Perustelut
Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on hyväksytty yleiskaavoituksen työohjelmassa KV 18.12.2017 § 340.
Lainvoimainen yleiskaava on pääosin ajantasainen ja ohjaa hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoiteltua kasvua ja kaupungin kehitystä. Näin ollen Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 voidaan jättää pääosin voimaan ja yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laaditaan MRL 35 § mukaisena vaihekaavana.
Valtuustokauden 2017-2021 vaiheyleiskaava kohdistetaan koskemaan kaupungin strategiatavoitteiden toteuttamiseen yleiskaavassa sekä merkittävimpiin suunnittelutilanteen muutoksiin ja kaavan luonnosvaiheessa saatuun palautteeseen. Kantakaupungin yleiskaavakokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta yleiskaavayhdistelmästä, jossa esitetään yleiskaavan tavoitteet kokonaisuutena.
Yleiskaavan luonnos valmistui 5.2.2020 ja se asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 13.2. - 22.3.2020. Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen teemoja ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen 15.5.2017 pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteiden täsmentäminen sekä kaupunkistrategian tavoitteet kestävästä kasvusta, hiilineutraalisuudesta, kestävästä liikkumisesta sekä kaupunkiympäristön laadusta erityisesti viheralueilla.
Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta järjestettiin asukastapahtuma pääkirjasto Metsossa ja digitaalisesti laaditusta kaava-aineistosta oli mahdollisuus jättää mielipide Oskari-karttapalveluun tai kaupungin kirjaamoon. Asukastapahtumaan osallistui noin 100 kuntalaista, mielipiteitä jätettiin 22 kappaletta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin 19 lausuntoa.
Palautteessa ja asukastapahtumassa asukkaiden huomioina tulivat esille mm. liikkumisen kysymykset eri kulkumuodoilla, viheralueiden säilyminen ja vireillä olevia rakennushankkeita koskevat yksityiskohdat. Lausuntojen keskeisimpiä sisältöjä olivat mm. kaavan yleispiirteisyyden ja ohjausvaikutuksen suhde, lähijuna-asemien ja -liikenteen toteuttamismahdollisuudet ja seutuyhteistyö sekä yhdyskuntarakenteen jatkuvuus kuntarajojen yli. Lisäksi viranomaisilta saatiin yksityiskohtaisia huomioita yleiskaavan kytkeytymisestä eri viranomaisten erityistehtäviin.
Yleiskaavan valmistelua ohjaa kaupunkistrategian digitaalisuutta ja osallisuuden vahvistamista koskevat tavoitteet. Yleiskaavaa laaditaan tietomallin avulla ja aineisto julkaistaan Oskari-karttapalvelussa. Tamperelaiset ovat ottaneet hyvin käyttöön digitaalisen tavan saada tietoa yleiskaavasta sekä antaa kaavapalautetta. Palautteen antamisen yhteydessä kerättiin tietoutta palautejärjestelmän kehittämiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter on saavuttanut seuraajia hyvin, kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa some-viestintä saavutti reilut 98 000 näyttökertaa.
Kestävä kasvu ja hiilineutraalisuus
Yleiskaavatyössä hiilineutraalisuustavoitteeseen on keskitytty ennen kaikkea tuottamalla tietoa hiilineutraalisuuden ja yhdyskuntarakenteen välisestä kytköksestä. Kaupunkistrategian mukaisen kasvun ohjaaminen kestävästi edellyttää kasvun painopistealueiden määrittelyä. Kasvun ohjaamiseksi keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille vaiheyleiskaavassa tukeudutaan Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliseen MAL-sopimukseen. Toimenpiteenä MAL-sopimuskaudelle 2020–2023 on kirjattu, että kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille.
Kestävän kasvun vyöhyke muodostuu 800 metrin vaikutusalueesta lähijunapilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen sekä seudullisen raitiotien linjojen ympärillä. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyt tulevaisuuden maankäytön päästöskenaariot ennakoivat, että tavoitellun hiilineutraaliuden päästörajat saavutetaan Tampereella vuoteen 2040 mennessä.
Kasvun toteuttaminen kestävästi ja hiilineutraalisti edellyttää, että keskeisille yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille ohjelmoidaan asuntorakentamisen ohella tulevaisuuden toimitilavarantoa sekä kestävän liikkumisen toimenpiteitä sekoittuneen 15 minuutin kaupungin luomiseksi. Lisäksi kaupungin tiivistyminen edellyttää viher- ja virkistysverkoston vahvistamista, jotta elinympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät sopeuduttaessa ilmastonmuutoksen tuomiin ilmiöihin.
