Perustelut
Käräjätörmän asemakaava-alueeseen 8678 kuuluvat seuraavat katusuunnitelmat ja viheralueiden yleissuunnitelmat Tohlopin ja Lamminpään kaupunginosissa:
- Punnuksenkatu, suunnitelmanumero 1/22125
- Neuvonkatu, suunnitelmanumero 1/22126
- Todistepolku, jk+pp, suunnitelmanumero 1/22127
- Ratkaisunkuja, jk+pp, suunnitelmanumero 1/22128
- Lautamiehenaukio, suunnitelmanumero 1/22129
- Käräjätörmä, väli: Vaakapuistosta pohjoiseen, suunnitelmanumero 1/22130
- Myllypuronkatu, väli: Punnuksenkadun liittymäalue, suunnitelmanumero 1/22545
- Vaakapuisto, suunnitelmanumero 18/22700
- Todiste EVS -alue, suunnitelmanumero 18/22701
Käräjätörmän asemakaavalla, ak 8678, mahdollistetaan Käräjätörmän alueen pohjoisosan täydennysrakentaminen. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Myllypuronkatuun, lännessä Tesoman valtatiehen, idässä nykyiseen Vanhatien kevyen liikenteen väylään ja etelässä Käräjätörmän nykyiseen eteläosaan. Asemakaava sisältää kaavaa palvelevasti muutamia uusia katuja, kevyen liikenteen raitteja, katuaukion sekä viheralueita.
Katusuunnitelmat ja viheralueiden yleissuunnitelmat on laadittu Käräjätörmän uuden asemakaavan mukaisten katujen, raittien, aukion sekä viheralueiden toteuttamista varten. Katusuunnitelmissa ja viheralueiden yleissuunnitelmissa on esitetty mm. väylien, aukion ja viheralueiden tuleva sijainti, poikkileikkaukset, korkeusasemat, pintamateriaalit, valaistukset, kasvillisuudet, kalusteet sekä pintavesien kuivatus.
Katusuunnitelmien mukaan kadut ovat asfalttipäällysteisiä ja reunakivellisiä. Kevyen liikenteen raitit ovat niin ikään asfalttipintaisia, lukuun ottamatta Vaakapuistoon sijoittuvaa väyläosaa, joka on murskepintainen. Aukion pintamateriaali on betonikiveys. Alueiden pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin tai maastoon. Pintavesiä pyritään myös keräämään mahdollisimman paljon katujen varsien katupuille. Kohteisiin toteutetaan katuvalaistus.
Punnuksenkatu on uusi tonttikatu, jonka pituus on noin 150 metriä. Punnuksenkatu liittyy Myllypuronkatuun uuden liikennevalo-ohjatun katuliittymän avulla. Eteläpäästään Punnuksenkadulta on mahdollisuus siirtyä Lautamiehenaukion kautta Käräjätörmä-kadulle ja sieltä edelleen Tesoman valtatielle.
Katusuunnitelman mukaan Punnuksenkadun ajoradan leveys on 5,5 metriä. Ajoradan molemmilla reunoilla on reunakivet. Ajoradan molemmin puolin on ajoradasta erotuskaistoilla erotetut 2,5 metriä leveät jalkakäytävät. Erotuskaistojen leveys on molemmilla puolilla 2,5 metriä, ja niille on sijoitettu kadunvarsipysäköintitaskuja, katuvalaistus sekä puuistutuksia. Erotuskaistojen pintamateriaali on betonikiveys, joka on pääosin pintavettä läpäisevää. Punnuksenkadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla.
Punnuksenkadun varrella kadunvarsipysäköintipaikat on osoitettu erikseen asianmukaisella liikennemerkillä. Kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittu pysäköintikiekkoja käyttäen enintään kolme tuntia arkisin aikavälillä 8-18. Muina aikoina pysäköinti on vapaata ilman rajoituksia. Talvikunnossapidon mahdollistavat pysäköintirajoitukset on osoitettu myös erikseen katusuunnitelmassa.
