Valmistelija
Hastio Pia, Yleiskaavapäällikkö, Pia.Hastio@tampere.fi
Perustelut
Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sisältyy kaupunginvaltuustossa 18.12.2017 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2017 – 2021. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 5.3.2018 kaavan aloittamisen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisen nähtäville 8.3.-31.5.2018 väliseksi ajaksi. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 4.4.2018.
Yleiskaavaluonnos on valmistunut 27.3.2019. Kaavaluonnos esitetään kolmella kartalla. Kaavaratkaisu ja sen alustavat vaikutukset on kuvattu kaavan selostuksessa. Lisäksi kaavaa varten on laadittu asukaskyselyitä ja erillisselvityksiä. Kaavakartat ovat nähtävillä Tampereen kaupungin Oskari -karttapalvelussa osoitteessa http://kartat.tampere.fi/pohjoistampereenyleiskaava. Yleiskaavan nettisivuilla osoitteessa www.tampere.fi/pohjoistampereenyleiskaava on mahdollista tutustua kaavaselostukseen ja muuhun valmisteluaineistoon sekä antaa kaavaa koskevaa palautetta.
Lähtökohtia kaavatyölle
Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava rajoittuu etelässä valtatiehen 9, lännessä Näsijärven vesirajaan Ylöjärven kanssa sekä pohjoisessa ja idässä kuntarajoihin Ruoveden, Oriveden ja Kangasalan kanssa. Pohjois-Tampereen yleiskaava-alue käsittää maapinta-alaltaan 75 % koko kaupungin pinta-alasta, mutta asukasmäärältään alueen osuus on vajaa 2 %. Alueen maaseutumaisesta luonteesta johtuen aluetta koskevat maankäytön suunnittelukysymykset ovat hyvin erilaisia kantakaupunkiin verrattuna.
Pohjoiselle alueelle on laadittu koko alueen kattavina yleiskaavoina Aitolahti-Teisko yleiskaava vuonna 1982 ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaava 1989. Kyliä koskevia osayleiskaavoja on laadittu vuosina 1996-2016 Terälahteen, Kapeeseen, Velaattaan, Teiskon kirkonseudulle, Sisaruspohjaan ja Nurmi-Sorilaan. Keskeneräisiä kaavoja tai yleiskaavatasolla tutkittuja alueita on Terälahdessa, Viitapohjassa ja Tarastenjärvellä. Vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvat Pohjoisen suuralueen maankäyttöohjeet on hyväksytty ympäristölautakunnassa 27.8.2002. Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2014.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan 1.5.2017. Muutoksen myötä Pohjois-Tampereen suunnittelussa voidaan tutkia mm. alueellisten suunnittelutarveratkaisujen ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollisuutta. Laadittavalla yleiskaavalla voidaan ajantasaistaa ja selkeyttää rakentamisen ohjaamista alueella. Yleiskaavan rinnalla laadittavassa Kämmenniemen yleissuunnitelmassa tutkitaan muuta aluetta tarkemmin taajaman mahdollisia laajenemissuuntia. Kaupunkistrategiassa esiin nostettu Teiskon matkailun kehittäminen kytketään kiinteästi suunnitteluun.
Kaavaluonnos
Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan luonnoksessa alueen rakentamisen tavoitteeksi esitetään vyöhykeperusteista ohjausta. Asemakaavoitettavina alueina on osoitettu nykyiset Kämmenniemen, Tarastenjärven ja Polson asemakaava-alueet laajentumisalueineen sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset asemakaavoitettavat alueet. Näillä alueilla rakentamisen mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Palvelu- ja kyläalueiden elinvoimaisuutta tuetaan muuta maaseutualuetta tiiviimmillä mitoitusperiaatteilla ja mahdollisuudella muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseen asumiseen. Kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla uudisrakentaminen edellyttää pääsääntöisesti suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Maaseutualueilla suora rakennuslupa on mahdollinen Paarlahden pohjoispuolisilla harvaan asutuilla alueilla, mutta muutoin maaseutualueilla uudisrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa. Rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja yleiskaavan yleismääräyksen mukaiseen mitoitukseen.
Elinkeinotoimintojen vyöhykkeenä on osoitettu Kaitavedentien varressa Sorilan pohjoispuolella oleva alue. Kyseessä on pitkän tähtäimen varaus, jonka mittavampi toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta ja keskitettyä vesihuoltoa. Alueelle ei tule sijoittaa toimintoja, jotka ovat ristiriidassa tulevan elinkeinotoiminnan kanssa.
