Perustelut
Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 27.4.2026 kaupungin hankinnan strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Yksi painopisteistä, "Taloudellista vakautta", sisältää toimenpiteen: "Varmistetaan, että kaupungin hankinnat ovat houkuttelevia eri kokoisille tarjoajille ja mahdollistavat elinvoiman kasvua." Toimenpiteen mittareiksi on asetettu pk-yritysten osuus sopimuskumppaneista (nykytila 50 %) ja pirkanmaalaisten toimittajien osuus tarjoajista (nykytila 40 %). Tavoite on siis kaupungin oman linjauksen mukaan jo olemassa.
Käytännön kilpailutukset eivät kuitenkaan aina tue tätä tavoitetta. Esimerkkinä tästä on syyskuussa 2026 tehty päätös pääkirjasto Metson kahvilatoiminnan käyttöoikeussopimuksesta. Kilpailutuksessa lähes 20 vuotta paikkaa hoitanut paikallinen yrittäjä hävisi kansainväliselle ketjulle, vaikka laatupisteissä eroa voittajaan ei ollut. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostui hintavertailu, sillä 60 pistettä 100:sta tuli hinnasta ja jossa vertailtiin sekä asiakkaalle tarjottavaa hintatasoa että kaupungille maksettavaa vuokraa. Tällainen rakenne palkitsee järjestelmällisesti toimijaa, joka pystyy kattamaan yhden kohteen ohuen katteen laajemmalla liiketoiminnallaan ja mittakaavaeduillaan, mikä on tyypillisesti mahdollista juuri suurille, monialaisille yrityksille, ei paikalliselle yhden toimipisteen yrittäjälle.
Hankintalaki antaa kaupungille merkittävää harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa, kunhan ne liittyvät hankinnan kohteeseen, ovat syrjimättömiä eivätkä anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Käytettävissä on muun muassa seuraavia keinoja, joilla voitaisiin tukea kaupungin omaa strategista tavoitetta ilman että kenellekään annetaan suoraa etua koon tai sijainnin perusteella:
– hinnan ja laadun painotuksen tarkastelu tapauskohtaisesti, erityisesti kun kyse on paikkaan ja yhteisöön sidoksissa olevasta palvelusta – vähimmäislaatutason asettaminen ennen hintavertailua – yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuu esimerkiksi nuorten, osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi – henkilöstön kokemus ja koulutus kohteen kannalta erityisiin asiakaskohtaamisiin – lähiruoan ja lyhyiden toimitusketjujen osuus tarjonnasta –käyttöoikeussopimuksissa vuokran irrottaminen kilpailtavista tekijöistä ja sen määrittäminen kiinteäksi – laatukriteerien kytkeminen aidosti hankinnan kohteeseen, kuten palvelun jatkuvuuteen, henkilöstön kokemukseen ja paikkaan liittyvään erityisosaamiseen – hankinnan jakaminen pienempiin osiin, kun se on tarkoituksenmukaista
Jotta kaupunginhallituksen hyväksymät strategiset painopisteet eivät jää vain tavoitetasolle, olisi tärkeää, että ne konkretisoituvat myös yksittäisten kilpailutusten tarjouspyyntöjen ja vertailuperusteiden tasolla.
Kysyn seuraavaa:
- Miten kaupungin hankinnan strategisen painopisteen "kaupungin hankinnat ovat houkuttelevia eri kokoisille tarjoajille" toteutumista seurataan ja edistetään käytännössä yksittäisten kilpailutusten valmistelussa, ei vain kokonaistason mittareissa?
- Onko kaupungilla olemassa ohjeistusta siitä, miten hinnan ja laadun painotusta sekä käyttöoikeussopimusten vuokran roolia vertailuperusteena tulisi harkita palveluissa, jotka ovat vahvasti sidoksissa paikkaan ja yhteisöön (esim. kirjasto-, kulttuuri- ja muut lähipalvelut)?
- Onko kaupunki arvioinut, missä määrin nykyiset kilpailutuskäytännöt, erityisesti käyttöoikeussopimuksissa käytetty hinta- ja vuokrapainotteinen vertailu, tosiasiallisesti tukevat tai heikentävät pk-yritysten ja paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä kilpailutuksissa?
- Voidaanko hankintaohjeistusta kehittää niin, että hankinnan valmistelussa arvioitaisiin systemaattisesti myös vaikutukset pienten ja paikallisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin, osana hankinnan strategisten painopisteiden toimeenpanoa?
