Perustelut
Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000-20 000 ilmoitusta varastetuista pyöristä ja valitettavasti ongelma on yleinen myös meillä Tampereella. Tampereen pyörävarkauksista valtaosa tapahtuu keskustan alueella.
Tampereen pyöräliikenteen kehittämisohjelmassa on linjattu, että vuonna 2030 tulisi pyöräilyn kulkutapaosuuden olla noussut 15 prosenttiin. Osana ohjelmaa on nostettu esiin myös uudet säilytysratkaisut polkupyörille.
Pöyrävarkaudet eivät ole ainoa ongelma. Nykyiset säilytysratkaisut, perinteiset pyörätelineet, ovat usein ulkona sään armoilla, joka nousee ongelmaksi etenkin talvikaudella. Talvipyöräilyolosuhteet ovat muutoin parantuneet Tampereella muutamassa vuodessa merkittävästi ja menneenä talvena pyöräväylien kunnossapito oli ensiluokkaista. Haasteita talvipyöräilyn kohdalla edelleen aiheuttaa kuitenkin se, ettei pyörää ole mahdollista säilyttää pakkaselta suojassa.
Kysymykseni kuuluvatkin:
- Mitä uusia pyörien säilytysratkaisuja on jo nyt suunnitteilla tai tulossa
- Onko kaupungin pysäköintihalleja mahdollisuus käyttää myös pyörien säilytykseen ja voisiko tätä pilotoida esimerkiksi kaupungin työntekijöiden kautta tai yritysyhteistyötä tehden
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven 1. varahenkilö apulaispormestari Anne-Mari Jussilan vastaus Laura Vänskän valtuustokyselyyn:
1. Mitä uusia pyörien säilytysratkaisuja on jo nyt suunnitteilla tai tulossa
Tampereen kaupunki on laatinut Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelman, joka hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 2023 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman tarkoituksena on ohjata pyöräpysäköinnin toteuttamista yleisillä alueilla seuraavat 5–10 vuotta. Yleisten alueiden pyöräpysäköintiä on parannettu systemaattisesti yleissuunnitelman pohjalta muutaman vuoden ajan, ja sama työ jatkuu tulevina vuosina kaupunkiympäristön palvelualueen investointiohjelman puitteissa. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä lisääntyi viime vuonna yli 500 paikalla keskustassa ja joukkoliikennepysäkeillä. Tänä vuonna saadaan lisää lähes sama määrä telineitä mm. Kalevaan ja Hervantaan. Yleisten alueiden pyöräpysäköinti perustuu pääasiassa runkolukittaviin pyörätelineisiin, joissa pyörän voi pysäköidä helposti ja turvallisesti lähelle matkan määränpäätä. Kohteissa, joissa pyöräpysäköinti on pitkäaikaisempaa, pyörätelineet ovat lisäksi katettuja. Yleisillä alueilla tällaisia kohteita ovat tyypillisesti joukkoliikenteen pysäkit.
Pidemmällä aikavälillä pyöräpysäköintiä toteutetaan myös keskitetysti. Osa näistä keskitetyistä pyöräpysäköintipaikoista voi olla rakenteellisia eli osa jotain muuta rakennusta tai rakennelmaa. Alustavia sijainteja keskitetyille pyöräpysäköintiratkaisuille on esitetty keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja juuri päivittyvässä pysäköintipolitiikassa. Ensimmäiset keskitetyt ja rakenteelliset pyöräpysäköintiratkaisut ovat tulossa rautatieaseman ympäristöön. Itsenäisyydenkadun alikulkuun rakennetaan Tampereen henkilöratapiha -hankkeessa laadukas pyöräpysäköintilaitos n. 200–300 pyörälle siten, että pyöräpysäköinnistä on suora liukuporrasyhteys laitureille. Itsenäisyydenkadun alikulku on aikataulun mukaan valmis vuonna 2031. Rautatieaseman ympäristöön tavoitellaan myös Asemakeskus I asemakaava-alueelle rakenteellista pyöräpysäköintilaitosta n. 600–800 pyörälle, ja pyöräpysäköinnin toteuttamista tutkitaan myös Pendolinotunneliin n. 100–200 pyörälle. Tampere valmistelee parhaillaan toimintamallia, jonka mukaisesti rakenteellisia pyöräpysäköintilaitoksia voidaan aikanaan toteuttaa, mikäli kaupungin taloudellinen tilanne sen mahdollistaa.
Lisäksi kaupungilla on keskustelut käynnissä pilottikokeilusta pienempiin pyöräpysäköintiratkaisuihin, joissa pyörän voi pysäköidä turvallisesti ja kulunvalvotusti sääsuojassa. Näissä piloteissa pääpaino on kuitenkin palveluja tarjoavien yritysten ja yksityisten maanomistajien tekemässä yhteistyössä.
2. Onko kaupungin pysäköintihalleja mahdollisuus käyttää myös pyörien säilytykseen ja voisiko tätä pilotoida esimerkiksi kaupungin työntekijöiden kautta tai yritysyhteistyötä tehden
Pysäköintihalleja ei voi käyttää pyörien pysäköintiin sellaisenaan, sillä kaikki liikennejärjestelyt sisäänkäynneistä lähtien on tehty autojen pysäköinnin näkökulmasta. Pysäköintihallit ovat potentiaalisia tutkittavia kohteita, kun keskitettyä ja rakenteellista pyöräpysäköintiä aletaan suunnitella tarkemmin. Pysäköintihallien hyödyntäminen vaatii kuitenkin todennäköisesti jonkin verran rakenteellisia ja hallinnollisia muutoksia. Kaupungin yleisiä pysäköintilaitoksia omistava ja operoiva Finnpark on pääroolissa, jos laitoksiin haluttaisiin jatkossa osoittaa myös pyöräpysäköintiä.