoltomääräysten muutosten valmistelu ja päätöksenteko

Voimassa oleviin jätehuoltomääräyksiin ehdotetaan sisällöllistä muutosta pykälään 10 jätteiden putkikeräysjärjestelmää koskien. Jätehuoltomääräyksiin esitetään selkeytettäväksi kiinteistön haltijoiden, putkikeräysyhtiöiden ja kunnan jätehuollon järjestämisvastuuseen liittyviä seikkoja. Tarkoituksena on selkeyttää sitä, mistä kunnan jätehuollon järjestämisvastuun katsotaan putkikeräysjärjestelmässä alkavan ja mikä katsotaan putkikeräysjärjestelmässä kiinteistön haltijan järjestämäksi keräyspisteeksi, josta kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaa. Lisäksi pykälään 2 (”Määritelmät) esitetään vastaavaa tarkennusta keräysvälinettä koskevaan määritelmään.

Yksityiskohtaisemmat muutokset voimassa oleviin jätehuoltomääräysten pykäliin ja perustelumuistioon on esitetty liitteissä 1 ja 2. Ennen esitettyjen muutosten hyväksymistä jätehuoltolautakunnan on varattava lausunnon antamismahdollisuus Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Lisäksi kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen jälkeen esitetyt muutokset tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle. Tavoitteena on, että muutokset astuisivat voimaan 1.10.2025 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Jätehuoltomääräyksiin ja perustelumuistioon esitettävien muutosten perustelut

Putkikeräysjärjestelmistä on säädetty nykyisessä jätelaissa (646/2011) puutteellisesti. Jätelain sääntely on osin jäänyt ajastaan jälkeen, koska putkikeräysjärjestelmässä on kyse uudenlaisesta keräysmenetelmästä. Uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy aina erilaisia tulkintoja ja uusia toimintatapoja, joihin liittyvien kokemusten perusteella voidaan havaita voimassa olevan sääntelyn puutteita.

Putkikeräysjärjestelmien osalta Suomessa on ollut käytössä jätteen vastaanottopaikan määritelmästä kahdenlaista tulkintaa. Alueellisen jätehuoltolautakunnan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan putkikeräysjärjestelmässä kiinteistöjen keräysvälineiksi on katsottu putkijärjestelmän syöttöpisteet. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden putkikeräysjärjestelmässä kiinteistön haltijoiden yhteisesti järjestämänä jätteiden vastaanottopaikkana on pidetty jätteen koonta-asemaa, jossa jäte siirtyy kunnan vastuulle.

Jätehuoltoviranomainen on tilannut alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksan valmistelua varten kaksi asiantuntijalausuntoa (Suomen Kuntaliitto, ympäristöministeriö). Lisäksi yksi asiantuntijalausunto on tilattu jätehuoltoviranomaisen ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yhteistoimeksiantona (Borenius Asianajotoimisto Oy), minkä lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy on tilannut myös oman asiantuntijalausuntonsa (HPP Asianajotoimisto Oy). Näiden lausuntojen avulla on pyritty selvittämään putkikeräysjärjestelmiä koskevia oikeudellisia kysymyksiä. Asiantuntijalausunnot ovat liitteessä 3. Kaikissa lausunnoissa tuodaan yhtenevästi esille, että putkikeräysjärjestelmässä kunnan jätehuollon järjestämisvastuun voidaan todennäköisesti katsoa alkavan jätteen koonta-asemalta, jota pidetään jätelain 40 §:n tarkoittamana kiinteistöjen haltijoiden yhteisesti järjestämänä jätteen vastaanottopaikkana. Ympäristöministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä korjaamaan jätelakia vuoden 2026 aikana tämän tulkinnan mukaiseksi.

Kahdessa lausunnossa tuodaan esille myös vaihtoehtoisen tulkinnan mahdollisuus. Tässä putkikeräysjärjestelmän syöttöluukut voitaisiin nähdä jätteen vastaanottopaikkana, jolloin putkikeräysjärjestelmä voitaisiin katsoa osaksi kunnallista jätteenkuljetusta. Alueellinen jätehuoltolautakunta on käsitellyt asiantuntijalausuntojen sisältöä 9.4.2025 olleen kokouksen ajankohtaiskatsauksessa. Tuolloin jätehuoltolautakunta on keskustelun jälkeen linjannut, että jätehuoltomääräyksiä päivitetään siten, että kiinteistön haltijoiden yhteisesti järjestämänä vastaanottopaikkana pidetään jätteen koonta-asemaa. 

Edellä mainitun takia jätehuoltomääräysten 10 §:ä esitetään päivitettäväksi kunnan jätehuollon järjestämisvastuun alkamisen ja jätteiden keräyspisteen määrittelyn osalta. Jätehuoltomääräyksiin esitettävän muutoksen mukaan alueellisen jätehuoltolautakunnan toimialueella siirryttäisiin noudattamaan vastaavanlaista tulkintaa kuin pääkaupunkiseudulla. Esitettävän muutoksen jälkeen putkikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen yhteisesti järjestettyinä jätteen keräysvälineinä toimisivat putkikeräysjärjestelmän koonta-asema sekä niiden jätteiden osalta, joita ei kerätä putkikeräysjärjestelmässä, täydentävät lähikeräyspisteet. Jätehuoltomääräyksiin esitetään myös selkeytettäväksi, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus alkaa vasta edellä mainituista keräyspisteistä. Lisäksi jätehuoltomääräyksiin esitetään lisättäväksi maininta siitä, että putkikeräysjärjestelmissä ja sitä täydentävissä lähikeräyspisteissä kerättävä jätelain 32 §:n mukaisesti kunnan järjestämisvastuulle kuuluva jäte kuuluu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän jätehuollon piiriin. Aiemmin näitä ei ole ollut selkeästi määriteltyinä jätehuoltomääräyksissä.

Muutos esitetään tehtäväksi asiaa koskevien asiantuntijalausuntojen takia sekä ympäristöministeriön lausunnossa esille tuomaa jätelainsäädännön muutosta ennakoiden. Muutoksen vaikutukset kohdentuvat ennen kaikkea alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan ja siihen, mitä kustannuksia julkisoikeudellisella jätetaksalla voidaan jatkossa kattaa. Muutoksen johdosta putkikeräysjärjestelmän ylläpito- ja rahoituskulut on poistettava julkisoikeudellisesta jätetaksasta ja nämä kustannukset on katettava muulla tavoin.

Hallintosäännön 23 §:n mukaan alueellisen jätehuoltolautakunnan tehtävänä on toimia jätelain mukaisena yhteistoiminta-alueen kuntien jätehuoltoviranomaisena, jonka tehtävänä on päättää jätelaissa säädetyistä viranomaistehtävistä.