Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 18.5.2026

Perustelut

Aamulehti julkaisi 27.4.2026 artikkelin, joka oli otsikoitu:

“Pispalan naapurissa ihmetellään 1,5 miljoonan euron hintaeroa – Arvion mukaan Hennerin remontti maksaisi oikeasti vain kymppitonneja”

Kuten otsikkokin kertoo, artikkelista välittyy yleisölle äärimmäisen ristiriitainen kuva Hennerin remontin mahdollisista kustannuksista.

Artikkelissa sanotaan:

“Kaupungin teettämän kuntotarkastuksen mukaan rakennus vaatisi 1,5 miljoonan remontin, jossa uudistettaisiin ainakin katto, ilmanvaihto sekä tehtäisiin rakennuksesta täysin esteetön.”

Tälläinen remontin hinta pistää ihmetyttämään, etenkin kun samaisessa artikkelissa eräs talon käyttäjä toteaa kustannusarviosta näin:

“Tämä ei oikein tunnu käyvän järkeen, sillä ei kukaan meistä käyttäjistä koe, että talo olisi huonokuntoinen”.

Vanhemmat olivat ihmetelleet kustannusarvion kokoluokkaa sen verran, että olivat päättäneet kysyä paikalliselta Rakennuskulttuurikeskus Piirulta heidän näkemystään asiasta:

Artikkelissa lukee:

“Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heidi Huhtamella kertoo tutustuneensa talosta tehtyyn kuntoraporttiin.

”Rakennus on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Meidän arvion mukaan korjaustarve olisi kymmeniä tuhansia euroja, ei miljoonia.”

Kysynkin seuraavaa:

1. Kuka on tehnyt tämän kaupungin kuntotarkastuksen?
2. Mihin perustuu kaupungin teettämän kuntotarkastuksen arvio, että Hennerin talon remontti maksaisi 1,5 miljoonaa euroa? Mikä on katon osuus remontin hinnasta? Entä ilmanvaihdon? Entä paljonko maksaa tehdä rakennuksesta täysin esteetön? Mitä kaikkia toimia rakennuksen remontti siis sisältäisi ja mitkä olisivat näiden arvioidut kustannukset? Mitkä näistä toimenpiteistä ovat välttämättömiä?
3. Miten on selitettävissä, että paikallisen perinnerakentamiseen erikoistuneen yhdistyksen ja kaupungin antaman remontin hinta-arvion välinen ero on 1,5 miljoonaa euroa?
    

Apulaispormestari Johanna Kirjavaisen vastaus Juho Hirvelän valtuustokyselyyn: 

1. Kuka on tehnyt tämän kaupungin kuntotarkastuksen? 

Rakennukseen on tehty esiselvityksenä mahdollisen tulevan perusparannusinvestoinnin tarveselvityksen tueksi kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus vuonna 2024 A-insinöörit Suunnittelu Oy:n toimesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa, rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä mahdollisissa korjauksissa huomioitavia ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten LVI-järjestelmien kuntoa. 

2. Mihin perustuu kaupungin teettämän kuntotarkastuksen arvio, että Hennerin talon remontti maksaisi 1,5 miljoonaa euroa? 

Mikä on katon osuus remontin hinnasta? Entä ilmanvaihdon? Entä paljonko maksaa tehdä rakennuksesta täysin esteetön? Mitä kaikkia toimia rakennuksen remontti siis sisältäisi ja mitkä olisivat näiden arvioidut kustannukset? Mitkä näistä toimenpiteistä ovat välttämättömiä? 

Tässä vaiheessa, kun tarveselvitystä ei ole tehty, on kustannukset arvioitu kokonaiskustannuksina ja laskennassa on käytetty neliöhintaa, joka perustuu Tampereen kaupungin hirsirunkoisten kohteiden perusparannusten toteutuneisiin tai laskettuihin kustannuksiin. Hennerin leikkitoimintakeskuksen kustannusarvio on laskettu hinnalla 6000 €/m2 x 247 m2. 

Kustannukset ovat viime vuosina olleet nousussa johtuen mm. määräysten kiristymisestä ja yleisestä hintatasosta, jonka vuoksi vertailuhinnaksi on otettu lähiaikoina laskettujen vastaavien hankkeiden kustannusarviot. Hankekohtaiset kustannukset voivat vaihdella mm. suunnittelun myötä korjausten laajuuden tarkentuessa ja toteutusajankohdan kilpailutilanteesta. Hintaan vaikuttaa myös hankkeen laajuus. 

