Perustelut
Jätehuoltomääräysten taustaa
Jätelain (646/2011) 91 §:n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarvittavia paikallisista oloista johtuvia määräyksiä alueensa jätehuollon järjestämiseksi. Nämä paikalliset määräykset eli jätehuoltomääräykset tarkentavat jätelakia ja –asetusta ja ovat sitovia määräyksiä toimialueella. Määräyksiä voidaan antaa jätelain mukaisesti esimerkiksi syntypaikkalajitteluun, jätteiden vastaanottopaikkojen järjestelyihin, keräykseen, kuljetukseen, pienimuotoiseen jätteen käsittelyyn sen syntypaikalla, roskaantumisen ehkäisemiseen sekä erilaisiin jätehuollon teknisiin vaatimuksiin liittyen. Jätehuoltomääräyksistä päättää jätelain mukaisesti kunnan jätehuoltoviranomainen eli alueellinen jätehuoltolautakunta.
Jätehuoltoviranomaisen määräysvalta jätehuoltomääräyksissä on rajattu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin jätelain 32 §:n mukaisesti. Kunnan vastuulle kuuluvat asumisessa syntyvien jätteiden ja kunnan omassa toiminnassa syntyneiden hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteiden jätehuolto. Tämän lisäksi kunnan vastuulle kuuluu saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuollon sekä toissijaisen jätehuollon palveluiden järjestäminen. Määräykset koskevatkin muuta toimintaa vain rajoitetusti, ja muita jätteitä ja jätehuoltoa säätelee puolestaan jätelainsäädäntö.
Toimialueen ensimmäiset yhteiset kunnalliset jätehuoltomääräykset on hyväksytty jätehuoltoviranomaisessa 14.5.2014 ja jätehuoltomääräyksiin on tehty pieniä päivityksiä vuosina 2015 ja 2018.
Jätehuoltomääräysten valmistelu ja päätöksenteko
Voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä ehdotetaan päivitettäväksi jätelakiin esitettyjen muutosten sekä aikaisempien määräysten soveltamisesta saatujen kokemusten ja palautteen johdosta. Päivitystä on valmisteltu jätehuollon viranomaistyönä yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi jätehuoltomääräysten valmistelua ja niiden keskeisiä linjauksia on esitelty toimialueen kunnille jätehuollon vuosittaisissa kehittämispalavereissa vuosina 2019 ja 2020.
Nyt käsiteltävänä on luonnos uusiksi kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi. Luonnos koostuu yleisestä, periaatteita ja vastuita kuvailevasta osasta sekä varsinaisesta määräysosasta. Lisäksi jätehuoltomääräysten perustelumuistio avaa määräysten perusteita ja antaa soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin.
Jätehuoltomääräysten esitetään tulevan voimaan 1.7.2021 ja niillä kumotaan aiemmin voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräysten esitetään astuvan voimaan, vaikka niiden hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta.
Ennen jätehuoltomääräysten hyväksymistä luonnoksesta on pyydettävä lausunnot jätelain 92 §:n mukaisesti. Lausuntopyynnöt on tarpeen osoittaa toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Lisäksi kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 §:n mukaisesti ennen jätehuoltomääräysten hyväksymistä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen uudet kunnalliset jätehuoltomääräykset tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle.
Jätehuoltomääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisessä
Jätehuoltomääräyksiin esitetään päivitettäväksi jo voimaan tulleet jätelain (445/2018) muutokset kunnan jätehuollon järjestämisvastuussa. Kunnan vastuu on rajattu pääosin vain asumisessa syntyviin jätteisiin. Lisäksi kunnalla on vastuu sen omassa toiminnassa syntyvistä hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteistä. Edellä mainittujen ohella kunnan vastuulle kuuluu saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuollon sekä toissijaisen vastuun jätehuollon palveluiden järjestäminen. Määräyksissä on myös huomioitu jätelain toisen vaiheen (438/2019) täsmennys kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta.
Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 §:n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskevia määräyksiä ehdotetaan kokonaisuudessaan selkeytettäviksi. Lisäksi uusia määräyksiä ehdotetaan lisättäväksi ja tarkennettavaksi mm. jätteiden putkikeräys- ja lähikeräysjärjestelmiä koskien. Muutokset on koettu tarpeellisiksi liittymiskäytäntöjen sekä niitä koskevien velvoitteiden selkeyttämiseksi.
Jätehuoltomääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset jätteiden erilliskeräysvelvoitteissa
Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä.
Ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä jätelainsäädännön uudistus. Se liittyy EU:ssa 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. EU:n jätedirektiivi asettaa mm. yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteiden kierrätykselle uudet, nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet. Jätedirektiivi mm. edellyttää, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Muutokset on otettava huomioon kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä valtakunnallisesti asetettuihin kierrätystavoitteisiin pääsemiseksi.