- Miten hankinnan strategisten painopisteiden toteutumisesta yksittäisten kilpailutusten tasolla raportoidaan jatkossa kaupunginhallitukselle, jotta poliittinen ohjaus ja seuranta olisi mahdollista myös tällä tarkkuustasolla?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Johanna Kirjavaisen valtuustokyselyyn:
Kaupunginhallituksen 27.4.2026 § 152 hyväksymiin hankinnan strategisiin painopisteisiin sisältyy toimenpide, jon-ka mukaisesti kaupungin hankintojen houkuttelevuutta eri kokoisille tarjoajille vahvistetaan. Toimenpidettä edis-tetään ja seurataan osana kaupungin hankintojen johtamis- ja valmistelumallia. Eri kokoisten yritysten osallistu-mismahdollisuuksia edistetään hankintalainsäädännön sallimissa puitteissa. Kaupungin hankintaohje ja hankin-talaki edellyttävät hankintojen tehokasta, avointa, tasapuolista ja syrjimätöntä toteuttamista. Hankinta-lain muutosten myötä hankintojen jakaminen osiin on lähtökohtana EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa 1.10.2026 alkaen. Hankinnoissa tehtävät ratkaisut perustuvat aina hankintakohtaiseen arviointiin ja hankinnalle asetettavien vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen.
Vastaukset kysymyksiin
1. Miten kaupungin hankinnan strategisen painopisteen "kaupungin hankinnat ovat houkuttelevia eri kokoi-sille tarjoajille" toteutumista seurataan ja edistetään käytännössä yksittäisten kilpailutusten valmistelussa, ei vain kokonaistason mittareissa?
Tampereen kaupunginhallituksen 27.4.2026 § 152 hyväksymiä hankinnan strategisia painopisteitä edistetään ja seurataan päätöksen mukaisesti ja osana kaupungin vakiintunutta hankintojen johtamis- ja valmistelumallia. Strategiset painopisteet konkretisoituvat lautakuntien strategian toteutussuunnitelmien hankintalinjauksissa sekä kategoriasuunnitelmissa, mitkä ohjaavat hankintojen valmistelua. Yksittäisen hankinnan valmistelussa linjaukset viedään hankinnan tavoitteisiin, toteutustapaan, laajuuteen, vaatimuksiin ja vertailuperusteisiin. Seuranta toteutuu osana strategisten painopisteiden, kategoriasuunnitelmien ja yksittäisten hankintojen ja sopimusten normaalia seurantaa.
Hankintakohtaisessa valmistelussa arvioidaan muun muassa hankinnan osiin jakamista, vaatimusten oikeasuhtaisuutta, sopimuskautta sekä valinta- ja vertailuperusteiden yhteyttä hankinnan tavoitteisiin. Eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksia edistetään esimerkiksi ennakoivalla viestinnällä, markkinakartoituksella ja -vuoropuhelulla, riittävällä tarjousajalla, kohtuullisilla vaatimuksilla ja oikeasuhtaisilla sopimusehdoilla.
Kyselyssä tuodaan esiin keinoja, jotka ovat osittain hankintalain mahdollistamia hankinnan suunnitteluratkaisuja, mutta niiden käyttö edellyttää aina hankintakohtaista arviointia. Hankinnoissa voidaan hyödyntää esimerkiksi hinnan ja laadun painotusta, vähimmäislaatuvaatimuksia, henkilöstön osaamista ja sosiaalisen vastuullisuuden ehtoja, kun vaatimukset liittyvät hankinnan kohteeseen ja kohtelevat tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Paikallisuutta, yrityksen kokoa tai aiempaa toimittajasuhdetta ei sen sijaan voida käyttää tarjoajaa suosivina perusteina.
2. Onko kaupungilla olemassa ohjeistusta siitä, miten hinnan ja laadun painotusta sekä käyttöoikeussopimusten vuokran roolia vertailuperusteena tulisi harkita palveluissa, jotka ovat vahvasti sidoksissa paikkaan ja yhteisöön (esim. kirjasto-, kulttuuri- ja muut lähipalvelut)?
Kaupungin hankintaohjeen mukaisesti vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava syrjimättömiä ja turvattava todellinen kilpailu. Hinnan ja laadun painotukselle ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena asettaa ennalta tietyntyyppisiin hankintoihin sovellettavaa suhdetta. Painotuksen tulee perustua tapauskohtaiseen arvioon siitä, millä tekijöillä saadaan hankinnan käyttötarkoitukseen nähden kokonaistaloudellisesti edullisin ja laadultaan tarvetta vastaava lopputulos. Käyttöoikeussopimuksissa hinnan, laadun ja mahdollinen vuokran painotus määritellään hankintakohtaisesti hankinnan tavoitteiden sekä toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden perusteella.