Neuvonkatu on uusi tonttikatu, joka pituus on noin 130 metriä. Neuvonkatu liittyy Tesoman valtatiehen. Katusuunnitelman mukaan Neuvonkadun ajoradan leveys on 5,5 metriä. Ajoradan molemmilla reunoilla on reunakivet. Ajoradan pohjoisreunalla on ajoradasta erotuskaistalla erotettu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Erotuskaistan leveys on 2,5 metriä, ja sille on sijoitettu kadunvarsipysäköintitaskuja ja puuistutuksia. Erotuskaistan pintamateriaali on betonikiveys, joka on pääosin pintavettä läpäisevää. Ajoradan eteläreunalla on 3,5 metriä piennaralue, joka on nurmetettu ja jolla on katupuita sekä katuvalaistus. Neuvonkadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Kadun päässä on kääntöpaikka.
Neuvonkadun varrella kadunvarsipysäköintipaikat on osoitettu erikseen asianmukaisella liikennemerkillä. Kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittu pysäköintikiekkoja käyttäen enintään kolme tuntia arkisin aikavälillä 8-18. Muina aikoina pysäköinti on vapaata ilman rajoituksia. Talvikunnossapidon mahdollistavat pysäköintirajoitukset on osoitettu myös erikseen katusuunnitelmassa.
Todistepolku on uusi kevyen liikenteen raitti, jonka pituus on noin 80 metriä. Raitti liittyy länsipäästään Punnuksenkatuun ja itäpäästään nykyiseen Vanhatien kevyen liikenteen väylään. Katusuunnitelman mukaan Todistepolun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys 3,5 metriä.
Ratkaisunkuja on uusi kevyen liikenteen raitti, jonka pituus on noin 70 metriä. Raitti liittyy pohjoispäästään Myllypuronkatuun ja eteläpäästään uuteen Lautamiehenaukioon. Katusuunnitelman mukaan Ratkaisunkujan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys 4,5 metriä.
Lautamiehenaukio on uusi kaava-alueen keskelle sijoittuvat katuaukio. Aukion pinta-ala on noin 1150 neliömetriä. Aukion leveys on noin 13-30 metriä ja pituus on noin 56 metriä. Katusuunnitelman mukaan aukion pintamateriaali on betonikiveä. Aukiolla on istutusalueita, joissa on matalaa kasvillisuutta sekä katupuita. Oleskelua varten aukiolla on kalusteita. Aukio valaistaan muusta katuvalaistuksesta erottavilla katuvalaisimilla.
Käräjätörmä-niminen katu on nykyinen tonttikatu, joka on saanut asemakaavassa ns. jatkeen. Käräjätörmän jatke, Vaakapuistosta pohjoiseen, on noin 60 metriä pitkä katuosa. Käräjätörmä-jatke liittyy pohjoispäästään uuteen Lautamiehenaukioon, jonka kautta pääsee tarvittaessa siirtymään Punnuksenkadulle ja edelleen Myllypuronkadulle. Katusuunnitelman mukaan Käräjätörmän jatkeen ajoradan leveys on 6,5 metriä. Ajoradan molemmin puolin on ajoradasta reunakivellä erotetut 2,5 metriä leveät jalkakäytävät. Käräjätörmän jatkeen länsireunan pientareella on katupuita.
Myllypuronkatu on nykyinen pääkatu, joka muutetaan tarvittavalta laajuudelta Käräjätörmän asemakaavassa esitetyn uuden Punnuksenkadun katuliittymän vaatimalla tavalla. Katusuunnitelman mukaan Myllypuronkadulle toteutetaan uusi liikennevalo-ohjattu liittymä kaistajärjestelyineen Punnuksenkadun liittymän yhteyteen. Liittymäalueen tasausta, kuivatusta ja valaistusta parannetaan.
Vaakapuisto sijoittuu kaava-alueen lounaiskulmaan. Se rajautuu länsiosastaan Tesoman valtatiehen ja itäosastaan Käräjätörmä-katuun, ja sen pinta-ala on noin 1900 neliömetriä. Yleissuunnitelman mukaan Vaakapuiston keskellä on itä-länsisuuntainen noin 120 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä. Murskepintaisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 3,5 metriä. Puiston länsiosassa on säilytettävää puustoa, jota täydennetään metsittämällä käytöstä poistuvan Tesoman valtatien nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalle osuva alue. Vaakapuiston keskiosissa nykyistä puustoa poistetaan uuden kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. Puiston itäosassa on aiemmin katualueeseen kuulunutta asfaltoitua aluetta, joka rakennetaan nyt viheralueeksi. Itäosiin ja uuden reitin varrelle istutetaan uusia puita ja kylvetään niitty- ja nurmialueita.
