Perustelut
Mitja Tapion ja Mikko Aaltosen valtuustokysely:
Häätöjen määrä on kääntynyt koko Suomessa voimakkaaseen nousuun. Tilanteen taustalla lienee sosiaaliturvan viimeaikaiset leikkaukset sekä elinkustannusten ripeä nousu. Kasvu on huomattavaa osassa suurista kaupungeista. Ulosottolaitoksen mukaan häätöjen määrä on kasvanut Tampereella 44 prosenttia verrattuna viime vuoden, mikä on suurten kaupunkien korkein luku. Tilanne on huolestuttava ja vaatii toimenpiteitä. Häätöjen seurauksena on uhka, että asunnottomuus kasvaa.
Kysymme:
- Millaisia toimenpiteitä Tampereen kaupunki voi tehdä häätöjen määrän vähentämiseksi?
- Kuinka tilanne näkyy kaupungin asumisneuvontaan kohdistuvassa palvelutarpeessa ja asumisneuvonnan resursseissa?
- Millaista yhteistyötä Tampereen kaupunki voi tehdä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa tilanteen helpottamiseksi?
Apulaispormestari Ilkka Sasin vastaus Mitja Tapion ja Mikko Aaltosen valtuustokyselyyn:
Vastaus kysymykseen 1: Millaisia toimenpiteitä Tampereen kaupunki voi tehdä häätöjen määrän vähentämiseksi?
Tampereen kaupungilla on keskeinen vastuu asuntoperusoikeuden edistämisessä. Asuntoperusoikeuden edistämistehtävään Tampere on tarttunut ottamalla kuntalaisille suunnatun asumisneuvonnan yleiseen toimialaansa asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annetun lain voimassaoloajaksi sekä laatimalla kohtuuhintaisen asumisen kumppanuusmallin. Nämä kaksi toimenpidettä ovat kaupungin keskeisiä keinoja häätöjen määrän vähentämiseksi niin rakenteiden että yksilöiden tasolla.
Tampereen kaupunki voi siis vähentää asumista välittömästi vaarantavia asumisen kriisejä kehittämällä edelleen ja laajentamalla tamperelaisille tarjolla olevaa asumisneuvontaa, johon kaupunki on saanut avustusta valtionapuviranomaisena toimivalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään kuuluvaan kestävä asuminen ja rakentaminen -yksikköön on palkattu vuoden 2024 aikana kaksi uutta projektisuunnittelijaa työskentelemään asumisneuvojina ja kehittämään kaupungin tarjoaman asumisneuvonnan työmuotoa. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin palveluksessa on siis yhteensä neljä kuntalaisten kanssa asumisneuvontaa toteuttavaa henkilöä. Lisäksi hankkeessa on projektipäällikkö, joka hoitaa tehtävää oman perustehtävänsä ohella.
Tampereen kaupungin asumisneuvonta tilastoi myös ajantasaisesti tietoa kohtaamiensa asiakkaiden olosuhteita ja työskentelyä. Lisäksi Tampereen kaupungin asumisneuvonta on mukana Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueiden ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen tiedonkeruussa, jossa kerätään ammattilaisilta ja asukkailta tietoa sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksista asukkaiden olosuhteisiin. Asumisneuvonta voi suunnata työskentelyään myös näiden tietojen perusteella, jolloin ei toimita vain ammatillisen kokemustiedon varassa.
Tampereen kaupungin asumisneuvonta on jo nykyisellään sitoutunut ja varautunut asumisen ongelmissa työskentelyyn ja häätöjen määrän vähentämiseen tarjoamalla asumisneuvontaa monikanavaisesti eri työotteilla. Tampereen asumisneuvonnassa asumisneuvontaa toteutetaan asiakkaan tarpeesta lähtien kohtaavana yksilötyönä, esimerkiksi sosiaalihuollossa toimivan ammattihenkilön työparina, ryhmämuotoisina toimintoina sekä naapurustoon liittyvänä, yhteisöllisyyttä tukevana työnä. Lisäksi hankkeen työntekijät vahvistavat muiden ammattilaisten valmiuksia toimia asumiseen liittyvissä kriisitilanteissa.
