Perustelut
Lähtökohdat
Lielahdenkadulle on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jossa esitetään tavoitetila Lielahdenkadun liikenteelle, katuympäristölle ja tulevaisuuden tilantarpeelle. Yleissuunnitelman suunnittelualue on välillä Paasikiventie-Kehyskatu n. 2,2 km matkalla.
Lielahdenkatu on koko Lielahden ja sen takaisten alueiden tärkeä yhteys ja alueen pääkokoojakatu. Sen korvaamiseksi etenkään autoliikenteen näkökulmasta ei ole käytännössä vaihtoehtoja. Kadulla liikennöi busseja kohti Lentävänniemeä, Pohtolaa, Ryydynpohjaa ja Siivikkalaa. Se on myös osa erikoiskuljetusten paikallista verkostoa ja raskaan liikenteen reitti mm. Hiedanrannan nykyisille teollisuuden toimijoille. Tulevaisuudessa kadun poikki saattaa kulkea raitiotieyhteys Ylöjärvelle Enqvistinkatu-Turvesuonkatu -reittiä pitkin.
Kadun reunalla, osin viherkaistan takana, kulkee koko matkalla pyöräilyn alueellinen pääreitti, joka yhdistää laajat alueet Paasikiventien varrella kulkevaan pyöräilyn seudulliseen pääreittiin.
Kadun varrelle on rakennettu uutta asuntotuotantoa etenkin Niemenrannan alueelle, minkä lisäksi uutta asuntotuotantoa on tulossa mm. Tehdaskartanonkadun kohdalle. Myös muita maankäytön muutoksia, kuten vireillä oleva Prisman laajennus, on näköpiirissä kadun vaikutusalueella.
Lielahdenkadulle on yleiskaavassa osoitettu virkistysreitti Paasikiventien ja Tehdaskartanonkadun välillä. Suunnittelujaksolle sijoittuu myös kolme muuta kadun yli kulkevaa virkistysyhteyttä. Lisäksi kadun yli kulkee kahdessa kohtaa ohjeellinen ekologinen yhteys ja näitä hyödyntäen myös liito-oravan mahdollisia kulkureittejä.
Nykytila
Katu on ajoittain jo nykyisin ruuhkautuva, mutta pääasiassa se kuitenkin toimii hyvin. Liikennemäärät ovat Paasikiventien ja Federleynkadun välissä n. 14 000-15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Federleynkadun itäpuolellakin yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Autoliikenteen liikennemäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi etenkin kadun eteläpäässä, jossa liikennemäärät voivat 2040-luvulla olla pitkästi yli 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Paasikiventien liittymään onkin suunniteltu aikaisemmin eritasoliittymää osana Paasikiventien kehittämistä. Federleynkadusta itään päin kasvu on maltillisempaa ja on maksimissaan arviolta n. 12 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Pyöräliikenteen laatutaso ei vastaa suunnitteluvälillä tavoitetilaa. Kadun pyöräväylät ovat kapeahkoja, joskin jalankulusta kuitenkin maaliviivalla eroteltuja. Kapeudesta johtuen pyöräilijöiden törmäysriski jalankulkijoiden kanssa on melko korkea. Risteämäkohtia autoliikenteen kanssa on myös useita. Tavoitetilassa pyörällä Lielahdessa asioivien määrää halutaan kasvattaa, mikä edellyttää pyöräilyn laatutason parantamista.
Myös jalankulkijan näkökulmasta kadussa on parannettavaa. Kadun yli kulkee vilkkaimman autoliikenteen alueella yksi valo-ohjaamaton suojatie. Tarkastelujaksolla on tapahtunut viisi jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuutta viimeisen viiden vuoden aikana. Yleiskaavan mukainen virkistysreitti ei ole erityisen laadukas, vaikka kadulla onkin jonkin verran katuvihreää ja katupuita. Jalankulun viihtyvyyttä laskee myös runsas liikennemäärä sekä eroteltujen väylien kapeus. Bussipysäkkien edustilat ovat paikoin huonot, mistä johtuen esim. bussista pois nouseva voi joutua astumaan suoraan pyörätielle.
Lielahdenkadulla on ollut haasteita myös hulevesien hallinnassa, ja kadulla on esiintynyt jonkin verran tulvimista rankkasateilla. Kadun alla kulkee kunnallistekniikkaa, jonka uusiminen on tulevaisuudessa edessä.
