Yhdyskuntalautakunta, kokous 18.3.2025

Lataa  Kuuntele 

§ 87 Asemakaava-alueen 8628 katu- ja puistosuunnitelmat, Peltolammi ja Lakalaiva 

TRE:5762/10.03.02/2024

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Mikko Vainiomäki, puh. 040 801 6212, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset on laadittu asemakaavan 8628 mukaisten katujen ja puistoväylien toteutusta varten. Suunnitelmat pohjautuvat asemakaavan laadinnan yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja yleissuunnitelmiin.

Suunnittelualueella kuivatus hoidetaan reunakivilinjoilla, viherpainanteilla sekä hulevesiviemäröinneillä. Katualueiden viihtyisyyttä parannetaan välikaistojen istutuksilla. Puistoväylillä kuivatus hoidetaan viherpainanteilla. Kadut ja puistoväylät valaistaan.

Automiehenkadun v. Lempääläntie – Autovarikonkatu, Autovarikonkadun v. Leppästensuonkatu – Automiehenkatu, Lempääläntien v. Automiehenkatu – Vt 3, Leppästensuonkadun v. Autovarikonkatu – Vt 3 ja Tilkonmäenkadun v. Peltolamminkatu – Lempääläntie suunnitellut osuudet ovat nykyisten katujen poikkileikkauksen muutoksia.

Automiehenkadun eteläreunaan, Tilkonmäenkadun etelä- ja pohjoisreunaan sekä Autovarikonkadun länsireunaan on varattu pyöräilylle ja jalankululle omat erotellut asfaltoidut väylät. Eroteltujen väylien kokonaisleveydet vaihtelevat 5 ja 6 metrin välillä. Lempääläntien ja Leppästensuonkadun toimenpiteet kohdistuvat nykyisten ajokaistojen kanavointien uudistamiseen.

Eteläinen Lempääläntie on uusi katuyhteys, joka korvaa maankäytön muuttuessa osalta matkaa nykyisen Lempääläntien. Asfalttipäällysteinen väylä alkaa Autovarikonkadun/Leppästensuonkadun liittymästä ja yhdistyy nykyiseen Lempääläntiehen Palokallionkadun liittymässä. Ajoradan leveys on 7,5 metriä. Jalankululle ja pyöräilylle on varattu erotellut asfaltoidut väylät. Eroteltu jalankulun ja pyöräilyn väylä kulkee etelästä tultaessa kadun itäreunalla ja Kuusamapuiston kohdalla vaihtaa reunaa Eteläisen Lempääläntien ali kulkevan uuden alikulkukäytävän kautta. Betonirakenteisen alikulkukäytävän lisäksi Eteläiselle Lempääläntielle on suunniteltu osalle matkaa betonisia rengasmelukaiteita. Etelästä Kuusamapuistoon tultaessa pyöräväylän leveys on 3,5 metriä ja jalankulkuväylän leveys 2,5 metriä. Kuusamapuistosta pohjoiseen mentäessä pyöräväylän leveys on 2,5 metriä ja jalankulkuväylän leveys 2,25 metriä. Alikulkukäytävän kohdalla jalankulun ja pyöräilyn väylä yhdistyy myös Pähkinäreittiin. Pähkinäreitti on Kuusamapuistossa etelä-pohjoissuunnassa kulkeva jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys, joka korvaa nykyisen Lempääläntien yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän. Pähkinäreitillä asfalttipintaiset väylät on eroteltu toisistaan viherkaistalla. Jalankulkuväylän leveys on 2,5 metriä ja pyöräväylän leveys on 3,5 metriä. Kuusamapuistoon tulevien reittien varsille istutetaan runsaasti monipuolista puustoa ja väylärakenteiden ulkopuolelle jäävä olemassa oleva puusto pyritään säilyttämään ennallaan.

Kuusamakatu on uusi asfaltoitu tonttikatu. Kuusamakadulla ajoradan leveys vaihtelee 6,5 ja 5,5 metrin välillä. Pyöräilylle ja jalankululle on omat viherkaistalla erotellut asfaltoidut väylät. Jalankulkuväylän leveys on 2,5 metriä ja pyöräväylän leveys on 3 metriä. Kuusamapolku toimii jalankulun ja pyöräilyn eroteltuna yhteytenä Kuusamakadun ja Kuusamapuiston välillä, jalankulkuväylän leveys on 2,5 metriä ja pyöräväylän leveys on 3 metriä.