Todiste on kaava-alueen koilliskulmaan sijoittuva EVS suojaviheralue, jonka pinta-ala on noin 800 neliömetriä. Yleissuunnitelman mukaan alueen läpi kulkee itä-länsisuuntaisesti 60 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Myllypuronkadun varren kevyen liikenteen väylän Vanhatien kevyen liikenteen väylään. Tämän valaistun ja asfalttipintaisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 4,0 metriä. Suojaviheralueen puustoa säilytetään uuden väylän ulkopuoleisilla alueilla ja KL-tontin rajaa vasten istutetaan täydentäviä puuistuksia.
Katusuunnitelmien mukaiset rakennustyöt sisältyvät osin Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2025 alustavaan vuosisuunnitelmaan. Katualueiden ja viheralueiden osalta rakennustyöt ajoittuvat myös tietyiltä osin muutaman vuoden päähän.
Ko. katujen, raittien ja aukion sekä viheralueiden kokonaiskustannusarvio on noin 1 614 000 euroa, joka jakaantuu kohdekohtaisesti seuraavasti:
- Punnuksenkatu, 525 000 euroa
- Neuvonkatu, 269 000 euroa
- Todistepolku, jk+pp, 37 000 euroa
- Ratkaisunkuja, jk+pp, 45 000 euroa
- Lautamiehenaukio, 286 000 euroa
- Käräjätörmä, väli: Vaakapuistosta pohjoiseen, 102 000 euroa
- Myllypuronkatu, väli: Punnuksenkadun liittymäalue, 227 000 euroa
- Vaakapuisto, 89 000 euroa
- Todiste EVS -alue, 34 000 euroa
Katusuunnitelmaehdotukset ja viheralueiden yleissuunnitelmaluonnokset olivat julkisesti nähtävillä 16.09. – 30.09.2024. Näitä vastaan jätettiin kaksi muistutusta.
Yhdistyksen muistutus:
Tampereen seudun polkupyöräilijät ry huomauttaa muistutuksessaan, että liikenteenohjaus on osin puutteellinen kevyen liikenteen väylien merkitsemisen suhteen. Muistuttajan mukaan mm. jalkakäytävien kattavampi merkitseminen ehkäisisi tehokkaasti jalkakäytäväpyöräilyä. Lisäksi Ratkaisunkujan kevyen liikenteen väylän sekä Lautamiehen aukion parempi merkitseminen voisi ehkäistä muistuttajan mielestä autojen eksymistä kevyen liikenteen väylästölle.
Yhdistys muistuttaa vielä, että Todiste EVS-alueen läpi kulkevan kevyen liikenteen väylän ja nykyisen Vanhatien kevyen liikenteen väylän risteykseen laitettu pyöräilijöiden kärkikolmio on erikoinen ratkaisu, koska väyläluokitusten mukaan kärkikolmiolle ei ole perusteita.
Muistutuksessa on lisäksi vielä huomautettu, että Myllypuronkadun ja Punnuksenkadun liittymässä Punnuksenkadun ylittävän suojatien yhteydessä ei pitäisi olla pyöräilijälle suunnitelmassa esitettyä 3 senttimetrin reunakiveä, vaan tässä kohtaa ei saisi olla reunakiveä lainkaan.
Vastine:
Katusuunnitelmaa on tarkistettu kevyen liikenteen väylien liikenteenohjauksien osalta. Muistuttajan esitykset ovat osittain perusteltuja, mutta osittain myös sellaisia, joiden pohjalta ei katsottu aiheelliseksi tehdä muutoksia. Esim. Ratkaisunkujan ja Lautamiehenaukion parempi merkitseminen oli perusteltua, mutta Punnuksenkadun jalkakäytävien merkitsemisen suhteen päädyttiin siihen, että otetaankin kaikki jalkakäytävämerkit sen sijaan pois kuin että niitä lisättäisiin. Tampereen tapa jalkakäytävien merkitsemisessä perustuu merkintätapaan, jossa jalkakäytävä merkitään erikseen liikennemerkillä vain niissä tapauksissa, joissa pyöräilijä voi melko helposti ajautua/suuntautua jalkakäytävälle. Kaikissa muissa perustapauksissa jalkakäytäviä ei erikseen merkitä liikennemerkillä. Tämä osaltaan vähentää turhia liikennemerkkejä katuympäristöissä.
