Kaupunginhallitus, kokous 18.1.2021

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 10.6.2004 päivätyn ja 3.12.2004 ja 11.11.2019 tarkistetun asemakaavamuutosehdotuksen nro 7973. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7973
Diaarinumero: TRE:3991/10.02.01/2017
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, asemakaava-arkkitehti Maire Väisänen ja toimistoarkkitehti Marjukka Huotari.

Alun perin alue oli mukana 22.3.2006 vahvistuneen asemakaavan nro 7546 suunnittelussa, mutta rajattiin sen ulkopuolelle, koska tarvittavia maankäyttösopimuksia ei oltu saatu päätökseen. 

Kaavamuutos kuulutettiin vireille 10.6.2004 ja asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville 16.12.2004–17.1.2005. Tämän jälkeen aineistoa on täydennetty ja tarkistettu. Asemakaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka päättää sen nähtäville asettamisesta.

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Holvastin kaupunginosassa noin 11 km kaupungin keskustasta itään Kangasalan rajalla. Alue rajoittuu etelässä Kiveliön alueen rakennettuihin pientalotontteihin, pohjoisessa asuinpientaloihin sekä metsäalueeseen. Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 5,26 ha, josta asuinrakennusten korttelialueen pinta-ala on 2,17 ha. Virkistysaluetta on 2,57 ha ja katualuetta 0,51 ha. Kerrosalaa on yhteensä 7188 m2.

Alue on suurimmaksi osaksi asemakaavoittamatonta ja yhtä pientaloa lukuun ottamatta rakentamaton. Pääosa maasta on yksityisessä omistuksessa. Tampereen kaupunki omistaa tilat 9:7 ja 9:187 sekä alueeseen osaksi kuuluvaa tilaa 2:81.

Noin puolet kaava-alueesta on entistä peltoaluetta, joka on pensoittunut. Pohjoinen osa on vanhaa kuusisekametsää. Oriniitynkadun mutkan kohdalla on muutaman vuosikymmenen takainen pienialainen hakkuualue, joka nyt kasvaa pioneerivaiheen lehtipuuta.

Asemakaavan tavoitteet

Alueen kaavoittaminen kuului vuosien 2004–2006 kaavoitusohjelmaan, ja se oli ajoitettu vuodelle 2004. Tavoitteena oli mahdollistaa alueen kaavoittaminen asuin- ja virkistyskäyttöön ja sijoittaa alueelle monipuolista pientalorakentamista. Jokaiselle asunnolle varattiin suunnittelussa riittävät näkymät ja omaa piha-aluetta. Myös yksityisten alueisiin sisältyvä maareservi pyrittiin saamaan käyttöön. Alueella todetun liito-oravan elinmahdollisuudet turvattiin varaamalla yhtenäisiä ja laajoja puustoisia alueita sen elinpiiriksi ja kulkuyhteydeksi. Alueen halki virtaava Syväoja säilytettiin ja sen reunamille varattiin virkistysaluetta.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Hanke kuulutettiin vireille ensimmäisen kerran 1.7.2002 (asemakaava nro 7546). Asemakaava nro 7973 perustuu sen laajempaan ehdotukseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos kuulutettiin vireille 10.6.2004-1.7.2004. Aineistosta saatiin yksi nimistöä koskeva mielipide.

Hankkeesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta ja muilta tahoilta. Lausuntojen perusteella ojan varressa olevaa virkistysaluetta laajennettiin.

Ympäristövalvontayksikön mukaan jokaisen jätöspuun olisi kuuluttava virkistysalueeseen. Silloisessa kaavassa oli yhtä jätöspuuta lukuun ottamatta kaikki säilytetty ja sen takia oli rakennettava alue jouduttu rajaamaan pääasiassa huonolle pohjamaalle peltoalueelle. Ko. puu ei sijaitse biotoopiltaan liito-oravalle otollisella alueella, joten se katsottiin voivan jäädä korttelialueelle, jossa ko. alue oli suojeltu.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan kortteli 5738 katkaisi pohjoiseen suuntautuvan yhtenäisen liito-oravan elinympäristövyöhykkeen, ja kortteli 5735 kavensi yhteyttä vain muutamaan metriin. Ympäristökeskus katsoi, että kaavaehdotusta tuli tarkistaa poistamalla korttelit 5738 ja 5735 ja osoittamalla alue virkistysalueeksi, joka soveltuu liito-oravan elinympäristöksi. Näin mahdollistetaan liito-oravan elinolosuhteiden säilyminen alueella ja saadaan muodostettua yhtenäinen virkistysaluevaraus Oriniitynkadun eteläpuolelle.

Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ry vaatii lausunnossaan, että kaavan rakennusoikeudesta tulee luopua alueella elävän liito-oravan elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi.

Toimenpiteet lausunnon johdosta:
Lausunnon perusteella ehdotusta muutettiin siten, että liito-oravalle järjestettiin mahdollisuus liikkua aivan alueen pohjoisosaan asti poistamalla kaavasta yksi tontti ja muuttamalla kadun linjausta. Liito-oravan elinpiirin merkinnäksi muutettiin VM, suojametsä.  

Asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville 16.12.2004–17.1.2005. Siitä jätettiin kaksi muistutusta, jotka eivät aiheuttaneet muutoksia.
Ensimmäinen muistutus liittyi Perämetsänkadun läpi suunniteltuun jalankulkuväylään ja sen varrella sijaitsevaan kahteen tonttiin. Väylää toivottiin muutettavan suoraksi kadun ylitykseksi, kuten se oli luonnosvaiheessa esitetty. Toisessa muistutuksessa viitattiin suunniteltuun kävelytiehen Kaviokujalta Oriniitynkadulle, jota taloyhtiön asukkaat eivät halunneet.

Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella vuonna 2018 poistettiin kaavaehdotuksessa ollut tontti 5738-2 alueella todetun risupesän takia liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi.

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavasta on poistettu kokonaan tontti nro 5738-2 havaitun risupesän johdosta. Näin liito-oraville varatun alueen koko on kasvanut ja alueelle on osoitettu tarkempi kaavamääräys sl-6 (Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa).

Muuten kaavaehdotusta on täydennetty mm. hulevesiselvityksellä. Kaavamääräyksiä ja pohjakarttaa on tarkistettu.

Asemakaava

Alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialueita (AO) n. 3800 k-m2, joille sijoittuu 16 erillispientalojen tonttia. Asuinpientalojen (AP) korttelialueita on n. 3300 k-m2.  Uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 7200 k-m2. AO-tonttien tehokkuusluku e on 0,30 ja AP-tonttien e on 0,35-0,40.

Yhteensä viheraluetta on 48,9 %. Alueen pohjoisosa on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi, lähimetsäksi. Suurin osa viheralueista (41,6 %) on osoitettu suojametsäksi, joka havaintojen perusteella on liito-oravan elinympäristöä varten. Katiston- ja Kaukolaisenpuistoon osoitetaan sl-6-merkintä (Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa). Viheralueita on yhteensä 2,57 ha. Katua alueella on 0,47 ha.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 10.6.2004 päivätyn ja 3.12.2004, 11.11.2019 ja 2.3.2020 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 7973. 

Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7973

Diaarinumero: TRE:3991/10.02.01/2017

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, asemakaava-arkkitehti Maire Väisänen ja toimistoarkkitehti Marjukka Huotari.

Päivitetty asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.11.-30.12.2019. Viranomaislausunnot pyydettiin Pirkanmaan liitolta, Kangasalan kaupungilta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Ehdotuksesta jätettiin yksi kommentti, yksi lausunto ja kaksi muistutusta.

Kangasalan kaupunki ei lausunut. Pirkanmaan liitto totesi, ettei anna lausuntoa aineistosta. Teknisenä tarkistuksena pyydettiin täydentämään kaavaselostuksessa merkityn suunnittelualueen rajausta sekä lisäämään selostukseen maininta tiiviistä joukkoliikennevyöhykkeestä. Asemakaavaselostusta on täydennetty tältä osin.

Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää lausunnossaan yksityiskohtaisempaa vaikutusten arviointia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen osalta. Edellytetään, että puuston poistoa ei tule osoittaa 30 m lähemmäksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkapuita. Tarkastelua edellyttäviä kohtia on kolme.