Myös Hasselkatu on alueen uusi asfaltoitu tonttikatu. Hasselkadulla ajoradan leveys on 5,5 metriä ja kadun molemmilla reunoilla on 2,5 metriä leveät jalkakäytävät. Hasselkadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Ajoradan ja jalkakäytävien väliin jääville välikaistoille varataan tilaa pysäköinnille. Hasselpolku on 3,5m leveä yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn yhteys, joka yhdistää Hasselkadun Kuusamapuistoon.

Lakalaivanraitti on betonikivipäällysteinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jonka leveys on 10 metriä. Lakalaivanraitti kulkee korttelialueiden läpi Kuusamakadulta ja Automiehenkadulle.

Suunnitteluprosessin aikana suunnitelmista saadun palautteen pohjalta Peltolamminkadulle kohdistuvat toimenpiteet laajenivat risteysalueiden ulkopuolelle, joten Peltolamminkatu päätettiin ottaa suunnitelmiin mukaan omalla suunnitelmanumerollaan. Peltolamminkadun muutosten tarkoituksena on mahdollistaa Lempääläntien linjauksen muuttumisen myötä käytöstä poistuvan erikoiskuljetusreitin osalta korvaava reitti Peltolamminkadun kautta. Peltolammin erikoiskuljetusreitti on mitoitettu SEKV (suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko) kuljetuksien mukaisille 7x7x40 metrin tarkistusajoneuvoille,​ mikä edellyttää yliajettavien saarekkeiden sekä reuna-​alueiden toteuttamista nykyisiin katuliittymiin. Yliajettavien alueiden lisäksi myös vierialueita joudutaan raivaamaan kasvillisuuden osalta,​ jotta erikoiskuljetuksien kuorman ylityksille jää riittävästi vapaata tilaa.

Asemakaava-alueen katujen ja puistojen rakentaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2025 vuosisuunnitelmaan, sekä alustaviin vuoden 2026 ja 2027 vuosisuunnitelmiin.

Asemakaava-alueen katujen ja puistoväylien kokonaiskustannusarvio on noin 5 440 000 euroa, joka jakaantuu kohdekohtaisesti seuraavasti:

Automiehenkatu v. Lempääläntie – Autovarikonkatu, 405 000 €

Autovarikonkatu v. Leppästensuonkatu – Automiehenkatu, 725 000 €

Eteläinen Lempääläntie, 2 050 000 €

Hasselkatu, 325 000 €

Kuusamakatu, 360 000 €

Kuusamapolku, 75 000 €

Lakalaivanraitti, 250 000 €

Lempääläntie v. Automiehenkatu – Säästäjänkatu, 120 000 €

Leppästensuonkatu v. Autovarikonkatu – Vt 3,  450 000 €

Peltolamminkatu, 190 000 €

Tilkonmäenkatu v. Peltolamminkatu – Lempääläntie, 265 000 €

Hasselpolku, 35 000 €

Pähkinäreitti, 340 000 €

 

Katu- ja puistosuunnitelmaehdotukset olivat julkisesti nähtävillä 3.1. – 17.1.2025. Katu- ja puistosuunnitelmaehdotuksista jätettiin neljä muistutusta.

Muistutus A yksityishenkilön muistutus:

Muistutuksessa pyydetään huomioimaan pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaiset sivukaltevuudet kaarteissa sekä valo- ja liikennemerkkipylväiden sijoitusetäisyydet väylien reunoihin nähden. Muistutuksessa pyydetään myös huomioimaan ojien ja painanteiden tärkeys poikkileikkauksissa, jotta viherkaistojen ja tonttien sulamisvedet eivät valuisi kulkuväylille. Lisäksi muistutuksessa esitetään Lakalaivanraitille kuivatuksen tehostamista.