Asumisneuvonnan keräämä tieto osoittaa, että kuntalaisten köyhyysriski on kasvanut sekä tähän liittyvät taloudelliset ja muut toimintamahdollisuudet heikentyneet. Kaupungin asumisneuvonnalla on avainrooli häätöjen ehkäisyssä sekä jo asunnon menettämisen uhkaan ajautuneiden tilanteiden selvittelyssä. Ei ole oletettavaa, että asumisneuvonnan tarve tulisi vähenemään tulevaisuudessa, ja siten kaupungin toteuttaman asumisneuvonnan toteuttamisen edellytykset olisi tärkeä turvata myös tulevaisuudessa.
Tampereen kaupunki voi myös osallistua häätöjä vähentävään työhön osaltaan myös kehittämällä edelleen yhteistyötä kaupungin, vuokra-asuntotoimijoiden, Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä järjestökentän toimijoiden välillä haavoittuvissa sosiaalisissa olosuhteissa elävien henkilöiden asumisen turvaamiseksi. Tampereella on otettu käyttöön kohtuuhintaisen asumisen kumppanuusmalli, johon edellä mainittu asumisen turvaamisen osa-alue sisältyy.
Asumisen turvaamisen mallin laatimisen yhteydessä on kehitetty käytännöllisiä ehdotuksia siitä, kuinka kuntalaisten, joiden tilanteeseen liittyy haavoittavia sosiaalisia olosuhteita, asunnon löytämistä sekä asunnon säilyttämistä voitaisiin tukea kaupungin, hyvinvointialueen sekä vuokranantajatoimijoiden yhteistyössä entistä paremmin. Ehdotukset liittyvät esimerkiksi yhteistyön rakenteiden kehittämiseen, aiempaa tiiviimpään verkostotyöhön, asumisneuvonnan kehittämiseen sekä tuen tarpeisiin vastaavien palveluiden kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Osin hyvinvointialueuudistuksesta johtuen asumisen turvaamisen mallin kaikki ehdotukset eivät ole juurtuneet toivotulla tavalla käytännön työhön. Tämän vuoksi Tampereen kaupunki kehittää asumisen turvaamisen mallia edelleen. Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa kehittää edelleen erityisesti tuen tarpeisiin vastaavia palveluja kaupungin asumisneuvonnan sekä hyvinvointialueen järjestämän sosiaalihuollon yhteistyössä sellaisten kohderyhmien keskuudessa, jotka ovat asuntomarkkinoilla kaikista vaikeimmassa asemassa.
Asumisneuvonnan kohderyhmiä laajennetaan vielä vuoden 2024 aikana. Tampereen kaupunki on päättänyt hankkia asumisneuvontaa myös järjestötoimijoilta, jotka työskentelevät sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole virallisen palvelujärjestelmän piirissä, mutta jotka tarvitsevat tukea asumisen järjestämiseksi ja asumisen kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Tällaisiksi kohderyhmiksi on tunnistettu etsivästä naistyöstä hyötyvät asiakkaat (toteuttajana Tampereen A-Kilta ry), rikoslain rikkojat (toteuttajana ViaDia Pirkanmaa ry) sekä romanitaustaiset henkilöt (toteuttajana Setlementti Tampere ry). Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmä on päättänyt osoittaa rahoitustaan hävikkiruokajakelun yhteydessä toimivaan asumisneuvontaan, jota myös toteutetaan syyskaudella 2024 järjestöiltä hankittavan muun asumisneuvontapalvelun lisänä (toteuttajina Nauha ry ja Silta-Valmennusyhdistys ry). Tällä järjestelyllä pyritään tavoittamaan mahdollisimman laajasti asumisneuvonnan tarpeessa olevia henkilöitä. Tiedämme ennestään, että järjestöt onnistuvat tavoittamaan henkilöitä, joille virallinen palvelujärjestelmä ei ole monista syistä saavutettavissa. Järjestöyhteistyön turvin on tarkoituksena luoda moniin eri olosuhteisiin vastaava asumisneuvontatoiminnan verkosto Tampereen kaupungille ja näin vahvistaa asumisneuvontatoiminnan saavutettavuutta ja saatavuutta.
