Perustelut
Haetaan lupaa muuttaa rakennuksen käyttötarkoitus vanhasta kivinavetasta juhla-, kokoontumis- ja majataloksi (kerrosala 692 m2) noin 3,7 ha:n suuruisella rakennuspaikalla, joka muodostuu tiloista Vähä-Utukka 837-506-11-8 ja Vähä-Utukka II 837-506-13-9. Lisäksi haetaan lupaa rakentaa 2-kerroksinen asuinrakennus majoitus- ja kokoontumistiloineen (kerrosala 426 m2) ja kunnostaa vanha suuli, vanha riihi, vanha kuivaamo sekä vanha kellari varastokäyttöön ja muonamiehen talo asuin- ja majoituskäyttöön.
POIKKEAMISET
Rakennuspaikka sijaitsee MRL 16 §:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella, jolla on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Alueelle myönnettävän rakennusluvan erityisenä edellytyksenä on MRL 137 §:n mukaan, että rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Edellytyksenä on myös, että se on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Alue on rakennusjärjestyksen 4 § mukaista suunnittelutarvealuetta.
Poiketaan MRL 171 §:n mukaisesti voimassa olevasta kaupunginvaltuuston 17.8.2015 hyväksymästä Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta, jonka mukaan hanke sijoittuu maatilojen talouskeskusten alueelle. Talouskeskusten yhteyteen voidaan sijoittaa toinen yksiasuntoinen asuinrakennus, jonka paikkaa ei saa erottaa maanmittaustoimenpiteellä tai muutoin omaksi tilakseen. Alueen asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 1/10 rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 kem2. Alueen toinen asuinrakennus on erotettu jo vuonna 1996 omaksi maarekisteritilakseen Vähä-Utukka II (837-506-13-9, pinta-alaltaan 700 m2). Asuinrakennusten kokonaispinta-alaksi alueella muodostuisi hankkeen yhteydessä 558 kem2 (uusi päärakennus 426 kem2, ns. muonamiehen talo 132 kem2). Tilalle on jo myönnetty suunnittelutarveratkaisu 30.8.2022, tuolloin asuinrakennuksen laajentamisena 2-kerroksiseksi.
Rakennusten käyttötarkoituksen muutos vaatii poikkeamista voimassa olevan osayleiskaavan alueen käyttötarkoituksesta. (MRL 171§).
Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ne eivät myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eivätkä johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Kiinteistörekisterin mukaan Vähä-Utukan tilan pinta-ala on noin 3 ha ja se on rekisteröity 22.4.1993. Kiinteistö koostuu kolmesta eri palstasta. Vähä-Utukka II pinta-ala on 700 m2 ja se on rekisteröity 21.11.1996. Hakijat ovat 12.8.2021 päivätyn lainhuudon mukaan kiinteistöjen omistajia.
KUULEMINEN
Hakijat ovat kuulleet kiinteistöjen rajanaapureita. Naapureilla tai muilla osallisilla ei ole huomautettavaa hankkeesta.
Hakijoiden perustelut hakemuksensa tueksi; ns. erityinen syy poikkeamiseen (MRL 171 § 1 mom.):
”Käyttötarkoitusmuutos:
Vanha kivinavetta halutaan säästää, mitä graniittisen alimman kerroksen osin myös Museovirasto edellyttää. Kymmeniä vuosia navettatoiminnan päättymisen jälkeen rakennuksen käyttöönottaminen edellyttää käyttötarkoitusmuutosta. Alueella on kysyntää ja tarvetta kokoontumisen, kuntoutuksen ja terapian lisätiloille. Neuvottelut ovat käynnissä lähellä (4,6 km) sijaitsevien Kristillisen koulun ja Olkahisten koulun eri toimipisteiden (2,7 km ja 6,6 km) kanssa tilojen yhteiskäytöstä. Rakennus soveltuu kunnostettuna ulkoisesti lähes sellaisenaan esitetyn mukaisen toiminnan taloksi. Majoitushuoneita voidaan hyödyntää kysynnän mukaisesti monenlaiseen pienyritystoimintaan sekä tiloja vuokrata ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. Rakennuksen sisällä rakenteiden korjaus- ja uusimistarve mahdollistaa muuttuvan käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset.
Kunnostus entiseen tai laajennettuun entiseen käyttöön:
RAK 1 rakennetaan palvelemaan pääkäyttötarkoituksen (asuinrakennus) lisäksi ensivaiheessa yhteiskäyttöä (suuri tupa erillisellä sisäänkäynnillä) ja majoitusta (sivuasunto ulosvuokraukseen).
RAK 3 Vanha suuli (lato), RAK 4 Vanha riihi, RAK 5 Vanha kuivaamo ja RAK 6 Vanha kellari hyödynnetään varastoina.
RAK 7 Vanha muonamiehentalo kunnostetaan asuin- ja majoituskäyttöön. Nykyisellään kylmiä varastotiloja liitetään saman katon alla yhteiseen käyttöön.
Edellä esitetty rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen vaipan sisäinen laajentaminen on merkitty sallittaviksi. Rakennuksissa suoritettavat laajennus-, korjaus- ja muutostyöt, vanhan navetan osin käyttötarkoituksen muutos sekä täydennysrakentaminen ja alueella tehtävät muut vastaavat toimenpiteet tulevat säilyttämään alueen maisemakuvallisesti sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan luonteen. Tavoitteena on kohteen arvon palauttaminen ja toki nostaminenkin."