Vastine: Pohjois-eteläsuuntaisella pääreitillä kallistukset on tehty pääsääntöisesti sisäkaarteeseen päin. Esimerkiksi kuivatusteknisten syiden vuoksi koko suunnittelualueella tämä ei ole ollut mahdollista. Pylväiden sijoittumista tarkastellaan rakennussuunnitteluvaiheessa vielä tarkemmin, mutta lähtökohtaisesti alueella kulkumuotojen välissä olevat viherkaistat helpottavat suosituksien mukaisten etäisyyksien toteutumista. Viherkaistoille on lisätty painanteita parantamaan kuivatuksen toimivuutta. Lakalaivanraitin kuivatus toteutetaan kourulaatoilla ja niiden jatkeeksi tulevilla sadevesikaivoilla.

Muistutus B:

As Oy Espoon Sinfonia tuo muistutuksessaan esiin huolensa katujen korkeusasemien suhtautumisesta asemakaava-alueen tuleviin rakennuksiin. Lisäksi muistutuksessa pyydetään huomioimaan kortteleiden 6028 ja 6029 pelastusteiden vaatimukset.

Vastine:

Katujen korkeusasemia sekä pelastusteiden vaatimuksia on yhteensovitettu muistuttajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Neuvottelujen pohjalta on korkeusasemia hieman muutettu, jotta ratkaisu soveltuu paremmin tuleviin rakennuksiin. Pelastusteiden käytettävyyden osalta ei ongelmia ole.

Muistutus C:

HIMLA Arkkitehdit Oy tiedustelee muistutuksessaan, että voiko Autovarikonkadun ja Automiehenkadun liittymän pohjoispuolella olemassa olevaa opasteportaalia siirtää hieman lähemmäs Automiehenkatua. Kiinteistö 837-320-6034-0013 on muistutuksen mukaan jättänyt asemakaavamuutoshakemuksen, joka toteutuessaan aiheuttaa tontin käyttöön muutoksia, jonka vuoksi nykyistä portaalia tulisi siirtää.

Vastine:

Muistutuksen liitteenä ollut tontinkäyttösuunnitelma ei toteutuakseen vaadi portaalin siirtoa. Tonttiliittymä ei tontinkäyttösuunnitelman mukaan tule sen lähemmäs portaalia kuin nykyinen ajorata, joten siirto ei ole välttämätön. Jos kiinteistö kuitenkin haluaa portaalia siirrettävän, niin siirrosta aiheutuneet kustannukset kohdistuvat kiinteistölle.

Muistutus D:

Tampereen seudun polkupyöräilijät ry:n muistutus pitää sisällään 11 kohtaa.

1. Lempääläntielle ollaan suunnitelmassa jättämässä n. 7 % nousu Palokallionkadun risteyksestä pohjoiseen (PLV 50-150). Nousu on seudulliselle pääreitille liian pitkä ja jyrkkä, ja sitä on syytä loiventaa, mikä näyttäisi maaston puolesta olevan helposti toteutettavissa.

Vastine: Osuuden pituuskaltevuutta on loivennettu n. 5 prosenttiin.

2. Pohdimme, tuleeko pyöräilyn pääreitti tulevaisuudessa siirtymään Lempääläntien itäisille ajokaistoille. Mikäli ei, alueen läpiajopyöräilijän ei kannata missään tilanteessa vaihtaa puolta Lempääläntien itäpuolelle, sillä valo-ohjatun puolenvaihdon saisi tehdä hetken kuluttua uudestaan. Peltolamminkadusta muodostuu tällöin de facto -pääreitti. Katusuunnitelman toteutuminen yksinään jättää pyöräilijän kummalliseen tilanteeseen: opasteet kehottavat ylittämään Lempääläntien, mutta sujuvampi reitti löytyy vastakkaisesta suunnasta Peltolamminkadulta. Säästäjänkadun ja ja Peltolammin risteystä olisi syytä kehittää ottamaan paremmin huomioon tämän kulkusuunnan sujuvuus ja turvallisuus. Kehotamme myös harkitsemaan Peltolamminkadun liittämistä 30 km/h nopeusrajoitusalueeseen Tilkonmäenkadulle asti, ja pyöräliikenteen sijoittamista ajoradalle.