Muutos kohti kestävää yhdyskuntarakennetta toteutuu monin paikoin olemassa olevia rakennuksia tai kortteleita purkamalla ja uudisrakentamalla. Uutena tavoitteena vaiheyleiskaavassa on osoitettu alueita, joille on osoitettu kokonaissuunnittelun tarve maankäytön muutoksen toteutuessa esim. toimitila-alueiden muuttuessa asumisen alueeksi. Yhtä tonttia laajemmassa muutosalueen suunnittelussa sovitetaan yhteen alueen eri osapuolten kehittämistavoitteet, alueella mahdollisesti säilyvä toiminta ja muut alueen reunaehdot.
Joukkoliikenne ja lähijuna
Valtuustokauden 2017-2021 vaiheyleiskaavassa on aikaisempaa vahvempi painotus joukkoliikenteen kehittämiseen. Kaavassa osoitetaan uusia lähijunaseisakkeita aikaisemmassa yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi sekä raitiotien jatkolinjat Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Lisäksi osoitetaan kehittämistavoite nykyiselle busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle, joka on jatkossakin tärkein joukkoliikenneväline suuressa osassa kaupunkia. Kaavassa on esitetty tärkeimmät joukkoliikennepainotteiset kadut, joiden kehittäminen voidaan toteuttaa nopealla aikataululla ja paikallisesti päättämällä.
Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsiesityksen pohjalta yleiskaavaa varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä lähijuna-asemien ympäristössä (Ramboll Finland Oy, 1.11.2019). Kaupunginhallitus on linjannut 11.5.2020, että voimassa olevassa yleiskaavassa jo osoitettujen asemien lisäksi kaikki selvityksessä tutkitut asemat esitetään yleiskaavassa. Henkilöliikenteen asemina maankäytöltään kehittyvinä asemanseutuina esitetään edelleen Tesoma, Hiedanranta ja Lakalaiva. Uusina, ohjeellisina lähijuna-asemina esitetään Kalkku, Rantaperkiö, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen sekä tutkittavina ohjeellisina lähijuna-asemina yleiskaavassa esitetään Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden, Amurin, Ranta-Tampellan ja Vuohenojan asemat. Keskustan osalta yleiskaavatyö ei ole vireillä ja yleiskaavaan ei tehdä sen osalta tarkistuksia, kaupunginhallituksen 11.5.2020 linjaus Amurin ja Ranta-Tampellan lähijunapysäkit toteutuu yleiskaavakartalle merkittyinä informatiivisina karttasymboleina. Lähijunaliikenteen toteuttamisesta Tampereen kaupunkisudulla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.
Yksi vaiheyleiskaavan keskeinen kestävää liikkumista tukeva ratkaisu on pyöräliikenteen pääreitistön vahvistaminen Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvityksen mukaisesti. Yleiskaavassa esitetään seudullisen pääreitistön lisäksi alueellinen pääreitistö. Seudullisia pääreittejä kehitetään pyöräliikenteen tärkeimpinä ja laadukkaimpina reitteinä, joilla tavoitellaan pyöräilyn sujuvuutta ja nopeutta sekä jalankulun ja pyöräilyn erottamista omille väylilleen. Alueelliset pääreitit täydentävät pääverkkoa ja muodostavat yhdessä seudullisten pääreittien kanssa rungon keskustan ja eri kaupunginosien pyöräliikenteen verkolle.
Viheralueiden vahvistaminen ja leirintäalue
Yhtenä tärkeänä painotuksena vaiheyleiskaava täsmentää tavoitteita viheralueverkoston, virkistysyhteyksien toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä ekologisen verkoston jatkuvuuden osalta. Yleiskaavaan on tehty tarkistuksia, joiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa viheralueverkoston kokonaisuutta ja varmistaa virkistysalueiden sekä -palveluiden riittävyys ja saavutettavuus kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä. Tavoitteena on lisäksi turvata virkistysyhteyksien ja ekologisen verkoston jatkuvuus sekä kehittää virkistysyhteyksien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Yleiskaavan kartalle 1 ja 2 on lisätty yleismääräys asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän turvaamisesta. Suunnittelussa tulee lisäksi varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina. Tavoitteena on turvata ja kehittää koko kaupungin kattava, hyvin saavutettava ja monimuotoinen viherverkosto, varmistaa nykyisille ja tuleville asukkaille monipuoliset virkistyspalvelut ja mahdollisuudet luontokokemuksiin sekä hillitä ilmastomuutosta ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuksiin.
