Perustelut
Asunto- ja kiinteistölautakunta on 26.3.2026 § 50 tekemällään päätöksellä hylännyt Asunto-oy. Sammonkatu 39 –nimisen yhtiön tontin 837-129-819-1 vuokraa koskevan kohtuullistamishakemuksen.
Asunto-oy. Sammonkatu 39 on jättänyt oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen mukaan käyttämätöntä rakennusoikeutta ei voi kokonaisuudessaan käyttää, eikä käyttämättömästä rakennusoikeudesta ole virallista laskelmaa. Oikaisuvaatimuksen mukaan rakennusoikeudesta on saatu eri yhteyksissä eri tulkintoja. Yhtiö on myös sitä mieltä, että asemakaavan ajantasaisuuden arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, joten ei ole varmuutta, että käyttämätöntä rakennusoikeutta voitaisiin edes osittain käyttää. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu vuokran kohtuullistamista hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjauksissa 2022- 2025 on mahdollistettu kohtuullistamisen hakeminen maanvuokraan, jos tietyt asiat täyttyvät. Maanvuokran kohtuullistamista on mahdollista hakea asuntotontille, jonka asemakaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta on käytetty vähemmän kuin 80 %. Vuokralaisen tulee kustannuksellaan esittää asiantuntijalausunto, miksi rakennusoikeuden hyödyntäminen ei ole mahdollista johtuen esimerkiksi:
- rakennusteknisistä
- suojelullisista
- kaupunkikuvallisista
- RKY-arvioista johtuvista syistä (RKY = rakennettu kulttuuriympäristö)
Vuokran kohtuullistamiseen vaikuttavia seikkoja eivät ole esimerkiksi vuokralaisen varallisuus tai tontin ominaisuudet, kuten tontin maaperä (pehmeä, kostea, kallioinen, rinne tms.). Mikäli kohtuullistamisen edellytykset täyttyvät, kohtuullistetaan vuokraa rakentamattoman rakennusoikeuden osalta. Kohtuullistaminen myönnetään päätöstä seuraavan vuoden vuosivuokrasta alkaen.
Asunto-oy. Sammonkatu 39:n kohtuullistamishakemuksen mukaan tontin asemakaavasta tulkittu rakennusoikeus on 4 600 k-m2 ja käytetty rakennusoikeus 3 434 k-m2. Kiinteistötoimen tilaaman selvityksen mukaan asemakaavasta tulkittu rakennusoikeus on hakijan ilmoittama 4 600 k- m2 ja käytetty rakennusoikeus hieman suurempi eli noin 3 484 k- m2. Rakennusoikeudesta on näin ollen käytetty noin 76 %.
Vuokrasopimusta uudistettaessa vuonna 2020 on asemakaavan mukaiseksi rakennusoikeudeksi tulkittu 4 539 k- m2; vuokra on määritelty tämän mukaisesti.
Asemakaava on vuodelta 1955 eikä siihen ole merkitty rakennusoikeutta suoraan luvulla tai kertoimella. Rakennusoikeus on laskettavissa kaavaan merkityn rakennusalan ja kerrosluvun perusteella. Käytetty rakennusoikeus on laskettavissa/tulkittavissa rakennuslupa-asiakirjoista. Taloyhtiön ja kiinteistötoimen konsultin tulkinnat ovat lähes yhteneväiset, joten rakennusoikeuslaskelmien voidaan katsoa olevan luotettavat.
Kiinteistötoimen tilaaman selvityksen mukaan tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta, ja sen hyödyntäminen voisi olla vähäisessä määrin mahdollista. Tontilla on kaksi kaksikerroksisen rakennuksen rakennusalaa, joista toiselle on toteutettu yksikerroksinen rakennus, mutta toinen on toteuttamatta. Selvityksessä on todettu, että asemakaava on vanha (1955) ja kiinteistö sijaitsee välittömästi valtakunnallisen RKY-alueen vieressä, minkä vuoksi täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia.
Kaavoitukselta saadun lausunnon mukaan vuoden 1955 asemakaava on pääosin toteutunut, joten lain mukaista tarvetta asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnille ei nouse. Tontti ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tontilla on voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta hyödynnettävissä.
Kiinteistötoimen tilaaman selvityksen ja asemakaavoituksen lausunnon perusteella käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntäminen on mahdollista, joten vuokralainen ei ole oikeutettu vuokran kohtuullistamiseen.
Asunto- ja maapolitiikan linjausten mukaisesti vuokralaisen tulee kustannuksellaan selvittää, miksi rakennusoikeuden hyödyntäminen ei ole mahdollista. Oikaisuvaatimuksessa ja sen liitteissä ei ole esitetty mitään uutta tietoa/perustelua, miksei käyttämätöntä rakennusoikeutta voisi ainakin osin hyödyntää.
Oikaisuvaatimus tulisi hylätä.
Päätöksen liitteet sisältävät henkilötietoja, minkä johdosta niiden verkkojulkisuutta on rajoitettu.
Toimivalta: Kuntalaki § 134.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Oikaisuvaatimus hylätään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.