Kaavoittajan vastine: Vuonna 2018 maastokäynnillä todettiin kaksi mahdollista risupesää tonttien 5741-10 ja -11 pohjoispuolella. Risupesät eivät sijaitse uusilla kaavoitettavilla tonteilla. Puurivi, jossa risupesät ovat, rajautuu jo olemassa olevan rakennuksen läheisyyteen tontin ulkopuolelle. Puustoinen alue rajautuu tonttien 5741-10 ja -11 luoteisrajalla olevaan puuriviin, jolloin nykyinen reunavyöhyke säilyy ennallaan, eikä kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu uhkaa risupesän säilymistä. Liito-oravan elinympäristö säilyy riittävän laajana Katistonpuistossa. Perämetsänkadun läheisyyteen sijoittunut mahdollinen risupesä rajautuu olemassa olevaan ajoyhteyteen, eikä pienennä liito-oravan elinympäristöä. Metsäisen alueen reunavyöhyke säilyy olevan ajoyhteyden vieressä, joten kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu ei uhkaa risupesien säilymistä. 

Katistonpuistosta on ehdotusvaiheessa poistettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, joten tämä parantaa Katistonpuiston soveltumisen liito-oravan elinpiiriksi. Vuoden 2004 asemakaavaehdotuksen selostuksessa todetaan:  ”Ympäristövalvontayksikkö esitti, että jokaisen jätöspuun olisi kuuluttava virkistysalueeseen. Kaavassa on yhtä lukuun ottamatta kaikki jätöspuut säilytetty ja sen takia on rakennettava alue jouduttu rajaamaan pääasiassa huonolle pohjamaalle peltoalueelle. Ko. puu ei sijaitse biotoopiltaan liito-oravalle otollisella alueella, joten se on katsottu voivan jäädä korttelialueelle, jossa ko. alue on suojeltu.”

ELY-keskuksen kanssa vuonna 2018 käydyn neuvottelun perusteella alueelta poistettiin kokonaan tontti 5738-2, jonka alueella kyseinen puu sijaitsi. Myös tonttia 5738-1 on pienennetty. Silloin jo todettiin, että puu ei sijaitse biotoopiltaan liito-oravalle otollisella alueella, joten asemakaavoitus katsoo, että liito-oravalle soveltuvaa aluetta jää riittävästi. 

Hankkeesta jätetyissä muistutuksissa (2 kpl) tiedusteltiin Oriniitynkadun ja Syvänojan kadun liittymistä, suunnitelmista korttelille 8140, Kaviopuiston sl-6-merkinnästä ja puistoon liittyvistä metsänhoitotöistä. Ohjeellinen polkuyhteys herätti myös kysymyksiä. Toivottiin asukkaiden toiveiden huomioimista, mikäli polkuyhteydet toteutetaan Kaviopuistoon.

Kaavoittajan vastine: Tarkoituksena on jatkaa Oriniitynkatua siinä vaiheessa, kun rakennustyöt uuden kaava-alueen osalta käynnistyvät. Katusuunnittelu ei käynnisty ennen asemakaavan vahvistumista. Kortteli 8140 ei kuulu kaava-alueeseen. Kaviopuiston sl-6-merkintä (Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa) koskee puiston koko aluetta. Vaikka kaavaan ei merkitä polkuja, säilyvät (mahdolliset) olemassa olevat ja ehkä maastoon tulee uusiakin polkuja käytön mukaan. Nyt asemakaavassa on jätetty pois merkintä po, ohjeellinen polkuyhteys. Polkuja ei sinne erikseen rakenneta. Kaviopuiston metsänhoitoluokitus on kategoria C1, lähimetsät. Aluetta hoidetaan luokituksen mukaisesti ottaen huomioon sl-6-merkintä. 

Ehdotuksen toisen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset: Kaviopuistosta on poistettu ohjeellinen polkuyhteys-merkintä (po) tarpeettomana asemakaavakartassa sekä havainnekuvassa. Selostusta on täydennetty saadun palautteen pohjalta.