Ekologiset yhteydet kadun poikki eivät toimi tällä hetkellä hyvin. Lielahdenkadun estevaikutus ekologisiin yhteyksiin on suuri. Liito-oravien mahdollisuus ylittää katu on pääasiassa heikko, mikä estää potentiaalisten elinympäristöjen kytkeytymisen toisiinsa.
Yleissuunnitelma
Lielahdenkadun yleissuunnitelmalla on pyritty vastaamaan edellä esitettyihin moniin haasteisiin. Autoliikenteen kapasiteettia kadulla on vaikea kasvattaa, vaikka liikennemäärät ennustetilanteessa kasvavatkin merkittävästi. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty sitä, että autoliikenteen olosuhteet kyetään vähintään säilyttämään ja osin niitä kyetään myös parantamaan esim. puuttuvia kääntymiskaistoja lisäämällä. Ennustetilanteessa kadun autoliikenne saadaan esitetyillä ratkaisuilla toimimaan, mutta etenkin Lielahdenkadun-Turvesuonkadun-Enqvistinkadun risteysalue on mahdollisen raitiotien rakentamisen jälkeen ruuhkainen.
Kenties keskeisin tavoite suunnittelussa oli määritellä pyöräilyn pääreitin sijainti ja laatutaso poikkileikkauksessa eri jaksoilla, jotta sille saatiin riittävät tilavaraukset tulevaisuuden maankäyttö huomioiden. Suunnittelutyön aikana oli käynnissä kaksi Lielahdenkatuun kiinnittyvää asemakaavaa, ja suunnittelulla kyettiin määrittelemään asemakaavaa varten tonttien rajat suhteessa Lielahdenkatuun.
Monin paikoin yleisuunnitelman ratkaisut edellyttävät lisätilan saamista ympäröiviltä alueilta, jotta kokonaisuus olisi toimiva. Yleissuunnitelmassa on esitetty ratkaisuja, jotka edellyttävät yhteensovitusta viereisten kiinteistöjen kehittämisen kanssa. Yleissuunnitelmassa on esitetty mm. Hiedanrannan ja Lielahden maankäytön yleissuunnitelmissakin esiintyvä uusi Harjuntausta-kadun jatke, jonka toteuttaminen ei ole mahdollista ilman maankäytön yhteiskehittämistä yhdessä maanomistajien kanssa. Lielahdenkadun kehittämisen onkin ajateltu olevan pitkä prosessi alkaen 2020-luvun loppupuolelta ja jatkuen mahdollisesti aina 2040-luvulle asti. Tavoitteena on edetä vaiheittain toteuttaen aina silloin, kun kadun rinnalla tapahtuu muuta merkittävää rakentamista, jonka yhteydessä myös kadun saneeraaminen on perusteltua.
Kustannusarvio koko suunnittelujakson kehittämiselle kaikkine kustannuksineen on yhteensä n. 18,3 miljoonaa euroa, josta Prisman maanalaisen kiertoliittymän osuus on arviolta n. 5,3 miljoonaa euroa.
Suunnitelmassa esitetyt keskeisimmät toimenpiteet:
- Pyöräilyn pääreitti on linjattu Harjuntausta-kadusta eteenpäin Lielahdenkadun itäreunalle.
- Myös länsireunan pyörätien laatutasoa esitetään parannettavaksi.
- Taninkadun liittymä on esitetty katkaistavan, mutta vain jos Paasikiventien mahdollinen eritasoliittymäratkaisu sitä edellyttää (2040-luvulla) ja korvaava yhteys saadaan toteutettua.
- Uusi Harjuntausta-kadun jatke korvaa nykyisen Possijärvenkadun. Samalla Possijärvenkadun risteyksen nykyinen valo-ohjaamaton suojatie on poistettu.
- Enqvistinkadun ja Teivaalantien välille on esitetty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joissa toisessa on varauduttu Prisman maanalaiseen kiertoliittymään.
- Uusi kääntymiskaista on lisätty Tehdaskartanonkadun liittymään ja pidennetty mm. Enqvistinkadun liittymässä.
- Bussipysäkkien laatutaso on nostettu kauttaaltaan ohjeiden mukaiseksi.
- Puiden määrää katupoikkileikkauksessa on lisätty mm. liito-oravien yhteyksien vahvistamiseksi, ja puulajistoa on esitetty monipuolistettavan. Myös muita viheralueita on kehitetty mm. paahdeniityiksi muuttamalla.
- Hulevesien hallintaa on kehitetty, vesiä ohjataan jatkossa enemmän myös viherkaistoille.
Päätösehdotus
Esittelijä
Lielahdenkadun yleissuunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.