Kantakaupungissa on tarve löytää uusi sijainti leirintäalueelle, mikäli Härmälän leirintäalueen kohdalla toteutetaan asuntorakentamista ja kehitetään rannan virkistyskäyttöä. Leirintäalueen mahdollisia sijainteja sekä leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä kartoittava selvitys laadittiin yleiskaavan luonnosvaiheessa. Yleiskaavan luonnoksessa esitettiin vaihtoehtoina Alasjärvi ja Suomensaari, joiden osalta leirintäalueen sijoittamisen edellytyksiä on tarkennettu mm. luontoarvojen osalta kesän 2020 aikana. Selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta leirintäalueen sijoittaminen Alasjärven ja Suomensaaren alueille edellyttää ensin leirintäaluetoiminnan tavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä, koska nykytilanteen mukaista noin 5 hehtaarin yhtenäistä aluetta ei voida edellä mainituille alueille osoittaa. Yleiskaavaehdotukseen osoitetaan ohjeellisina leirintäalueen sijoitusvaihtoehtoina Härmälän, Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt.
Laaditut selvitykset
Yleiskaavatyön aikana on laadittu selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Kaavatyössä keskeinen hiilineutraalisuustavoite heijastuu aineiston sisältöön. Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioimiseksi on kehitetty paikkatietopohjainen laskentamalli, jonka avulla on arvioitavissa tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia päästösektoreittain. Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen vaikutusarviointia tarkennettiin raitiotie- ja lähijunaliikenteen lisäämisen vaikutuksista liikenteen päästökokonaisuudessa. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset liittyvät lähijunaliikenteen lisäämiseen, seuturaitiotien laajentamiseen ja Vuoreksen raitiotien kytkemiseen osaksi Tampereen raitiotiejärjestelmää. Lisäksi on laadittu Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys. Uutena näkökulmana kantakaupungin yhdyskuntarakennetta on arvioitu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan näkökulmasta.
Leirintäalueen mahdollisia sijaintivaihtoehtoja on arvioitu saavutettavuuden lisäksi maiseman, kulttuuriympäristön, kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta. Edellisellä valtuustokaudella aloitettua kantakaupungin liito-oravaseurantaa on päivitetty tarpeellisilta osin. Yleiskaavaehdotusvaiheeseen on valmistunut selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on valmistunut päivitys jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevaan selvitykseen.
Kaavan valmisteluorganisaatio ja prosessi
Kaavan laatijana on Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön suunnittelun yleiskaavoitus. Kaavaa valmisteltaessa on tehty yhteistyötä kaupungin organisaation sisällä ja käyty työneuvotteluja mm. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Yleiskaavaehdotusta valmistellaan vaiheyleiskaavana ja yleiskaavan hyväksymispäätös koskee vain lainvoimaisesta Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottuja osia.
Kaavaehdotus asetetaan nähtäville muistutusten ja lausuntojen saamista varten. Ehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan vastineet, joiden pohjalta Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 valmistellaan hyväksyttäväksi keväällä 2021.
Hallintosäännön 23 §:n mukaan yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, hankkeistamisesta ja seurannasta.
Päätös
Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 asetetaan ehdotuksena MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa siten muutettuna, että
- kaavamääräys ”Joukkoliikennepainotteinen katu” poistetaan vaiheyleiskaavaehdotuksesta kokonaan ja pidetään voimassa lainvoimaisen yleiskaavan määräys ”Kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu ja joukkoliikenteen laatukäytävä” sekä siihen liittyvä merkinnän kuvaus,
ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä.
Lisäksi liitteestä Liite Yla 22.12.2020 Selostus 16.12.2020 (tarkistettu), sivulta 35 seuraavasta kohdasta poistetaan lopussa oleva liikaa-sana: Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke.
Pöytäkirjalle lisätään päätöksen mukaisesti päivitetyt liitteet ennen yleiskaavan nähtävillepanoa.