Vastine: Säästäjänkadusta pohjoiseen on käynnissä yleissuunnitteluhanke, jonka yhtenä tarkasteltavana ajatuksena on, että Lempääläntien itäiset ajokaistat palvelisivat jatkossa jalankulun ja pyöräilyn tarpeita. Jos yleissuunnittelussa päädytään tulevaisuudessa erilaiseen ratkaisuun, niin tämän katusuunnitelman pohjoispuolelle jäävä osuus on siihenkin muokattavissa, esimerkiksi muistuttajan kuvaamalla tavalla. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan Peltolamminkatua lähdetä muokkaamaan pääreitin tarpeisiin, mutta nykyinen yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn reitti on siellä vaihtoehtona pyöräilijälle olemassa.

3. Palokallionkadun risteyksessä tulee olla risteyksen yli jatkettu pyörätie ja jalkakäytävä. Jyrkän mäen ja heikkojen näkemien vuoksi risteys on vaarallinen. Lisäksi risteysalueelle pysäköidään sähköskuutteja.

Vastine: Lempääläntien tiemäinen liikenneympäristö ei tue ajatusta ylijatketusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä. Liittymän turvallisuutta parannetaan pyörätien punaisella asfaltilla, Palokallionkadulle sijoitetulla hidastetyynyllä sekä liittymän näkemäalueen raivauksella.

4. Automiehenkadun x Autovarikonkadun liikenneympyrä on pyöräilijälle vaarallinen. Ympyrään ajetaan autoilla kovaa vauhtia ja sen kaarresäteet ovat hyvin loivat. Liikenneympyrän geometrian tulisi olla ympyrämäinen myös pyöräliikenteelle - tämä luo ennustettavuutta kaikille käyttäjille. Vaikka koko ympyrää ei tässä uudisteta, ei tiedettyjä ongelmia kannata toistaa. Mielestämme katusaneerauksen yhteydessä tulee parantaa tämän liikenneympyrän turvallisuutta.

Vastine: Liittymä tulee uudistumaan maankäytön uudistusten myötä tulevaisuudessa, eikä näin ollen sen uudelleen rakentaminen tässä vaiheessa ole järkevää. Liittymän turvallisuutta parannetaan tässä vaiheessa eteläisen ja läntisen haaran suojateiden lyhentämisellä. Molemmat toimenpiteet tiukentavat kaarresäteitä kyseisissä haaroissa.

5. Tilkonmäenkadun ja pyöräilyn seudullisen pääreitin risteyksessä voisi olla risteyksen yli jatkettu pyörätie ja jalkakäytävä. Järjestely olisi looginen, sillä se osoittaisi pyöräilyn pääväylän paikan. Lisäksi se olisi turvallisempi.

Vastine: Ylijatketun jalkakäytävän ja pyörätien käyttäminen kahden saman arvoisen kadun liittymässä ei ole suositeltavaa. Tilkonmäenkatu on tuolla osuudella luonteeltaan enemmän jopa kokoojakadun tyyppinen. Liittymän turvallisuutta parannetaan pyörätien punaisella asfaltilla sekä hidastetyynyllä.

6. Liikennevaloilla varustetuissa risteyksissä pitää olla pyöräilijän tunnistavat tutkat. Mikäli painonappeja on aivan välttämätöntä asentaa, tulee niiden olla myös pyöräilijän helposti käytettävissä, suoraan pyörätien oikealla puolella. Seudullisen pääreitin suuntaisten liikennevalojen tulee olla lepotilassa vihreät.

Vastine: Pyöräilijän tunnistavia tutkia asennetaan niihin suuntiin, joissa niillä on saavutettavissa kokonaisuuden toimivuuden kannalta hyötyä, muiden suuntien osalta kiinnitetään painonappien käytettävyyteen huomiota. Pääreittien toimivuutta parantaa myös mahdollisuus CrossCycle sovelluksen käyttämiseen.

7. Pyöräliikenteen tavoiteverkossa Palokallionkadulle on merkitty ajoratapyöräily. Risteys tulisi muotoilla niin, että ajoradalle on helppo siirtyä pyöräilemään. Ratkaisuja tähän on esitetty Pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa (Väylä 2020-18)

Vastine: Palokallionkadun nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan jalkakäytäväksi. Erillisiä liityntäkaistoja ei rakenneta, vaan liittyminen ajoradalle tapahtuu suojatien yhteydessä.

8. Pyöräliikenteen tavoiteverkossa Pähkinämäenkadulle on merkitty ajoratapyöräily lukuun ottamatta kadun alkuosaa. Ajoradalle siirtyminen tulisi suunnitella tarkemmin. Nyt esimerkiksi jalkakäytävän alkamista ei ole merkitty.

