Perustelut
Suomen työllisyystilanne on heikko ja työttömyysaste on EU-alueen korkein. Työvoiman kysyntä on heikentynyt ja avoimia työpaikkoja on normaalia vähemmän. Tilanteeseen vaikuttaa lisääntynyt suhdanneherkkyys ja epävarma globaali kehitys. Tampereen työllisyystilanne on tällä hetkellä valtakunnallista tasoa haastavampi. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun 2025 lopun tilanteessa 16,2 %, mikä on yli koko maan keskiarvon (13,0 %) sekä korkeampi kuin muissa C6-kaupungeissa. Toiseksi korkein työttömyysaste C6-kaupungeista on Turussa (15,6 %). Huolestuttavaa Tampereella on muun muassa korkea nuorisotyöttömyys.
Vaikea työllisyystilanne näkyy työllisyyspalveluiden asiakasvolyymeissa ja lisää lakisääteisten palvelujen tarvetta. Työnhaun aloituksia oli vuonna 2025 Tampereella yli 17 000 ja koko työllisyysalueella yli 28 000. Asiakkaiden yhteydenottoja kirjattiin viime vuonna Tampereella yli 365 000 ja koko työllisyysalueella yli 551 000.
Syksyllä hyväksytty (kaupunginhallitus 17.11.2025 § 467) Tampereen seudun työllisyysstrategia suuntaa sekä työllisyysalueen lakisääteistä että Tampereen työllisyys- ja kasvupalvelujen yleisen toimialan mukaista työllisyyden edistämistä. Työllisyysstrategia painottaa päätavoitteinaan työpaikkojen ja työllisten kasvua sekä korkeaa ja laadukasta työllisyysastetta.
Työllisyys- ja kasvupalvelujen toiminnassa vuodet 2025–2026 ovat toiminnan muutosvuosia, jossa kokonaisuutta uudistetaan vaikuttavammaksi, asiakaslähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi huomioiden toimintaympäristön jatkuvat muutokset ja työmarkkinoiden tarpeet.
Työnantajayhteistyö on laaja-alaista ja sitä kehitetään systemaattisesti. Työnantajayhteistyötä kehitetään toimialojen ja myös yksittäisten isojen työnantajien, nykyisiin ja ennakoituihin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Mallia rakennetaan yhdessä muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa, ja käytössä on yhteinen yritys-CRM.
Välityömarkkinoiden kehittämistyö etenee. Yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on valmisteltu uutta välityömarkkinoiden vaikuttavuutta tukevaa rahoitus- ja toimintamallia. Kehittämistoimet kytketään välityömarkkinaohjelmaan, jonka on määrä valmistua vuoden 2026 aikana. Myös kaupunkityöllistämisen uudistamista valmistellaan.
Asiakaskokemustietoa kerätään toiminnan kehittämisen tueksi systemaattisesti sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkailta. Saadut palautteet ovat olleet varsin myönteisiä.
Henkilöstön osalta moninaiset ja monikerroksiset muutokset vaikuttavat työtehtäviin ja työhyvinvointiin. Myös vuonna 2026 työllisyysalueella otetaan vastaan monia lakiuudistuksia, kuten toimeentulotukiasiakkaiden ohjaus työllisyyspalvelujen piiriin, joiden haltuunotto asiakaspalvelussa muuttaa toimintaa merkittävästi.
Työntekijäkokemusta on seurattu työllisyys- ja kasvupalveluissa tiiviisti vuonna 2025. TE-uudistuksesta johtuen aiempien vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Henkilöstöltä on joulukuussa kerätty kyselyjen ja tapaamistilaisuuksien avulla kehittämisehdotuksia, joiden pohjalta rakentuu tammikuussa 2026 valmistuva hyvän työyhteisön tiekartta. Kyseessä on toimeenpanosuunnitelma siitä, miten organisaatiota lähdetään kehittämään seuraavien vuosien aikana henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hallintosäännön (2.9.2025) 14.1 § 16. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata strategisesti merkittäviä työllisyyspolitiikan linjauksia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Työllisyyden ajankohtaiskatsaus merkitään tiedoksi.