Yhdyskuntalautakunta, kokous 9.2.2021

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 23.3.2017 päivätyn ja 15.6.2020 tarkistetun ranta-asemakaavan nro 8680 (aiemmin 038). Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8680

Diaarinumero: TRE:4894/10.02.01/2015

Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Neva Oy, arkkitehdit Petteri Neva ja Jurkka Pöntys

TIIVISTELMÄ

Kaava-alue

Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tampereen keskustasta koilliseen Aitolahden pohjoisrannalla Hirviniemen alueella Pättinniemessä. Matkaa Tampereen keskustasta on maanteitse noin 25 km ja linnuntietä noin 7 km. Kaavoitettava alue käsittää kiinteistöt 837-501-3-88, 837-501-3-89 sekä osan tilasta 837-501-7-0. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 13,1 ha ja se on kokonaisuudessaan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän omistuksessa. Suunnittelualue sijoittuu Aitolahden viljelysmaiden ja Näsijärven rannan väliin, ja se toisaalta jatkaa viljelysmaiden avointa maisematilaa, toisaalta liittyy metsäisiin selänteisiin ja visuaalisesti myös järvimaisemaan. Alueelta löytyy viljeltyä peltoa, metsää, rehevää rantakasvillisuutta sekä entisen pappilan rakennus puutarhoineen.

Kaavan tavoitteet 

Seurakunnan tavoitteena on tehostaa alueen käyttöä voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisena leirikeskusalueena. Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristön arvot sekä muinaisjäännösten vaatimat suoja-alueet huomioidaan. Tiivistäminen on taloudellisesti ja kestävän kehityksen kannalta perusteltua.

Suunniteltavan kaava-alueen keskellä oleva metsäinen selänne käsittää liito-oravan lisääntymis-/levähdyspaikkoja sekä arvokkaita kasvillisuusalueita, jotka tulee säästää sellaisenaan. Tämän vuoksi alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Sellaiseksi on merkitty myös rantavyöhyke, jonka puusto on pyrittävä säilyttämään. Luontoarvojen turvaamiseksi on lisäksi annettu muita suojelumerkintöjä mm. säilytettäviin avo-ojiin, liito-oravan ja lepakoiden elinympäristöihin sekä kasvillisuusalueisiin liittyen.

Pääosa pappilan pelloista tulee säilyttää osana avointa maisematilaa. Täydennysrakentaminen tulisi sijoittaa avoimen maisematilan reunoille. Pellot on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi.

Alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Tästä johtuen Pappilan rakennukselle ja aitalle sekä Björknäsin huvilalle ja leikkimökille on annettu suojelumääräykset. Huvilan piha-alue ja nimenkärki on lisäksi osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi. Kaavalla on mahdollistettu lounaisosassa olevan vanhan asuinrakennuksen säilyttäminen. Sen luontevan käytön edellytyksiä on parannettu osoittamalla käyttötarkoitus väljästi (asuin-, loma-, matkailu-, majoitus-, huolto- ja/tai varastorakennus).

Kaava-alueelle tai sen rajalle sijoittuu yhteensä neljä muinaisjäännöstä, joiden säilyminen tulee turvata. Kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu ja niille on annettu asianmukainen määräys.

Uudisrakentamisen sijoittaminen ja rakentamistapa vaativat alueella erityistä harkintaa kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Uudisrakentamisen tuleekin sopeutua julkisivu- ja katemateriaaleiltaan lähiympäristössä sijaitseviin rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.

Varsinaisia kaavan luonnosvaihtoehtoja ei ole laadittu. Ennen ranta-asemakaavatyöhön ryhtymistä seurakuntayhtymä on laadituttanut leirikeskuksen yleis- ja rakennussuunnitelmia.

Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen ranta-asemakaavan laadinnasta on tehnyt alueen maanomistaja.

Ranta-asemakaava tuli vireille, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 23.3.-24.4.2017. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 6.4.2017 Aitolahden vanhassa pappilassa. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin luonnosvaiheessa kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta.

Valmisteluaineistosta saatiin 4 kpl lausuntoja ja 16 kpl mielipidettä. Lausunnon kaavaluonnoksesta jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, Pirkanmaan maakuntamuseo sekä Pirkanmaan liitto. Lausunnoista ja mielipiteistä on tehty yhteenveto sekä vastineet erilliseksi liitteeksi.

Kaavaehdotukseen tehtiin lausunnoissa esitetyt muutokset luontoarvojen osalta yhdessä ympäristönsuojelun kanssa sekä muita tarkennuksia. Naapureita huolestutti erityisesti tieasiat, joten Kiikkisensalmen yksityistien tienparannussuunnitelma laadittiin ja sen perusparantamisen kustannukset jaettiin.

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaava koostuu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueista (RM-1 ja RM-2), maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta (MA-1), maa- ja metsätalousalueista, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1 ja MY-2), sekä vähäisissä määrin tiealueesta. RM-1- ja RM-2-alueet sijoittuvat kaava-alueen keskellä oleva metsäisen selänteen pohjois- ja eteläpuolille. MY-alueiksi on osoitettu luontoselvityksessä todetut arvokkaat alueet ja järvimaiseman kannalta tärkeä rantavyöhyke. Kaava-alueen pohjoisosan avoin viljelysmaa on osoitettu pääosin MA-alueeksi.

Rakennusoikeutta tulee olemaan 6190 k-m2, joten aluetehokkuus ea jää alle 0,05. Rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevaan rantayleiskaavaan nähden 3190 k-m2:llä. Olemassa olevat rakennukset muodostavat noin 1145 k-m2 ja uudet 5045 k-m2.

Ranta-asemakaavan toteuttaminen

Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Tampereen rakennusvalvonta seuraa ranta-asemakaavan toteutumista.