Vastine: Pähkinämäenkadulle lisätään puuttuneet jalkakäytävästä kertovat liikennemerkit. Erillisiä liityntäkaistoja ei rakenneta, vaan liittyminen ajoradalle tapahtuu suojatien yhteydessä.

9. Peltolamminkadun eteläpäässä on vihersaareke, joka aiheuttaa pyöräilijän ajolinjoihin mutkittelua. Ajolinjojen korjaamista tulee tarkastella katusuunnitelmassa, koska saarekkeeseen ollaan joka tapauksessa tekemässä muutoksia.

Vastine: Vihersaarekkeen pohjoispäätyä muotoillaan kulkemisen kannalta paremmaksi.

10. Pähkinämäenkadun pohjoisreunan jalkakäytävän korkeat reunakivet tulee madaltaa liikerakennuksen liittymässä, samalla kun viereiseen vihersaarekkeeseen tehdään muutoksia. Samalla huomioitaisiin osittain esimerkiksi Peltolammin-Multisillan lähiöohjelmassa mainittu vanhojen liikekeskusten ympäristöjen kehittäminen.

Vastine: Jalkakäytäväyhteyden korkeat reunakivet madalletaan Pähkinämäenkadun pohjoispuolella. Lisäksi Peltolamminkadun liikenneturvallisuutta parannetaan lisäämällä hidastetyynyjä välillä Tilkonmäenkatu-Pähkinämäenkatu.

11. Yhdistyksemme näkemys on, että seudulliset pääreitit tulisi pinnoittaa punaisella asfaltilla kauttaaltaan. Punainen väri on tehokas brändäys- ja markkinointikeino pyöräilylle. Selkeä värierottelu myös parantaa kävelijöiden turvallisuutta.

Vastine: Kohteessa noudatetaan kaupungin hyväksymiä periaatteita värillisen pintamateriaalin käyttämisestä. Tässä kohteessa värillistä asfalttia lisätään pohjois-eteläsuuntaisella väylällä Palokallionkadun ja Tilkonmäenkadun liittymäalueiden läheisyyteen.

Nähtävillä olon aikana järjestettiin lisäksi katusuunnitelmien esittelytilaisuus Peltolammin koululla. Tilaisuudessa syntyneen keskustelujen ja ideoinnin aikana tunnistettiin katu- ja puistosuunnitelmissa mm. seuraavia kehitystarpeita:

Lempääläntien liittymässä Säästäjänkadun ja Korjaamonkadun ajokaistojen kanavoinnit kaipaavat selkeytystä.

Peltolamminkadun autoliikenteen pelätään lisääntyvän ja ajonopeuksien nousevan, kun Lempääläntien linjaus muuttuu. Ajonopeuksien hillitsemiseksi Peltolamminkadulle kaivataan hidasteita.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaava-alueeseen 8628 kuuluvat seuraavat katu- ja puistosuunnitelmat

Katusuunnitelmat

Automiehenkatu v. Lempääläntie – Autovarikonkatu nro 1/22857

Autovarikonkatu v. Leppästensuonkatu – Automiehenkatu nro 1/22856

Eteläinen Lempääläntie nro 1/22849

Hasselkatu  nro 1/22852

Kuusamakatu  nro 1/22853

Kuusamapolku  nro 1/22854

Lakalaivanraitti   nro 1/22855

Lempääläntie v. Automiehenkatu – Vt 3  nro 1/22859

Leppästensuonkatu v. Autovarikonkatu – Vt 3 nro 1/22860

Tilkonmäenkatu v. Peltolamminkatu – Lempääläntie nro 1/22858

Peltolamminkatu nro 1/22944

Puistosuunnitelmat

Hasselpolku nro 1/22851

Pähkinäreitti nro 1/22850

hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta alla kerrotuin täsmennyksin asemakaavan 8628 saatua lainvoiman.

