Perustelut
Ulla-Leena Alpin valtuustokysely:
Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille työ- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen työsuhteen laadusta tai kestosta riippumatta. Ehkäisevä työterveyshuolto tarkoittaa muun muassa työpaikalla tehtäviä työpaikkaselvityksiä, työntekijöiden työhön liittyviä terveystarkastuksia, työkyvyn tukemista ja sellaisten sairauksien tai oireiden selvittelyä, joilla on yhteyttä työhön, kuntoutusneuvontaa ja kuntoutukseen ohjaamista.
Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon tulee tehdä terveystarkastus mm. silloin, kun työstä epäillään aiheutuvan vaaraa terveydelle esimerkiksi yksipuolisen fyysisen tai psykososiaalisen ylikuormittumisen vuoksi. Työntekijä voi myös itse perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta terveystarkastusta, jossa selvitetään henkilökohtainen kuormitusriski.
Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan velvollisuus. Lain mukaan työnantajalla on kuitenkin yhteistoimintavelvoite siten, että työnantaja, työpaikan henkilöstön edustaja (usein työsuojeluvaltuutettu) ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työpaikan tarpeisiin perustuvan työterveyshuollon sisällön ja toimet. Vapaaehtoinen, ehkäisevää työterveyshuoltoa täydentävä sairaanhoidon järjestäminen työterveyshuollossa on työnantajalle vapaaehtoista. On kuitenkin tavallista, että suurten työnantajien työterveyshuoltoon kuuluvat vähintäänkin yleislääkärien palvelut.
Työnantajan on pidettävä työterveyshuollon sisällöstä palveluntuottajan kanssa tehty sopimus kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Vaikka pakollinen, ehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työntekijöitä työsuhteen pituudesta riippumatta, vapaaehtoiseen työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen saamista on usein rajattu työsuhteen keston perusteella.
Monet suuret kaupungit ovat ulkoistaneet sijaistyöntekijöiden rekrytoinnin. Tampereella tämän hoitaa Tampereen kaupungin rekrytointipalvelu (Sijaisrekrytointi), jolle sijaiseksi haluavat ilmoittautuvat ja toimittavat tutkinto- ym. todistuksensa ja joka hyväksyy haastattelun perusteella sijaisiksi kelpuutettavat. Työsuhde Tampereen kaupunkiin solmitaan työpaikalla jokaista työkeikkaa varten erikseen.
Sijaisia tarvitaan runsaasti erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimessa. Monet työntekijät ovat ”vakituisia sijaisia”, joiden työsuhteiden pituudet kuitenkin vaihtelevat yhdestä päivästä muutamaan päivään tai viikkoon ja joilla työsuhteiden välissä on lyhyehköjä työttömyysjaksoja. Sijaisten kohdalla työterveyshuolto toimii ilmeisen huonosti tai ei toimi ollenkaan. Rekrytointipalvelu ei sitä tee, koska se ei ole työnantaja. Vastuu kuuluu työnantajalle eli Tampereen kaupungille.
Nähtävästi kaikilla Tampereen kaupungin työpaikoilla (päiväkodeissa, vanhustenhuollon yksiköissä jne.) esimiesasemassa olevilla ei ole selkeää tietoa työterveyshuollon pakollisista velvoitteista. Työterveyshuolto ymmärretään yksiselitteisesti vain sairaanhoitona, jonka saamisen edellytyksenä on se, että sijaisuus kestää tietyn ajan, kuukauden tai enemmänkin, samassa työpisteessä.
Sijaiset jäävät pakollisen työterveyshuollon ulkopuolelle eli Tampereen kaupunki työnantajana ei huolehdi lakisääteisistä velvoitteistaan. Myös jatkuvasti sijaisuuksia tekevät jäävät lähes säännönmukaisesti vapaaehtoisen työterveyshuollon ulkopuolelle. Tampereen kaupunki kuitenkin tarvitsee sijaisia jatkuvasti ja hyvistä osaavista sijaisista on järkevää pitää kiinni. Yksi keino tässä on se, että myös sijaisten työterveyshuolto laitetaan kuntoon. Huolehditaan siitä, että esimiesasemassa olevat tietävät työterveyshuollon velvoitteet, tuntevat kaupungin työterveyshuoltosopimuksen sisällön ja että työpaikoilla on työntekijöiden nähtävissä kaupungin työterveyshuoltosopimus.
