Perustelut
Iia-Elisabeth Suomen valtuustokysely:
Tampere haluaa profiloitua kestäväksi ja luontopositiiviseksi kaupungiksi. Tämä viesti ei kuitenkaan harmillisen usein jätehuollon osalta näy. Kaupunki on välillä hyvinkin roskainen, ja keskusta-alueen lisäksi roskia leviää täyteen ahdetuista roska astioista sekä rakennustyömailta.
Sain taannoin kaupunkilaisilta kuvia Pyynikin metsästä, jossa linnut ja muut eläimet olivat levitelleet roskat ympäristöön pienistä kävelytien varrella olevista roska-astioista. Roskaantuminen on huolestuttavaa niin eläinten, ympäristön kuin yleisen viihtyvyyden kannalta.
Ympäristöön leviävät jätteet rumentavat maisemaa, mutta ovat myös vaaraksi eläimille ja luonnolle: roskista voi vapautua esimerkiksi mikromuoveja ja kemikaaleja, ja ne voivat vahingoittaa eläimiä vakavasti. Roskat voivat tarttua eläimiin kiinni tai eläimet voivat syödä ja syöttää roskia poikasilleen kohtalokkain seurauksin. Lisäksi roskat kulkeutuvat tuulen ja sateiden mukana kauaksikin, esimerkiksi vesistöihin. Ainakin pieniin, kävelyteiden varsilla oleviin roska-astioihin on saatavana lisävarusteena niin kutsuttu hygienia/lintuluukku, joka estää roskien leviämisen ympäristöön.
Kysynkin seuraavat kaksi kysymystä:
1. Voisiko kaupunki ottaa käyttöön hygienia/lintuluukut, jotta linnut ja muut eläimet eivät söisi roskia ja levittelisi niitä ympäristöön?
2. Mitä muita keinoja kaupungilla on roskaisuuden hillitsemiseksi keskusta-alueella sekä rakennustyömailla? Rakennustyömailta leviää esimerkiksi työntekijöiden eväspakkauksia, tumppeja sekä styroksia.
kysyn valtuuston kyselytunnilla myös tämän kolmannen kysymyksen:
Tampere on tunnettu suurista vesistöistään, mutta myös hyvinvoivat pienvedet, kuten purot ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, hillitsevät tulvia, viilentävät helteillä sekä lisäävät viihtyisyyttä. Kaupunkipurot voivat myös toimia elinympäristönä uhanalaisille lajeille, kuten taimenelle. Tampereella on viime vuosina kunnostauduttu kaupunkipurojen kunnostamisessa, tästä hyvinä esimerkkeinä Härmälänoja sekä Vuohenoja.
3. Mitä suunnitelmia kaupungilla on seuraavaksi pien- ja virtavesien suojelun ja kunnostamisen saralla?
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus Iia-Elisabeth Suomen valtuustokyselyyn:
Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2.
Kaupungin siisteys on ollut jatkuvasti keskusteluissa ja teemaan liittyen on laadittu muun muassa valtuustoaloitteita ja aiheesta, erityisesti puhtaanapidon tehostamistoimenpiteistä, on keskusteltu laajasti muun muassa edellisen pormestarin johdolla. Puhtaanapitoa ja esimerkiksi siihen liittyviä osa-alueita, vastuita ja kaupungin käytäntöjä sekä toimenpiteitä on käsitelty laajasti muun muassa kahteen valtuustoaloitteeseen (TRE:3900/11.00.01/2018 ja TRE:6534/11.00.01/2019) laadituissa vastauksissa. Viimeisimpinä merkittäviksi luokiteltavista toimenpiteistä voidaan mainita keskustan puhtaanapitoluokituksen uudistaminen ja keskusta-alueella viime vuosina käyttöönotettu niin sanottu tehostettu puhtaanapito, jonka mahdollisti kunnossapidon määrärahan kasvattaminen ja jolla kokemusten mukaan on saatu parannettua siisteyttä esimerkiksi Hämeenkadulla. Uudistetun keskustan puhtaanapitoluokituksen yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan lokakuussa 2023.
Vaikka yleisten alueiden siisteyttä on saatu parannettua, niin silti kaupungissa on joitakin erityisen haasteellisia, joskin melko pistemäisiä alueita. Esimerkkinä mainittakoon Tuomiokirkon-kadun katuosuus Hämeenkadun ja Verkatehtaankadun välillä. Merkittävästä puhtaanapitotoimenpiteiden lisäämisestä huolimatta näkymä on ajoittain ollut erittäin epäsiisti. Kaupungin edustajat ovat muun muassa haastatelleet puhtaanapitoa suorittavia urakoitsijoita. Keskusteluissa urakoitsijat ovat tuoneet esille, että aamuyön tunteina näkymä voi kattavien puhtaanapitotoimenpiteiden jälkeen muuttua jopa puolessa tunnissa siististä erittäin epäsiistiksi, jopa lohduttoman näköiseksi. Havaintojen mukaan kaikki ihmiset eivät edes pyri toimittamaan roskia jäteastioihin, vaan heittävät ne suoraan kadulle.