Kohtuuhintaisten asuntojen riittävä määrä ehkäisee tilanteita, joissa asukas on sopivamman asunnon puutteessa pakotettu vastaanottamaan maksukykyynsä nähden liian kalliin asunnon, mikä voi johtaa vuokranmaksuvaikeuksiin. Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan varmistamiseksi kaupunki luovuttaa riittävän määrän kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvia tontteja kohtuuhintaista tuotantoa toteuttaville rakennuttajille, sekä puoltaa Ara-rahoitteisten hankkeiden rahoitushakemuksia. Kohtuuhintaisia asuntoja arvioidaan tänä vuonna valmistuvan 664 kpl ja vuosien 2025–2026 aikana yhteensä jopa yli 3000 kpl, joista yli 1100 kpl on jo rakenteilla.
Vastaus kysymykseen 2: Kuinka tilanne näkyy kaupungin asumisneuvontaan kohdistuvassa palvelutarpeessa ja asumisneuvonnan resursseissa?
Yhteydenotot, jotka koskevat välittömästi ja vakavasti asumista vaarantavia tilanteita, ovat merkittävästi lisääntyneet Tampereen kaupungin asumisneuvonnassa. On odotettavaa, että asumisneuvontaan kohdistuva palvelutarve kasvaa edelleen. Palvelutarvetta ovat lisänneet erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuneet muutokset sekä hyvinvointialueen sosiaalihuollon vaikea resurssitilanne Tampereella.
Asumisneuvontaan yhteyttä ottavien asiakkaiden tilanteita leimaavat yhä useammin kerrostuneet vaikeudet sekä asunnon menettämisen välitön uhka. Pirkanmaan hyvinvointialueen aikuisten sosiaalipalveluiden pohjoisen alueen työikäisten sosiaalityön ruuhkautumisen ja neuvontaresurssin keventymisen vuoksi Tampereen kaupungin asumisneuvontaan tulee paljon yhteydenottoja, joissa asiakas hyötyisi pikemminkin ensivaiheessa sosiaalihuollon palvelutarpeen arviosta sekä sosiaalihuollon työskentelystä. Näissä tilanteissa kaupungin asumisneuvoja voi toimia työparina, mutta nykyisellään työpanosta kuluu paljon myös palveluihin saattamiseen ja kuntalaisten oikeuksien toteutumisen edistämiseen suhteessa riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Asumisneuvonnan keskeisten asiakasryhmien kannalta merkittäviä sosiaaliturvan tiukennuksia on tullut voimaan keväällä 2024, joka on lisännyt edelleen asumisneuvonnan tarvetta. Asumisneuvonnassa on asioinut huhtikuusta 2024 lähtien yhteensä noin 300 uutta asiakasta. Asiakaskohtaamisia on huhtikuun ja elokuun puolivälin 2024 välillä ollut noin tuhat. Suurin osa uusien asiakkaiden asioinnin syistä liittyy uuden asunnon tarpeeseen (N=129), pienituloisuuteen (N=95), maksuhäiriömerkintään (N=60), asunnottomuuden uhkaan (N=58), asunnottomuuteen (N=51) ja talousongelmiin (N=51). Nämä syyt ovat usein myös päällekkäisiä.
Sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksia asukkaiden olosuhteisiin raportoivan kyselyn tähänastisten vastausten mukaan 90 % vastaajista on havainnut sosiaaliturvaan tehtyjen reformien vaikutusten olleen kielteisiä. Merkittävä määrä kyselyyn vastanneista ammattilaisista on havainnut nimenomaan perustoimeentulotuen asumismenoihin tehtyjen tarveharkinnan tiukennusten ja yleisen asumisen perusomavastuun noston vaikuttaneen kohtaamiensa asukkaiden tilanteisiin. Huomionarvoista kuitenkin on, että sosiaaliturvaan tehdyt muutokset muodostavat kokonaisuudessaan kokonaisuuden, jonka vaikutukset kerrostuvat ja kumuloituvat. Käytännössä asumistukeen ja perustoimeentulotuen tarveharkintaan liittyvät muutokset näyttäytyvät vastaajien mukaan esimerkiksi pakottavina muuttotilanteina tilanteissa, joissa muuttaminen voi vaarantaa henkilön tai perheen sosiaaliset verkostot tai laajemmin asumisen, sillä kohtuuhintaisia asuntoja on haastavaa löytää.