Lempääläntien ja Säästäjänkadun liittymäalueella turvallisuutta parannetaan mm. lyhentämällä Säästäjänkadun suojatietä yliajettavalla kiveyksellä, selkeyttämällä Säästäjänkadun ja Korjaamonkadun ajokaistojen kanavointeja sekä muotoilemalla jalankäytävän ja pyörätien linjausta liittymän pohjoisreunalla. Peltolamminkadun ja Tilkonmäenkadun liittymäalueelle lisätään pyörätielle punainen asfaltti sekä hidastetyyny Tilkonmäenkadun pohjoiselle ajoradalle. Punaista asfalttia jatketaan liittymäalueen eteläpuolella koko koulun korttelin osuudelle. Automiehenkadun ja Autovarikonkadun liittymän turvallisuutta parannetaan eteläisen ja läntisen haaran suojateiden lyhentämisellä. Eteläisen Lempääläntien jalkakäytävän ja pyörätien pituuskaltevuutta loivennetaan Palokallionkadun pohjoispuolella. Pyörätielle lisätään punainen asfaltti Palokallionkadun liittymään sekä lisätään hidastetyyny Palokallionkadun pohjoiselle ajoradalle. Palokallionkadun yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan jalkakäytäväksi. Palokallionkadun eteläpuolella Lempääläntien ylittävä suojatie muutetaan erotellusta yhdistettyyn, jolla helpotetaan eriku-reitin toimivuutta liikennemerkkien sijoittelun kautta. Pähkinämäenkadun ja Peltolamminkadun liittymään lisätään jalkakäytävälle liikennemerkit selkeyttämään Pähkinämäenkadun järjestelyjä. Lisäksi jalkakäytäväyhteyden korkeat reunakivet madalletaan Pähkinämäenkadun pohjoispuolella. Peltolamminkadun ylittävien suojateiden yhteyteen lisätään hidastetyynyjä välillä Tilkonmäenkatu-Pähkinämäenkatu. Peltolamminkadun jalkakäytävän ja pyörätien linjausta muutetaan loivemmaksi Terhonkujan eteläpuolella.

Ko. alueen katujen ja puistoväylien kunnossapitoluokat määrätään seuraavasti:

  • Automiehenkatu v. Lempääläntie – Autovarikonkatu: Kunnossapitoluokat 1, eteläreuna A ja katuviheralueet R3. Pohjoisreuna säilyy ennallaan.
  • Autovarikonkatu v. Leppästensuonkatu – Automiehenkatu: Kunnossapitoluokat 1, länsireuna A ja katuviheralueet R3. Itäreuna säilyy ennallaan.
  • Eteläinen Lempääläntie: Kunnossapitoluokat 1 ja A. Katuviheralueet R4
  • Hasselkatu: Kunnossapitoluokka 3. Katuviheralueet R3
  • Kuusamakatu: Kunnossapitoluokat 3 ja kaupungin vastuulle kuuluvat jalkakäytävät ja pyörätiet B1. Katuviheralueet R3
  • Kuusamapolku: Kaupungin vastuulle kuuluvat jalkakäytävät ja pyörätiet kunnossapitoluokka B1. Katuviheralueet R3
  • Lakalaivanraitti: Kaupungin vastuulle kuuluvat jalkakäytävät ja pyörätiet kunnossapitoluokka B1. Katuviheralueet R3
  • Lempääläntie v. Automiehenkatu – Vt 3: Kunnossapitoluokat säilyvät ennallaan.
  • Leppästensuonkatu v. Autovarikonkatu – Vt 3: Kunnossapitoluokat säilyvät ennallaan.
  • Tilkonmäenkatu v. Peltolamminkatu – Lempääläntie: Kunnossapitoluokat 3 ja A. Katuviheralueet R4
  • Peltolamminkatu: Kunnossapitoluokat säilyvät ennallaan
  • Hasselpolku: Kunnossapitoluokka B1, Viheralueiden kunnossapitoluokat ovat kulkumuotojen välisillä viherkaistoilla R3. Käytävien reunaniitto R4 ja muut avoimet ympäristöt A3.
  • Pähkinäreitti: Kunnossapitoluokka A, Viheralueiden kunnossapitoluokat ovat kulkumuotojen välisillä viherkaistoilla ja koulun korttelin kohdalla R3. Käytävien reunaniitto R4 ja muut avoimet ympäristöt A3.

 

Alueidenkäyttölain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttajat, Mikko Vainiomäki, Mikko Kielo, Olli Halme, Timo Seimelä, Reijo Lahtinen, Leena Tala

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.