Katusuunnitelmaa on muutettu Todiste EVS-alueen ja Vanhatien kevyen väylien risteysalueen osalta siten, että väistämisvelvollisuudesta kertova kärkikolmio on poistettu katusuunnitelmasta.
Katusuunnitelmaa on myös muutettu Myllypuronkadun ja Punnuksenkadun liittymäalueella siten, että Punnuksenkadun ylittävällä suojatielle ei ole pyöräilijöille reunakivessä kynnystä. Suunnitteluohjeemme mukaisesti kyseisen suojatien kohdalla on kuitenkin reunakivi, mutta se on samassa tasossa muun pinnan kanssa.
Yksityishenkilön muistutus:
Muistuttaja huomauttaa muistutuksessaan, että katujen, raittien ja aukion pintavesien hallinta tulisi suunnitella esitettyä paremmin kauttaaltaan läpi suunnittelualueen. Muistuttajan mukaan esitetyt ratkaisut eivät tue jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamistavoitetta tai hulevesien imeytyksen lisäämistavoitetta. Muistuttajan mukaan katusuunnitelman ratkaisut myös heikentävät ympärivuotista kunnossapitoa. Muistuttajan ratkaisut parempaan pintavesien hallintaan olisi painanteiden lisääminen jokaisen kadun yhteyteen ja jokaiseen kadun poikkileikkauksen kohtaan, jossa se olisi muistuttajan mukaan mahdollista.
Vastine:
Suunnittelualueen katu- ja rakennussuunnittelussa pinta- ja hulevesien hallinnan sekä ohjailun suunnitteluratkaisut ovat asianmukaisia, kun ottaa huomioon mm. käytettävissä oleva katutila sekä yleiset kyseisen teeman suunnitteluperiaatteet.
Käytettävissä oleva tila ei anna mahdollisuuksia sille, että kuivatuspainanteita voisi toteuttaa muistuttajan esittämissä määrin. On myös syytä huomioida, että kaupunkikuvallisesti ei ole aina hyvä ratkaisu suunnitella ja toteuttaa joka paikkaan avo-ojaa tai painannetta. On aiheellista muistaa myös, että mahdolliset kuivatuspainanteet on tarpeellista aina varmistaa hulevesiviemäreillä, jotta mahdolliset tulvimistilanteet saadaan ehkäistyä. Kuivatuspainanteiden yltiöpäinen lisääminen lisäisi myös hulevesiverkoston laajuutta kohtuuttomasti. Avo-ojat ja painanteet sopivat paremmin toisenlaiseen ympäristöön kuin tiivisti rakennettuun ympäristöön. Väljemmässä kaupunkirakenteessa on myös se etu, että painanteiden ja avo-ojien avulla pintavesiä voi kuljettaa pidempiä matkoja ilman, että näitä on varmistettava hulevesiviemäreillä.
Katualueilta ei voida ohjailla pintavesiä korttelialueille. Tämä johtaa ratkaisuihin, joissa pintavettä voi ohjautua katupoikkileikkauksessa tiettyjen pintojen, esim. jalkakäytävien yli ja pinnan kallistuksissa eteenpäin. Erittäin kapealta pientareelta kevyen liikenteen väylän yli ohjautuvalla pintavedellä on marginaalinen merkitys kevyen liikenteen väylän käytettävyyden tai kunnossapidon onnistumisen näkökulmasta. Lisäksi kerrottakoon, että katualueiden pintavesiä pyritään ohjailemaan mahdollisimman paljon katualueiden kasvillisuusalueille esim. katupuille ja pensasryhmille. Tämä voi myös osaltaan aiheuttaa pintavesien ohjailua erilaisten katupintojen kautta, mutta toisaalta tämä käytäntö parantaa kasvillisuusalueiden elinoloja ja vähentää lisäkastelun tarvetta. On todettava vielä, että pienetkin viheralueet osaltaan lisäävät imeytymispintaa, vaikkakin niissä ei ole painannetta tai ne ovat aavistuksen kaltevia ajoradan tai kevyen liikenteen väylän suuntaan.
Katusuunnitelmassa esitetyillä pintakuivatuksen ratkaisuilla ei oleellisesti huononneta kunnossapidon mahdollisuuksia. Kunnossapidon laatu tai sen kehittäminen ei ole tässä tapauksessa katusuunnitelmien ratkaisuista riippuvainen.
Muistutus ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.