Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2022 – 2024 taloussuunnitelman kokouksessaan 16.11.2020. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaesitys perustuu valtuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin lautakuntatasolla sitoviin määrärahoihin ja tuloarvioihin.
Lautakunnan talousarvioon sisältyy vuosittaisia toiminnan sitovia tavoitteita. Tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan 2030, joka on valmisteltu Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta. Yhdyskuntalautakunnalle kohdistuu vuonna 2021 yhteensä 10 sitovaa toiminnan tavoitetta.
Lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Se on väline Tampereen strategian toteuttamiseen ja lautakunnan alaisen toiminnan johtamiseen.
Palvelu- ja vuosisuunnitelma valmistellaan osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Se tarkentaa ja toimeenpanee Tampereen strategiaa, strategiaa täydentäviä ohjelmia ja suunnitelmia sekä vuosittaista talousarviota. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan kootaan keskeiset sisällöt lautakunnan alaista toimintaa ohjaavista strategisista tavoitteista ja linjauksista sekä niitä toteuttavista toimenpiteistä. Lisäksi palvelu- ja vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnasta ja taloudesta sekä riskiprofiilin ja keskeiset sisällöt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta.
Palvelu- ja vuosisuunnitelman sisältämät toiminnan painopisteet kuvaavat, mitä lautakunnan alaisessa toiminnassa pitkällä aikavälillä tehdään, jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Kaupunginhallitus hyväksyi 18.5.2020 viisi kaupunkitasoista toiminnan painopistettä, jotka ovat lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen, kaupungin kasvun vahvistaminen ja hallinta, hiilineutraalisuuden edistäminen, toiminnan ja palveluprosessien tehostaminen sekä työntekijäkokemuksen parantaminen.
Yhdyskuntalautakunta toteuttaa osaltaan edellä mainittuja kaupunkitasoisia toiminnan painopisteitä. Lisäksi yhdyskuntalautakunnan toiminnan painopisteenä on vahvistaa viihtyisää ja toimivaa kaupunkia sekä edistää kestävää liikennejärjestelmää ja liikkumisen palveluja. Kukin toiminnan painopiste sisältää yhden tai useamman toimenpiteen. Toimenpiteistä esitetään palvelu- ja vuosisuunnitelmassa konkreettiset etenemissuunnitelmat vuodelle 2021.
Kaupunkiympäristön palvelualueen organisaatiossa yhdyskuntalautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat kolmeen palvelukokonaisuuteen. Ne ovat kaupunkiympäristön suunnittelu, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki. Palvelualueeseen kuuluu lisäksi kaupunginhallituksen ohjauksessa oleva raitiotieohjelma. Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa on lisäksi esitetty kaupunkiympäristön palvelualueeseen sisältyvä joukkoliikenteen palveluryhmä, jonka osalta palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyy Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.
Yhdyskuntalautakunnan toimivalta palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksymisessä perustuu Tampereen kaupungin hallintosäännön 17 §:ään, jonka mukaan lautakunta päättää tehtäväalueensa osalta palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksymisestä.
Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, projektoinnista ja seurannasta. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvia tehtäviä, tulvariskien hallinta sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta määrääminen. Lautakunta toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa.
Kaupunginvaltuuston ohjauksessa ovat erikseen sitovat kehitysohjelmat, joita ovat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Smart Tampere ja Raitiotie.
Kehitysohjelmien tulot ja menot sisältyvät lautakunnan meno- ja tuloarvioihin niiltä osin, kuin ne kohdistuvat ko. lautakuntaan. Kehitysohjelmien valtuustoon nähden sitovaa määrärahaa on 2021 talousarviossa elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueella. Palvelu- ja vuosisuunnitelmissa määrärahat jakautuvat elinvoima- ja osaamislautakunnalle, asunto- ja kiinteistölautakunnalle sekä yhdyskuntalautakunnalle. Kehitysohjelmien käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ohjelmittain valtuustoon nähden sitovia. Kehitysohjelmia koskevat sitovat toiminnan tavoitteet ja niitä tarkentavat toimenpiteet on esitetty konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa, koska kaupunginhallitus ohjaa kehittämisohjelmien toteuttamista. Määrärahojen käytön ohjelmointi tapahtuu hyväksyttyjen ohjelmasuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti.
Talousarviossa sitoviksi määriteltyjen vuositavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyvä toimielin voi päättää tarkemmasta sitovuudesta toimielimeen nähden.
Vuoden 2021 talousarviossa on kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa lautakunnan toimintakate ja nettoinvestoinnit sekä erikseen sitoviksi merkityt kehitysohjelmat.
Vuoden 2020 aikana levinnyt koronapandemia on vaikuttanut, ja vaikuttaa, merkittävästi vuosien 2020-2024 talouteen. Pandemian keston pituutta eikä vaikutuksia talouteen ole mahdollista täysin luotettavasti arvioida, mikä vaikeuttaa huomattavasti taloussuunnitelmakauden talouden suunnittelua.