3. Onko kaupunki arvioinut, missä määrin nykyiset kilpailutuskäytännöt, erityisesti käyttöoikeussopimuksissa käytetty hinta- ja vuokrapainotteinen vertailu, tosiasiallisesti tukevat tai heikentävät pk-yritysten ja paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä kilpailutuksissa?
Kaupungilla arvioidaan osana hankintojen kehittämistä ja yksittäisten hankintojen valmistelua, miten hankinnan laajuus, rakenne, vaatimukset ja vertailuperusteet vaikuttavat erikokoisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin. Markkinakartoituksissa voidaan pyytää potentiaalilta toimittajilta näkemyksiä esimerkiksi painoarvoista ja vertailuperusteista. Kilpailutuskäytäntöjä ja saatuja kokemuksia arvioidaan hankinnan luonteen ja merkittävyyden edellyttämällä tavalla myös hankinnan jälkeen. Lisäksi tarjoajille suunnatulla palautekyselyllä kerätään kokemuksia tarjouspyyntöjen laadusta ja vuorovaikutuksesta kilpailutuksen aikana. Saatua tietoa ja palautetta hyödynnetään hankintakäytäntöjen kehittämisessä. Käyttöoikeussopimuksissa vertailuperusteita arvioidaan suhteessa hankinnan toiminnalliseen ja taloudelliseen kokonaisuuteen huomioiden myös toimittajalle siirtyvä riski.
4. Voidaanko hankintaohjeistusta kehittää niin, että hankinnan valmistelussa arvioitaisiin systemaattisesti myös vaikutukset pienten ja paikallisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin, osana hankinnan strategisten painopisteiden toimeenpanoa?
Kaupungin voimassa olevan hankintaohjeen mukaisesti hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Vaikutuksia eri kokoisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin arvioidaan kategoriasuunnittelussa sekä yksittäisten hankintojen suunnittelussa ja tarjouspyyntöaineiston valmistelussa. Hankinnan valmisteluryhmissä arvioidaan markkinatilannetta, hankinnan laajuutta ja osiin jakamista, soveltuvuusvaatimuksia, sopimusrakennetta sekä vertailuperusteita siten, että ne tukevat avointa ja syrjimätöntä kilpailua ja mahdollistavat erikokoisten tarjoajien osallistumisen.
Kaupungin pienhankintaohjeessa ohjataan hyödyntämään kansallisen kynnysarvon alittavissa hankin-noissa paikallista markkinaa, kun se on mahdollista ja pyytämään tarjouksia paikallisilta yrityksiltä, mikäli paikallista tarjontaa on.
5. Miten hankinnan strategisten painopisteiden toteutumisesta yksittäisten kilpailutusten tasolla raportoidaan jatkossa kaupunginhallitukselle, jotta poliittinen ohjaus ja seuranta olisi mahdollista myös tällä tarkkuustasolla?
Kaupunginhallitus hallintosäännön (16.6.2026) 14 §:n mukaan päättää hankinnan konsernitason strategisista linjauksista. Kaupunginhallitus hyväksyy hankinnan strategiset painopisteet sekä seuraa niiden toteutumista vuosittain hankintatoimen tilannekatsauksessa. Yksittäisiä hankintapäätöksiä tekevät hallintosäännön, toimintasääntöjen ja delegointipäätösten mukaiset toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kaupunginhallituksella on hallintosäännön mukainen otto-oikeus alaisensa viranomaisen tekemiin päätöksiin.
Vuosittainen tilannekatsaus on tunnistettu tarkoituksenmukaiseksi tavaksi muodostaa strategisen ohjauksen kannalta tarpeellinen kokonaiskuva hankintatoiminnasta. Hankinnan strategisten painopisteiden seuranta, hankintojen kaupunkitasoinen tilannekuva ja kehittämistoimet muodostavat raportoinnin kokonaisuuden. Yksittäisten kilpailutusten yksityiskohtainen raportointi ei olisi päätöksenteon näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Mallin mukaisesti poliittinen ohjaus ja seuranta kohdistuu tavoitteisiin, tuloksiin ja kehittämistarpeisiin samalla, kun yksittäisten hankintamenettelyjen valmistelu ja päätöksenteko säilyvät toimivaltaisilla viranomaisilla.
Valmistelijat: talousjohtaja Mikko Koskela ja kehittämispäällikkö Marika Pakkanen, konsernihallinto / talousyksikkö