Maa- ja metsätalous sekä matkailu ovat alueen merkittäviä elinkeinoja, joiden harjoittamiseen ja kehittämiseen on hyvät edellytykset jatkossakin. Erillismerkinnöillä on osoitettu nykyiset toimivat maatilan talouskeskukset, laajat yhtenäiset peltoalueet (maatalouden ydinalue) sekä laajat yhtenäiset metsäalueet. Kehitettävinä matkailukokonaisuuksina on osoitettu Maisansalo-Murikka, Kintulammi, Paarlahti ja Kaanaa, joissa kaikissa on erityyppiset lähtökohdat matkailun harjoittamiseen.
Luonnonsuojelualueiksi on osoitettu perustetut luonnonsuojelualueet sekä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset kohteet, joiden tavoitteena on suojelu luonnonsuojelulain nojalla. Virkistysalueina on osoitettu kaupungin omistamat Kulkkilan ja Ala-Pirttijärven alueet, muut virkistystoiminnot on esitetty kohdemerkinnöillä.
Arvokkaan kulttuuriympäristön kohteina on osoitettu alueen tiedossa olevat muinaisjäännökset, muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet sekä arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, rakennukset ja maisema-alueet. Vuonna 2015 valmistuneen Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen kohteet (YLA 15.9.2015) on huomioitu kaavaratkaisussa.
Liikenteen osalta uusia tai kehitettäviä toimenpiteitä on esitetty lähinnä Nurmi-Sorilan alueelle, jossa uuden kaupunginosan rakentaminen edellyttää mm. seututien 338 uutta linjausta Nurmin kohdalle. Aitovuoren eritasoliittymä on osoitettu kehittämismerkinnällä. Lisäksi kaavassa on osoitettu kehitettävät pyöräily- ja kävelyreitit sekä ohjeelliset joukkoliikenteen vaihtopysäkit.
Vesihuollon osalta on kaavassa osoitettu Kämmenniemi-kantakaupunki runkolinjan ohjeellinen sijainti. Tampereen vesihuollon kehittämissuunnitelma on tekeillä ja sen mukaiset ratkaisut huomioidaan kaavan ehdotusvaiheessa. Energiahuollon osalta uusina ohjeellisina merkintöinä on osoitettu sähkölinjoja sekä Ukaan sähköasema. Tampereen kaupungin maanvastaanottoselvityksen 2013 perusteella on osoitettu kaksi selvitysaluetta maan vastaanottoa ja kierrätystä varten.
Ympäristöterveyden osalta kaavassa on osoitettu mm. pohjavesialueet, arseeni- ja fluoridiriskialueet sekä ympäristöluvan mukaiset kohteet kuten maa-ainesten ottoalueet, eläinsuojat ja moottoriurheilutoiminta.
Alueella voimassa olevat rantayleiskaava, osayleiskaavat ja asemakaavat säilyvät voimassa edelleenkin. Näillä alueilla rakentamisen ohjaaminen tapahtuu kyseessä olevan kaavan mukaisesti, mutta mikäli kaavoja muutetaan tai niistä poiketaan, tulee strategisen yleiskaavan periaatteet huomioida.
Laaditut selvitykset
Yleiskaavan valmisteluvaiheessa on laadittu useita asukaskyselyitä ja erillisselvityksiä. Kyselyitä on kohdennettu alueen vakituisten ja kesäasukkaiden lisäksi mm. toimivien maatilojen omistajille, matkailuyrittäjille ja nuorille. Erillisselvityksinä on laadittu mm. Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 1989 ajantasaisuuden arviointi, viherrakenneselvitys, liikenneselvitys sekä Kämmenniemen mahdollisten laajenemisalueiden luonto- ja muinaisjäännösinventoinnit.
Kaavan valmisteluorganisaatio ja prosessi
Kaavan laatijana on Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön suunnittelun yleiskaavoitus. Luonnosvaiheessa on tehty yhteistyötä kaupungin organisaation sisällä ja käyty työneuvotteluja mm. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa.
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen saamista varten. Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava valmistellaan hyväksyttäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio oli asiantuntijana läsnä asian esittelyssä.