Perustelut
Mirja Salmijärven valtuustokysely
Tampereen kaupungilla ja muilla kunnilla on ollut mahdollisuus saada Traficomilta valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Traficomin mukaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa tuetaan hankkeita, joissa parannetaan kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita katuverkolla tai kunnan maalla sijaitsevissa kohteissa. Avustusta myönnetään infrastruktuurin, kuten väylien, niiden varusteiden, pyöräpysäköinnin yms. rakentamiseen tai parantamiseen.
Tampereen kaupunki jäi ilman valtionavustusta Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteyksen kohdalla, jossa kävelyn ja pyöräilyn liikennejärjestelyt ovat olleet väyläviraston valtakunnallisen ohjeen vastaisia. Ohjeen mukaan pääreiteillä ei pitäisi olla pyöräliikenteellä väistämisvelvollisuuksia. Väistämisvelvollisuuden seurauksena kaupunki ei saanut investointitukea, joka oli arvioitu 868 000 euroksi. Suunnitteluohjeiden vastaiset ratkaisut tulevat kalliiksi kaupunkilaisille eivätkä edistä riittävässä määrin kestävää liikkumista.
Esitän seuraavat kysymykset valtuustolle pohdittavaksi:
1. Miten voimme varmistaa, että Tampereen kaupunki tekee sellaisia päätöksiä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurista, jotka ovat linjassa valtakunnallisten ohjeiden ja tavoitteiden kanssa?
2. Millaisia toimenpiteitä voimme toteuttaa varmistaaksemme, että Tampere hyötyy tulevissa hankkeissa kävelyn ja pyöräilyn valtionavustuksista tai muista, esimerkiksi MAL-sopimuksiin liitetyistä kävelyn ja pyöräilyn tuista?
Apulaispormestari Pekka Salmen vastaus Mirja Salmijärven valtuustokyselyyn:
Mirja Salmijärvi on tehnyt valtuustokyselyn liittyen Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointitukiohjelmaan ja siihen, että Tampere jäi Rongankadun osalta ilman investointitukea, koska Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteyksen liikennejärjestelyt eivät olleet väyläviraston valtakunnallisen suunnitteluohjeen mukaiset. Suunnitteluohjeen mukaan pääreiteillä ei pitäisi olla pyöräliikenteellä väistämisvelvollisuuksia. Valtuustokyselyssä oli kaksi kysymystä:
1. Miten voimme varmistaa, että Tampereen kaupunki tekee sellaisia päätöksiä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurista, jotka ovat linjassa valtakunnallisten ohjeiden ja tavoitteiden kanssa?
2. Millaisia toimenpiteitä voimme toteuttaa varmistaaksemme, että Tampere hyötyy tulevissa hankkeissa kävelyn ja pyöräilyn valtionavustuksista tai muista, esimerkiksi MAL-sopimuksiin liitetyistä kävelyn ja pyöräilyn tuista?
Vastaus Mirja Salmijärven valtuustokyselyyn:
Traficom on myöntänyt kävelyn ja pyöräilyn investointitukea vuodesta 2018 lähtien. Tampereen kaupunki on saanut vuosina 2018-2022 investointitukea 15 kävely- ja pyöräilyhankkeelle, määrä on selvästi suurin kaikista kaupungeista. Investointitukea Tampereen kaupunki on saanut n. 7 M€. Tampereen kaupunki käyttää suunnittelussa Suomen parhaita konsulttitoimistoja, ja katu- ja yleissuunnitelmat laaditaan noudattaen voimassa olevia valtakunnallisia suunnitteluohjeita. Valtakunnalliset ohjeet ovat Väyläviraston laatimia. Ohjeessa esitetään erilaiset suunnittelutilanteet ja niille yleispiirteiset suunnitteluohjeet, jotka ohjaavat suunnittelua maanteillä ja ohjeita voidaan soveltaa myös katuverkolla. Useat kaupungit, kuten Tampere on laatinut näitä suunnitteluohjeita täydentäviä omia suunnitteluohjeita esim. suojateiden toteuttamiseen.
Vastaus 1:
Tampere on noudattanut ja tulee jatkossakin noudattamaan katu- ja yleissuunnittelussa valtakunnallisia ohjeita ja niitä täydentäviä omia ohjeitaan. Tampere on määritellyt kaupunkistrategiassa ja muissa kaupungin toimintaa ohjaavissa linjauksissa erilaisia tavoitteita mm. eri kulkumuotojen edistämiseen, kestävään kehitykseen, saavutettavuuteen ja puiden säilymiseen. Erilaisiin tavoitteisin pyritään vastaamaan katu- ja yleissuunnitelmien ratkaisuilla. Erilaisten tavoitteiden huomioiminen tiiviissä kaupunkirakenteessa johtaa aina jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun. Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteyksen osalta lautakunnassa päädyttiin lisääntyvän bussiliikenteen ja pelastuslaitoksen pelastusliikenteen vuoksi liikenneturvallisuutta korostavaan ratkaisuun, jossa seudullista pyöräilyn pääreittiä kulkevat tulivat väistämisvelvollisiksi autoliikenteeseen nähden.
Vastaus 2:
Investointitukihakemusvaiheessa ilmoitetaan tuen myöntämisen kriteerit. Yhtenä kriteerinä on, että väyläsuunnitelman tulee noudattaa valtakunnallisia suunnitteluohjeita tai jos ohjeista poiketaan, hakemuksessa tulee perustella poikkeamisen tarve ja esittää mahdolliset vaikutukset kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Investointitukien määrä tulee käynnissä olevan hallituskauden aikana vähenemään entisestään ja samalla kilpailu rahoituksesta tulee kiristymään. Tuen myöntämiselle on muitakin valintakriteereitä kuin suunnitteluohjeiden mukaisuus, kuten vaikuttavuus tai vuosittain vaihtuvat teemat. Lisäksi tuen myöntämisessä arvioidaan jossain määrin tuen kohdentamista erilaisiin hankkeisin tai ympäristöihin ja eri puolille Suomea. Tästä johtuen valtion tuki ei ole itsestään selvyys, vaikka suunnitelma olisi suunnitteluohjeiden mukainen ja hakemus muutenkin hyvä. Jotta rahoituksesta voidaan edes kilpailla, niin Tampereella pitää olla myös jatkossa laadukkaita kävely- ja pyöräilyhankkeita. Tampere tulee myös jatkossa noudattamaan valtakunnallisia suunnitteluohjeita ja niitä täydentäviä omia ohjeitaan.