Yleiskaavoitus:
Aiotut rakennushankkeet sijoittuvat Palonkyläntien ja Utukantien risteyskohtaan Sorilanuoman itäpuolelle.
Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä, sekä maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle (Sorilan-Palon kulttuurimaisema). Lisäksi kohde sijoittuu arkeologisen perinnön ydinalueelle ja kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeelle.
Kaupunginvaltuuston 19.4.2021 hyväksymässä, lainvoimaisessa (25.11.2022) Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa tila sijoittuu kyläalueelle. Alue on myös osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Sorilan-Palon kulttuurimaisema). Alueella on myös tunnistettu muinaisjäännöskohde (Palo (Pahlo) Rentto) sekä historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde (Utukka). Alue on myös arseeniriskialuetta.
Voimassa olevassa kaupunginvaltuuston 17.8.2015 hyväksymässä Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa hanke sijoittuu maatilojen talouskeskusten alueelle. Talouskeskusten yhteyteen voidaan sijoittaa toinen yksiasuntoinen asuinrakennus, jonka paikkaa ei saa erottaa maanmittaustoimenpiteellä tai muutoin omaksi tilakseen. Alueen asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 1/10 rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 kem2. Alueelle saa lisäksi rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia rakennuksia. Rakentamisessa on noudatettava perinteistä rakentamistapaa.
Kiinteistö sijaitsee kaavan mukaisella maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella.
Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus tulee säilyttää. Siihen kuuluvat viljelyalueet, pihapiirit ja yksittäiset rakennukset sekä maisemaa jäsentävä historiallinen kylätiestö, kulttuurivaikutteiset kasvillisuussaarekkeet ja muu maiseman kannalta tärkeä vanha puusto sekä kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakenteet. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen sopeutuu sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan olemassa oleviin tilakeskuksiin ja muuhun rakennuskantaan sekä ympäristöön. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikenne- ja vesialueita.
Kiinteistön alueella on myös muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen tai alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty.
Vähä-Utukan tila on lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus tai kohde. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Kohteen numero viittaa Aitolahden kulttuuriympäristöinventointiin.
Rakennuspaikalle on tarkoitus rakentaa 2-kerroksinen päärakennus (kokonaiskerrosalaksi muodostuisi 426 kem2). Pihapiirissä on lisäksi talousrakennuksia (983 kem2) sekä erikseen omalla maarekisteritilallaan toinen vanha erittäin huonokuntoinen asuinrakennus (132 kem2), jotka kaikki on tarkoitus säilyttää. Kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuisi 1541 kem2.
Päärakennuksessa aloitettiin aiemmin hirsikorjaukset tavoitteena kunnostaa vanha rakennusrunko. Korjaustöiden aikana hirsirunko osoittautui korjauskelvottomaksi, joten hirsirunko ja kattorakenteet purettiin. Rakennuksen luonnonkiviperustus korjattiin ja jätettiin purkamatta.
Kiinteistölle on olemassa oleva ajoyhteys Palonkyläntieltä.
Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat 2,3 km etäisyydellä Sorilassa (koulu) tai 4,3 km etäisyydellä Nurmissa (kauppa, koulu, päiväkoti). Paikallisbussi liikennöi muutamia vuoroja päivässä Pulesjärventien (lähin pysäkki noin 800 m) kautta tai Sorilan kautta Kämmenniemeen ja edelleen Tampereen keskustaan.
Ottaen huomioon olemassa olevan rakennuspaikan ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen osana maatilan talouskeskuksen toimintaa voidaan todeta, että käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Se on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Poikkeamisen ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Suunnittelutarve-/poikkeamishakemus koskien lupaa muuttaa rakennuksen käyttötarkoitus vanhasta kivinavetasta juhla-, kokoontumis- ja majataloksi (kerrosala 692 m2) ja lupa rakentaa asemapiirroksen periaatteen mukaan 2-kerroksinen asuinrakennus majoitus- ja kokoontumistiloineen (kerrosala 426 m2) sekä kunnostaa muita rakennuksia varastokäyttöön (vanha suuli, vanha riihi, vanha kuivaamo, vanha kellari) ja muonamiehen talo asuin- ja majoituskäyttöön noin 3,7 ha:n suuruisella rakennuspaikalla, joka muodostuu tiloista Vähä-Utukka 837-506-11-8 ja Vähä-Utukka II 837-506-13-9 hyväksytään sillä edellytyksellä, että rakennuslupavaiheessa huomioidaan ympäristönsuojelun ja maakuntamuseon lausunnoissa esitetyt määräykset.
Rakennuslupa-asiakirjat pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. Kaivuutöissä tulee huomioida arkeologisen esitutkimuksen tarve.
Poikkeamiset Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaisesta asuinrakennusten kokonaispinta-alamääräyksestä (max 500 kem2) ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksesta hyväksytään. Toisen asuinrakennuksen kiinteistö on jo lohkottu aiemmin omaksi tilakseen.
Tällä päätöksellä kiinteistölle aiemmin yhdyskuntalautakunnassa 30.8.2022 § 199 myönnetty lupa raukeaa.
Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.