Itse kysymykseen hygienia-/lintuluukkujen käyttöönottomahdollisuudesta kaupunki toteaa, ettei sen havaintojen mukaan asiaa koskevalle yleislinjaukselle ole tarvetta. Kaupunki toteaa, että sen omien ja sille kunnossa- ja puhtaanapitopalveluita kokonaispalvelumallilla tuottavan Tampereen Infra Oy:n asiantuntijoiden havaintojen mukaan lintujen ja muiden eläinten roska-astioista irrottamat roskat ja niiden leviäminen ei ole yleinen ongelma. Kyselyssä kuvailtua, lähinnä lintujen satunnaisesti aiheuttamaa roskaisuutta saattaa esiintyä esimerkiksi silloin, kun roska-astiaan on ajautunut merkittävässä määrin ruoan tähteitä ja astiaa on ylitäytetty. Tällöin näky saattaa olla erittäin epäsiisti ja roskia saattaa lintujen toimesta ja tuulen mukana levitä erityisesti lähiympäristöön.
Yleisten alueiden roskaisuushavainnoista voi kätevimmin viestiä kunnossapitäjälle kaupungin verkkosivuilta löytyvän karttapohjaisen kunnossapidon palaute-/vikailmoitusjärjestelmän kautta. Kunnossapitäjä arvioi palautteiden ja havaintojensa pohjalta mahdollisia jatkotoimenpidetarpeita. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tyhjennystaajuuden lisääminen tai astiatyypin vaihtaminen. Hygienia-/lintuluukuista voi yleisluonteisena huomiona todeta, että niihin saattaa varsinkin yleisillä alueilla liittyä epäsiisteyttä/-hygieenisyyttä, millä saattaa olla heikentävää vaikutusta roska-astioiden käyttöön ja käytettävyyteen.
Muun muassa kaupungin rakennusjärjestyksessä on määrätty työmaiden siisteydestä (43 §). Katu- ja muille yleisille alueille sijoittuvien työmaiden osalta kaupunki toteaa, että työmaiden siisteys ja yleisilme ovat yleisesti kehittyneet positiiviseen suuntaan ja sen havaintojen mukaan yleistä siisteysongelmaa työmailla ei ole. Kaupunki on tunnistanut, että esimerkiksi ”talviteloilla” olevilla kadunrakennustyömailla, joilla ei työn ollessa keskeytynyt ole säännöllistä toimintaa, voi tavanomaisesta poikkeavaa roskaisuutta hetkellisesti esiintyä, kun työmaa-alueille saatetaan joko suoraan sivullisten toimesta heittää roskia kuten tupakantumppeja tai niitä saattaa kulkeutua sinne ympäristöstä erityisesti tuulen vaikutuksesta. Aikanaan kuvatunlainen tilanne muodostui esimerkiksi Hämeenkadulla raitiotierakentamisen yhteydessä, kun kevätnäkymä talvikauden päätyttyä ja lumien sulettua oli paikoin hyvin epäsiisti. Talonrakennustyö-mailta leviävistä roskista voi olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan. Katu- ja muilla yleisillä alueilla olevista työmaista ja niiden siisteydestä voi kätevimmin olla yhteydessä kaupunkiin edellä mainitun kunnossapidon palaute-/vikailmoitusjärjestelmän kautta, josta palautteet ohjataan asianosaisille tahoille tarkastettavaksi ja toimenpiteille.
Vastaus kysymykseen 3.
Virtavesien osalta vuonna 2025 ennallistetaan Myllykoskea Vuoreksessa, Vuohenojaa Ruotulanpuistossa, Härmälänojaa Messukeskuksen kohdalla ja Vihiojaa Muotialassa. Vuosina 2026–2027 on tarkoitus kunnostaa Pärrinkoskea Peltolammilla, Vihiojaa Pelipuiston kohdalla, Härmälänojaa Härmälänrannassa ja Pyhäojaa Hankkiolla. Kohteita toteutetaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Valuma-alueille laaditaan hulevesien hallinnan yleissuunnitelmat, joista nousee myös kunnostettavia kohteita. Niitä edistetään tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen resurssien puitteissa.
Vuonna 2025 kartoitetaan myös Tampereen kaupungin omistamilla mailla sijaitsevien lähteikköjen ennallistamistarpeita ja ensi vuonna on tarkoitus tehdä vastaavaa ennallistamistarpeen kartoitusta Aitolahti–Teisko -alueen virtavesissä. Ennallistamistarpeen kartoittamisen jälkeen pienvesiä ennallistetaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Myös pienvesien eliöstöä selvitetään suunnitelmallisesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tekemän vesistöjen ja pienvesien ekologisen seurantaohjelman mukaisesti. Lisäksi pienvedet otetaan huomioon tekeillä olevassa luonnonsuojelualueohjelmassa.