Vertailukohteina on käytetty seuraavia kohteita: 

• Hyhkyn koulun Rakennus 1 ja 2 perusparannus (hanke valmis) 

  • Bruttoalat (Rakennus 1) 1148 brm2 + (Rakennus 2) 558brm2 =   1706brm2 
  • Perusparannuksen toteutuskustannukset Rakennukset 1 ja 2 yhteensä 7 630 000 €, 4 472 €/brm2 
     

• Harjun koulun Rakennusten A, B ja C perusparannus (hanke kesken) 

  • Rakennus A:n kustannusarvio 6 150 064 €, huoneala 862 hum2, 7 134 €/hum2 

• Rakennus B:n kustannusarvio 2 019 424 €, huoneala yhteensä 325 hum2, 6213 €/hum2 

• Rakennus C:n kustannusarvio 1 009 712 €, huoneala 132 hum2, 7649 € / hum2 
   

Hyhkyn koulun rakennusmassat ovat osin Harjun koulua suurempia. Tämä yhdistettynä kustannus-tason kehitykseen aiheuttaa sen, että Harjun koulun neliöhinta on korkeampi kuin aiemmin tehdyssä Hyhkyn koulussa. 

Kustannusarvio sisältää perusparannuksessa kaikki rakennuksessa ja sen piha-alueella tehtävät työt, joissa huomioidaan palvelujen saavutettavuus, rakentamiseen liittyvät määräykset, rakentamispaikan ominaisuudet, rakennusten elinkaari ja hiilijalanjälki, Tampereen kaupungin suunnitteluohjeet (vähimmäisvaatimukset), rakentamisaikainen sääsuojaus sekä asemakaava- ja viranomaismääräykset kuten kaupunkikuva, meluntorjunta, suojeluarvot, esteettömyysvaatimukset, hulevesien ratkaisut jne. 

Peruparannushankkeiden erityspiirteitä: 

• Perusparannushankkeissa lähtökohtaisesti korjataan kaikki riskirakenteet ja elinkaarensa päässä oleva talotekniikka vastaamaan nykyisiä rakennusmääräyksiä. 

• Vanhoissa rakenteissa on yleensä haitta-aineita, joiden poisto vaatii kalliita erityistoimenpiteitä. Lähtökohtaisesti kaikki haitta-aineet pyritään poistamaan, jotta ne eivät aiheuta ongelmia jatkossa. 

• Vanhoista rakenteista ei aina löydy alkuperäisiä suunnitelmia tai vuosikymmenten aikana tehtyjä muutossuunnitelmia ja rakenteet eivät aina vastaa suunniteltuja. Tämä aiheuttaa usein lisäkustannuksia työmaavaiheessa. 

• Talotekniikka toteutetaan korjaushankkeissa siten, että nykymääräykset ja asetetut energiatavoitteet saavutetaan. Se vaatii yleensä lisää tilaa talotekniikalle ja voi aiheuttaa lisätuentatarpeita. 

• Esteettömyys saatetaan nykymääräysten tasolle mikä tarkoittaa hissin tai nostimen rakentamista ja tasoerojen poistamista. Esteettömyysvaatimus koskee myös piha-alueita. 

• Parannetaan energiatehokkuutta tavoitteen mukaisesti vähintään 30 %, mikä mahdollistaa vihreän rahoituksen. 
   

3. Miten on selitettävissä, että paikallisen perinnerakentamiseen erikoistuneen yhdistyksen ja kaupungin antaman remontin hinta-arvion välinen ero on 1,5 miljoonaa euroa? 

Yhdistyksen antaman hinta-arvion sisällöstä ei kaupungilla ole tietoa ja siihen ei siten ole mahdollista ottaa kantaa. Kaupunki toteuttaa palveluverkossa säilyvien rakennusten perusparannukset tarpeen edellyttämässä laajuudessa siten, että toiminnan jatkumisen riskit voidaan minimoida ja rakennusten elinkaarikustannukset seuraavaan perusparannukseen saakka voidaan optimoida parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Todettakoon jo aiemmin kerrotusti, että perusparannuksen tarveselvitystä ei aiemmin kerrotuista syistä ole valmisteltu esiselvitystä pidemmälle ja kustannustieto on erittäin alustava. 

Muuta aiheeseen liittyvää 

Hennerin leikkitoimintakeskus ei ole vielä poistunut palveluverkosta, mutta poistuu kaupunginhallituksen 13.4.2026 § 129 palveluverkkosuunnitelmasta tekemän päätöksen mukaisesti, kun korvaava tila toiminnalle löydetään Länsi-Tampereelta. Hennerin avoimen varhaiskasvatuksen toiminta halutaan turvata ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti korvaava tila tulee löytyä kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä (2029). Toiminnan siirtymisen jälkeen kaupungin tavoitteena on realisoida Hennerin käytöstä poistuva toimitila kiinteistöä asemakaavallisesti kehittämällä. 

Vastauksen koostanut 

Jenni Rämälä
kiinteistöpäällikkö
Tampereen kaupunki
Elinvoiman palvelualue
Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka
Tilaomaisuuden hallinta

Harri Mannonen
vastaava isännöitsijä
Tampereen Tilapalvelut Oy

Päätös

Merkittiin.