Perustelut
Tampereen kaupungin maksullisen kadunvarsipysäköinnin tuotot ovat olleet viime vuosina n. 5,6 milj. euroa vuodessa. Maksullisen kadunvarsipysäköinnin tulot olivat huipussaan vuonna 2019, jolloin kadunvarsipysäköinti tuotti kaupungille n. 6,25 miljoonaa euroa. Aikaisemmista maksullisen pysäköinnin muutoksista ja hinnantarkistuksista huolimatta pysäköinnin tulot eivät ole kasvaneet, mikä johtuu useasta tekijästä. Selittäviä asioita ovat mm. koronapandemia, keskustan rakennustyömaat, autopaikkojen vähentyminen keskustassa, pysäköinnin ohjautuminen muutosten myötä enemmän pysäköintilaitoksiin sekä kulutustottumusten muutokset. Asukas- ja yrityspysäköinnin tulot ovat olleet n. 600 000 euroa vuodessa.
Yleisen arvonlisäveron korotus syyskuun alussa 2024 koskee myös pysäköintiä, joten veronkorotus vähentää jatkossa kaupungin pysäköintituloja aikaisempiin vuosiin nähden 1,5 % eli n. 84 000 euroa vuosittain. Tampereen kaupunki ei ole lisännyt arvonlisäveron korotusta vielä pysäköinnin hintoihin, mutta korotus on tarpeen huomioida pysäköinnin hinnoissa pysäköintitulotason säilyttämiseksi.
Arvonlisäveron huomioimisen lisäksi pysäköinnin tuloja halutaan myös lisätä. Tampere on nostanut kadunvarsipysäköinnin hintoja viimeksi vuonna 2019, jolloin maksuvyöhykkeiden 2 ja 3 hinta nostettiin nykytasolleen. Samalla laajennettiin maksuvyöhykettä 1 ja otettiin samalla vyöhykkeellä käyttöön sunnuntaipysäköinnin maksullisuus. Myös asukas- ja yrityslupien hintoihin tehtiin samalla tarkistuksia. Asukas- ja yrityspysäköinnin hintoja tarkistettiin uudelleen vuoden 2022 alusta alkaen. Lisäksi Nokia Arenan lähiympäristössä jatkettiin maksullisen pysäköinnin kestoa arki- ja lauantai-iltaisin klo 20 asti sekä siirrettiin Sairaalankadun alue maksuvyöhykkeeseen 2. Maksuvyöhykkeen 1 hinta on määritelty nykytasolleen sen sijaan jo vuonna 2013.
Tampereen maksullisen kadunvarsipysäköinnin hinnat ovat nykyisin 3,20 €/h vyöhykkeellä 1, 2,00 €/h vyöhykkeellä 2 ja 1,20 €/h vyöhykkeellä 3. Verrokkikaupungeista Helsinki on Suomen kallein pysäköijälle. Myös Turussa on vyöhykkeellä 1 kalliimpaa pysäköidä kuin Tampereella. Oulussa pysäköinti on Tampereeseen nähden vyöhykkeellä 1 saman hintaista, mutta vyöhykkeillä 2 ja 3 Tamperetta hieman kalliimpaa. Jyväskylässä pysäköinti on lähellä Tampereen tasoa, mutta vyöhyke 3 on siellä huomattavasti Tamperetta kalliimpi. Espoo ja Vantaa ovat vasta varsin hiljattain siirtyneet pysäköinnissä maksullisuuteen ja niissä hintataso on Tamperetta alhaisempi. Kaupunkien rakenteelliset erot vaikuttavat osaltaan pysäköinnin hinnoitteluperiaatteisiin eri kaupungeissa.
Tampereen nykyinen ykkösvyöhykkeen hinta on jäänyt hintakehityksessä jälkeen ja on halvempi kuin keskustan pysäköintilaitoksissa. Esim. Finnparkin laitoksissa pysäköinnin tuntihinta on 3,50 €/h ensimmäiseltä kolmelta tunnilta. Nykyinen kadunvarsipysäköinnin hintataso on ristiriidassa pysäköintipolitiikan tavoitteiden kanssa pitää kadunvarsipysäköinnin kierto nopeana ja ohjata pidempikestoista pysäköintiä pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsipysäköinnin hintatason tulisikin olla vähintään sama, ohjautuvuuden kannalta teoriassa jopa korkeampi kuin viereisissä pysäköintilaitoksissa. Se ei kuitenkaan saisi olla niin kova, että se vähentäisi kadunvarsipysäköinnin määrää merkittävästi, millä voisi olla vaikutusta keskusta-asiointiin. Tällä hetkellä vyöhykkeen 1 pysäköinneistä 2/3 on kestoltaan alle 67 min. Kuitenkin n. 11 % pysäköinneistä kestää vielä yli 2 tuntia kerrallaan.
Maksullisen pysäköinnin hinnanmuutoksissa on huomioitava myös kolikkomaksaminen. Kolikkoautomaatit ottavat vastaan pienimmillään 20 sentin kolikkoja. Niinpä käytännön syistä maksumuutosten myötä tulevien uusien hintojen tulisi olla aina 20 sentin tai 50 sentin tarkkuudella niin kauan, kuin kolikkomaksaminen on mahdollista.