Kysynkin miten sijaisten kohdalla toteutuu pakollinen, ehkäisevä työterveyshuolto, kuten terveystarkastus (työhöntulotarkastus) ja terveyden seuranta? Ovatko kaikki esimiestehtävissä toimivat riittävästi selvillä sijaisten oikeuksista työterveyshuollossa ja ovatko työterveyshuoltosopimukset työntekijöiden nähtävillä eri työpisteissä?
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Ulla-Leena Alpin valtuustokyselyyn:
Valtuutettu Ulla-Leena Alppi kysyy valtuustokyselyssään, miten sijaisten kohdalla toteutuu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, kuten terveystarkastus ja terveyden seuranta. Ovatko kaikki esimiestehtävissä toimivat riittävästi selvillä sijaisten oikeuksista työterveyshuollossa ja ovatko työterveyshuoltosopimukset työntekijöiden nähtävillä eri työpisteissä?
Kaupungin koko henkilöstö on lakisääteisten ennaltaehkäisevien työterveyshuollon palveluiden piirissä. Sairaanhoidon palveluihin henkilöstö on oikeutettu palvelussuhteen kestettyä yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta, eikä yhdenjaksoisuus katkea, jos virka- tai työsopimussuhteiden väliin jäävä aika on korkeintaan kolme päivää.
Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluu työterveyshuoltolain mukaisesti keskeisesti työstä ja työolosuhteista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen selvittäminen, ennaltaehkäisy ja seuranta, työpaikkojen neuvonta, erilaiset toimenpide-ehdotukset sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, seuranta ja työkykyarviot.
Työnantajalle vapaaehtoiset sairaanhoidon palvelut sisältävät nimensä mukaisesti sairauden hoitoon liittyviä palveluita. Työterveyshuollon palveluiden sisältö on tarkemmin määritelty Tullinkulman Työterveys Oy:n (Pirte) kanssa laaditussa työterveyshuoltosopimuksessa. Työterveyshuoltosopimus, oikeus työterveyshuoltopalveluiden käyttöön sekä työkyvyn tukemiseen ja työterveyshuoltoon liittyvä ohjeistus ovat koko henkilöstön nähtävillä kaupungin intranetissä eli Taskussa.
Palveluryhmien ja liikelaitosten työterveyshuollon toimintasuunnitelmat perustuvat työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin. Toimintasuunnitelmissa sovitaan tarkemmin kohderyhmän työterveyshuollon toiminnasta ja kuvataan työterveyshuollon tehtävänä olevat työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteet. Sekä työpaikkaselvitykset että työterveyshuollon toimintasuunnitelmat käsitellään yhteistoiminnassa.
Työterveyshuollon työhöntulotarkastus tehdään palvelussuhteen luonteesta ja kestosta riippumatta aina niissä tehtävissä, joissa työterveyshuollon kanssa on todettu olevan erityinen sairastumisen vaara. Tämän lisäksi työterveystarkastus tehdään aina vakituiseen virkasuhteeseen tulevalle henkilölle. Muissa tapauksissa palvelussuhteeseen tulevalle henkilölle ei tehdä työhöntulotarkastusta, ellei ottamisesta vastaava henkilö pidä sitä tarpeellisena.
Työterveyshuolto arvioi tarpeen työterveystarkastuksiin esiselvitysten ja työpaikkaselvitysten perusteella. Ikäsidonnaisia terveystarkastuksia tehdään lakisääteiseen tai ammattiin liittyvän velvoitteen tai muun perusteltavissa olevan tarpeen pohjalta.
Esimiesten työnkuvaan sisältyvät työkyvyn johtamiseen liittyvien toimintatapojen tuntemus sekä ymmärrys työterveyshuollon palveluiden sisällöistä. Taskusta löytyvien tietojen lisäksi esimiehet saavat tarvittaessa tukea myös työterveyshuollosta, hr-asiantuntijoilta ja kaupungin esimiestuesta.
Työterveyshuollon palveluista kerrotaan osana perehdytystä. Perehdyttämisestä siihen liittyvine oppaineen löytyy Taskusta kaikille työntekijöille avoin Perehdyttäminen -sivusto, jossa on mm. uusille työntekijöille jaettava työterveyshuollonkin palveluita kuvaava ”Uuden työntekijän opas”.