Tuottavuuden tavoitteet ja kehityksen seuranta laajennetaan vuonna 2021 lautakuntien alaiseen toimintaan. Tuottavuuden parantamiseksi palvelualueella on käynnissä tuottavuus- ja tuloksellisuuspilotti, jossa kehitetään tuottavuuden mittaamista, johtamista ja seurantaa. Koronapandemian aikana toteutettuja uusia toimintatapoja hyödynnetään digitalisaation edistämisessä.
Nollapohjabudjetointikokeilu on käynnistynyt kaupungissa ja lautakunnan palveluista mukana on ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö, joka ohjaa kaupungin ympäristö- ja ilmastopolitiikan toteutumista. Vuoden 2021 budjetointikierroksella tarkastellaan mallin soveltuvuutta, mutta ei tehdä talousarvion resurssien kohdentamista eri palveluihin mallin tulosten perusteella. Vuoden 2022 talousarviovalmistelussa nollapohjabudjetoinnin tuloksia on tarkoitus paremmin hyödyntää resurssien kohdentamisessa.
Vuoden 2021 talousarviota on laadittu vaikeassa taloustilanteessa. Erityisen vaikean taloustilanteen vuoksi kaupunginhallitus edellytti kehyspäätöksessään, että yksiköiden tulee sisällyttää talousarvioesityksiinsä yhteensä 10 milj. euron tehostamistoimenpiteet, joita on mahdollista saada kaikista toimintamenoista. Tehostamistavoitteesta on kohdennettu kaupunkiympäristön palvelualueelle 0,288 milj. euroa. Yhdyskuntalautakuntaan säästövelvoitteesta kohdistuu 0,255 milj. euroa.
Yhdyskuntalautakunnan toimintatulot ovat 28,805 milj. euroa, toimintamenot -64,259 milj. euroa ja toimintakate -35,455 milj. euroa. Talousarvion ja vuosisuunnitelman toimintakatteen välillä on 0,082 milj. euron ero, johtuen yhden vakanssin siirrosta Kestävä kaupunki –palveluryhmästä konsernihallinnon strategiayksikköön konsernijohtajan päätöksellä (1.12.2020 § 135).
Yhdyskuntalautakunnan nettoinvestointien esitys vuonna 2021 on -68,860 milj. euroa. Talousarvion ja vuosisuunnitelman nettoinvestointien välillä ei ole eroa.
Toimintatuloista merkittävimmät ovat pysäköintimaksut, pysäköintivirhemaksut ja rakennusvalvonnan maksut sekä hulevesimaksut. Toimintamenoista merkittävimmän muodostavat palvelujen ostot ja henkilöstömenot. Lautakunnan palveluihin kohdistuvat kaupungin projektitoiminnan tulot ja menot on huomioitu.
Yhdyskuntalautakunnan vuosisuunnitelmaesityksessä on huomioitu palvelutarpeen kasvuun yhteensä 6,9 milj. euroa. Kaupunkiympäristön suunnittelussa on lisätty tuloja 0,125 milj. euroa ja lisätty menoja 0,415 milj. euroa. Kaupunkiympäristön suunnittelussa on kaupungin sisäisten tulojen vähennyksiä 0,75 milj. euroa ja menojen vähennyksiä 0,52 milj. euroa. Kaupunkiympäristön rakennuttamisessa ja ylläpidossa on lisätty menoja 6,34 milj. euroa, josta raitiotien infra- ja hallintovastikkeen maksamiseen 6,1 milj. euron lisäys. Kaupunkiympäristön rakennuttamisessa ja ylläpidossa on menojen vähennyksinä 0,15 milj. euroa. Paikkatietoyksikön rakennuttamisen digitalisaatio -osaprojektin resursointiin on tehty 0,075 milj. euron lisäys. Kestävä kaupunki –palveluryhmässä on lisätty menoja 0,15 milj. euroa, joka meno siirrettiin Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmästä.
Vuosisuunnitelmaesityksessä palveluryhmien toimintamenoihin kohdistuu lisäksi 0,318 milj. euron menojen lisäys palkkaratkaisun kustannusvaikutusten kattamiseen sekä kiinteistötoimen perimiin vuokramuutoksiin.
Vuosisuunnitelmassa merkittävimmät uudet investoinnit kohdistuvat Kaupunkiympäristön rakennuttamisen palveluryhmään. Investoinneista merkittävin on raitiotien rinnakkaishankkeet, jotka käsittävät osan 1 rinnakkaishankkeiden viimeistelyn Hatanpään valtatiellä ja Hämeenkadulla sekä osan 2 rakennustöiden käynnistyminen Sepänkadulla ja Santalahdessa. Muita merkittävimpiä uudisalueiden investointeja ovat Ojala-Lamminrahkan alueen kunnallistekniikan, Hervantajärven, Vuoreksen Isokuusen ja Niemenrannan alueiden rakentamisen jatkuminen. Lautakunnan palveluihin kohdistuvat Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman investoinnit sisältyvät esitykseen. Tarkemmat kuvaukset on esitetty Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito palveluryhmän vuosisuunnitelmassa.
Toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle kolmannesvuosittain (tilanteet: 4/21, 8/21 ja 12/21).