Asukas- ja yrityspysäköinnin hinnat ovat olleet voimassa vasta vajaan 2 vuotta, minkä johdosta niille ei esitetä muutosta ALV:n korotuksesta huolimatta. Myöskään muiden lupapysäköinnin tuotteiden, kuten kotihoidon pysäköintiluvan ja työmatkapysäköinnin luvan hintoihin ei esitetä muutoksia. ALV:n muutoksen aiheuttama menetys ajatellaan saatavan kompensoitua maksullisen kadunvarsipysäköinnin hinnankorotuksilla.
Yhteiskäyttöautoille on ollut Tampereella käytössä ilmainen pysäköintilupa vuodesta 2019 lähtien. Luvalla on voinut pysäköidä ilmaiseksi ja ilman aikarajoitusta kaikilla asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla sekä erikseen Z-tunnuksella merkityillä pysäköintipaikoilla. Yhteiskäyttöauto-operaattorit ovat viestineet, että luvan maksuttomuus on mahdollistanut laajan autotarjoaman ylläpitämisen Tampereella. Palvelut ovat nykyisin vakiintuneet ja osoittautuneet kohtalaisen toimiviksi etenkin taloyhtiöissä. Tampereella on tällä hetkellä n. 70 luvan saanutta yhteiskäyttöautoa, suurin osa henkilöautoja. Yhteiskäyttöautoilun tukemista on syytä jatkaa, sillä niillä voidaan hillitä autojen määrän kasvua, ja toisaalta ne tarjoavat autoa satunnaisesti tarvitsevalle mahdollisuuden niiden käyttöön. Yhteiskäyttöautojen lupien hallinnoimisesta syntyy kuitenkin vuosittain jonkin verran työtä ja vaatii lupien myöntämiseen tietojärjestelmän, minkä vuoksi luvan maksullisuus on perusteltua. Lupa voisi kuitenkin olla täyssähköisille autoille ilmainen, mikä toimisi kannustimena yhteiskäyttöautojen käyttövoimien uudistamisessa kohti vähäpäästöisyyttä. Lupamaksun lisääminen saattaisi jonkin verran vähentää yhteiskäyttöautojen määrää, mutta vaikutuksen ei odoteta olevan suuri.
Täyssähköautoille on Helsingissä ja Espoossa käytössä 50 % pysäköintialennus. Alennuksen tavoitteena on parantaa sähköautojen kannattavuutta polttomoottoriautoihin nähden ja siten nopeuttaa ajoneuvokannan uusiutumista sähköiseksi. Ajoneuvokannan uusiutumisella on merkittävä rooli tieliikenteen päästöjen vähentämisessä. Tampereen autokannasta on tällä hetkellä täyssähköautoja n. 4 % eli niiden osuus on edelleen varsin pieni. Jos oletetaan, että tamperelaiset täyssähköautot käyttäisivät maksullista kadunvarsipysäköintiä muiden ajoneuvojen tavoin, tarkoittaisi pysäköintimaksujen alennus Helsingin ja Espoon mallin mukaisesti tällä hetkellä siis noin 2 % menetystä pysäköintituloissa, ja osuuden voidaan olettaa kasvavan sähköautojen lisääntyessä.
Pysäköintimaksujen osuus on autoilun kokonaiskustannuksista melko pieni suhteessa muihin käyttökuluihin, joten sähköautojen pysäköintimaksun alentamisen tehokkuus kannustimena niiden hankintaan on kyseenalaista. Hyötyjinä olisivat lähinnä ne, joilla täyssähköauto on jo käytössä. Sähköautojen osuuden kehittymistä sekä liikenteen päästöjen vähentymistä on kuitenkin syytä seurata, eikä maksualennusta kannata keinovalikoimasta sulkea kokonaan pois tulevaisuudessa.
Esitettyjen muutosten vaikutus kadunvarsipysäköinnin tuloihin olisi n. +525 000 euroa vuodessa (+9,4 %), mikäli pysäköintimäärät ja pysäköinnin kestot pysyisivät muutoksesta huolimatta ennallaan. Todennäköisesti molemmissa tapahtuu ainakin alkuun pientä laskua, kunnes tilanne vakiintuu. Asukas-, yritys- ym. luvanvaraisen pysäköintitulojen odotetaan pienenevän vuositasolla ALV:n korotuksen verran eli -1,5 % (-9 000 €). Yhteiskäyttöautojen lupamaksun käyttöönotto toisi kaupungille tuloja arviolta n. 3 000 euroa vuodessa.
Kadunvarsipysäköinnin hintojen muuttaminen edellyttää niiden muuttamisen kaikkien mobiilimaksuoperaattoreiden järjestelmiin sekä maksuautomaattien päivittämisen ja hintatarrojen uusimisen. Näiden muutosten johdosta esitetään, että kadunvarsipysäköinnin hinnanmuutokset pyritään ottamaan käyttöön 1.2.2025. Yhteiskäyttöautojen lupamaksu otettaisiin käyttöön heti vuoden 2025 alusta.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Maksullisen kadunvarsipysäköinnin uudet hinnat 1.2.2025 alkaen ovat 3,50 €/h vyöhykkeellä 1 ja 2,20 €/h vyöhykkeellä 2 ja 1,40 €/h vyöhykkeellä 3 sisältäen arvonlisäveron.
Yhteiskäyttöautoille otetaan käyttöön lupamaksu, joka on 50 €/auto/vuosi sisältäen arvonlisäveron. Maksu otetaan käyttöön 1.1.2025 alkaen. Täyssähköisille autoille lupa on maksuton.
Täyssähköautoille ei anneta alennuksia pysäköintimaksuista. Asiaa tarkastellaan uudelleen 2-3 vuoden kuluttua.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.