Asumisneuvontahankkeen vuoden 2024 tavoitteet liittyvät ensisijaisesti asuntoperusoikeuden turvaamiseen, asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, häätöjen ennaltaehkäisyyn sekä sosiaalisen turvallisuuden edistämiseen. Vaikka hankkeessa on osattu varautua taloudellisten toimintamahdollisuuksien heikentymisestä johtuvaan palvelutarpeeseen, riittää hankkeen henkilöresurssi tällä hetkellä juuri ja juuri vastaamaan asumisneuvonnan yksilötyön tarvetta. Osin hankkeen resursointia haastavat asiakastapaamisiin käytettävissä olevien tilojen niukkuus. Vaikka hankkeen työntekijät liikkuvat aina tarpeen mukaan sinne, missä asukas on, on usein tarpeen tavata ensimmäisen kerran asiakasta Frenckellin toimipisteessä.
Asiakkaiden yhä vakavampien ja kerrostuneimpien ongelmien vuoksi hanke on joutunut suuntamaan työskentelyotettaan enenevissä määrin korjaavaan työhön. Kuitenkaan korjaava työ itsessään ei ratkaise rakenteiden tasolla asumisvaikeuksien kasvamiseen liittyvää ongelmaa, vaan edelleen tarvitaan pitkäjänteistä, näyttöön perustuvaa asumisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa asumisneuvontaa sekä häätötilanteiden jälkihoitoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä asumisen kriisiytyminen tulevaisuudessa.
Vastaus kysymykseen 3: Millaista yhteistyötä Tampereen kaupunki voi tehdä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa tilanteen helpottamiseksi?
Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue laativat syksyn 2024 aikana yhteisen toimenpideohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Toimenpideohjelma tulee olemaan osa ympäristöministeriön asettamaa ohjelmaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi, jonka puitteissa keskuskaupungeille ja hyvinvointialueille on osoitettu siirtomääräraha toimiin, joilla voidaan vaikuttaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja sen ehkäisyyn. Toimenpideohjelmaan sisältyy yhteisen tilannekuvan laatiminen häätöjen syistä sekä käytännön ehdotukset kummankin toimijan sekä yhteistyön osalta asumisen kriisien ratkaisemiseksi. Pirkanmaalla toimii asunnottomuuden vähentämisen yhteistyöryhmä, joka jatkaa Pirkanmaan hyvinvointialueen puheenjohtajuudessa Tampereella toimineen asunnottomuuden puolittamisen yhteistyöryhmän perintöä, ja joka tullee seuraamaan osaltaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen toimenpideohjelman toteutumista.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen asumisneuvonnan yhteistyö on rakenteistettua, ja asumisneuvonnat tapaavat fasilitoidusti noin neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Tampereella toimiville asumisneuvojille on Tampere perustanut asumisneuvojien verkoston. Pirkanmaan hyvinvointialue osallistuu Tampereen kaupungin Asukas ensin – asumisneuvontahankkeen ohjausryhmään. Asumisneuvontojen yhteistyöllä pyritään jatkuvasti kehittämään laadittua keskinäistä tehtävänjakoa, kohdentamaan asumisneuvontojen resurssia mahdollisimman vaikuttavasti, tuomaan ilmi havaittuja rakenteellisia epäkohtia ja ratkaisemaan näitä asumisneuvonnan toimintakentässä. Tampereen kaupungin asumisneuvonta jatkaa läheistä yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon kanssa yksilötyön kentällä.
Tampereen kaupunki, Pirkanmaan hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia ovat laatimassa yhteistä sosiaalista raporttia asunnottomuuden ilmentymisestä Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Kyse on tietääksemme kansallisesti ensimmäisestä useamman eri hyvinvointialueen, kunnan ja kehittämisorganisaation yhteisvastuussa laaditusta tiedontuotantoon tähtäävästä selvityksestä, jossa asukkaisiin liittyvää käytännön tietoa tuodaan johtamisen, päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Raportti tulee sisältämään käytännön ehdotuksia asunnottomuuden ja häätöjen ehkäisyksi Sisä Suomen hyvinvointialueilla ja kunnissa. Sosiaalinen raportti on määrä julkaista asunnottomien yönä 17.10.2024.
Tampereen kaupunki on asemakaavoituksessaan varautunut mahdollisiin tuleviin Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin uusiin erityisryhmien asumispalvelukohteisiin. Pirkanmaan hyvinvointialue on käynnistämässä palveluiden verkon, maankäytön ja kaavoituksen yhdyspintatyöryhmän hyvinvointialueen 23:n kunnan ja hyvinvointialueen välille elokuussa 2024.