Edellä mainitun vuoksi voimassa olevien jätehuoltomääräysten jätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan laajennettaviksi merkittävästi nykyisestä. Jätehuoltomääräyksiin esitetään lisättäväksi uudet erilliskeräysvelvoitteet koko toimialueelle pienmetallille, lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteelle vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille. Lisäksi biojätteen erilliskeräysvelvoitetta esitetään tiukennettavaksi nykyisestä. Biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee jatkossa jokaista asuinkiinteistöä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä ainoastaan biojätteen erilliskeräys on ollut pakollista vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöillä. Muiden kierrätettävien jätteiden erilliskeräys on perustunut vapaaehtoisuuteen.
Esitetyillä muutoksilla varaudutaan jätelainsäädännön tulevaan uudistukseen, jossa mm. esitetään tiukennuksia jätteiden erilliskeräysvelvoitteita koskien. Jatkossa jäteasetuksessa määrätään jätteiden erilliskeräyksen velvoiterajoista asuinkiinteistöillä sekä hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa. Jätehuoltomääräyksissä on mahdollista uuden jätelain voimaantulon jälkeen määrätä enää tiukemmista tai poikkeustapauksissa lievemmistä velvoiterajoista. Jätehuoltomääräyksiin esitetyt erilliskeräyksen velvoiterajat vastaavat pääsääntöisesti uudistuvaan jätelainsäädäntöön suunniteltuja jätteiden erilliskeräyksen vähimmäisvaatimuksia. Lainsäädännössä jätteiden erilliskeräysvelvoitteen vähimmäisvaatimukset on suunniteltu asetettavaksi yli 200 asukkaan taajamia koskeviksi, mutta jätehuoltomääräyksissä kierrätettävien jätteiden velvoiterajat koskevat koko toimialuetta kaikille asuinkiinteistöille asetettua biojätteen erilliskeräysvelvoitetta lukuun ottamatta. Koko toimialuetta koskevat velvoiterajat on katsottu tarkoituksenmukaiseksi mm. tulkinnallisten epäselvyyksien ja hallinnollisen työn vähentämiseksi. Yli 10 000 asukkaan taajamarajausta noudatetaan kuitenkin kaikkia kiinteistöjä koskevassa biojätteen erilliskeräysvelvoitteessa, jotta keräyksen tehokkuus ja ympäristöhyödyt pystytään varmistamaan.
Tämän lisäksi myös kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien, muiden kuin asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteita esitetään tiukennettavaksi. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten painoperusteisia erilliskeräysvelvoitteita esitetään tiukennettavaksi, ne myös laajenevat koskemaan koko toimialuetta ja mukaan tulee uusi velvoite muovipakkausten erilliskeräykselle. Erilliskeräysvelvoitteet on asetettu kiinteistöille siten, että erilliskeräys on järjestettävä aina, kun kiinteistöllä syntyy kyseistä jätelajia yli säännöksessä mainitun kilorajan viikossa. Erilleen kerättävät jätelajit ovat samat kuin asuinkiinteistöillä erilliskerättävät jätteet. Myös näillä erilliskeräysvelvoitteilla varaudutaan jätelainsäädännön muutokseen. Säännöksessä asetetut painoon perustuvat velvoiterajat vastaavat uudistuvan jätelainsäädännön jätteiden erilliskeräyksen vähimmäisvaatimuksia. Velvoiteraja on kuitenkin asetettu koskemaan koko toimialuetta asuinkiinteistöjen velvoiterajojen tavoin.
Erilliskeräysvelvoitteet astuvat voimaan toimialueella porrastetusti alueittain ja jätelajeittain. Lasipakkausten ja pienmetallin keräys on toteutettava Tampereella viimeistään 1.9.2021 ja muissa toimialueen kunnissa viimeistään 1.4.2022 mennessä. Vastaavat siirtymäajat koskevat myös biojätteen erilliskeräyksen järjestämistä niillä yli 5 asuinhuoneiston kiinteistöillä, joille biojätteen keräysalue ei ole aiemmin toimialueella ulottunut. Kartonki- ja muovipakkausten keräys on toteutettava Tampereella viimeistään 1.9.2022 ja muissa kunnissa viimeistään 1.4.2023 mennessä. Biojätteen osalta erilliskeräys on toteutettava kaikilta asuinkiinteistöiltä yli 10 000 asukkaan taajamissa koko toimialueella viimeistään 1.9.2023 mennessä. Muiden kuin asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteiden esitetään astuvan voimaan koko toimialueella viimeistään 1.7.2022 mennessä. Siirtymäajat tarkoittavat, että jätteiden erilliskeräys on aloitettava kiinteistöillä viimeistään jätehuoltomääräyksissä asetettuihin määräaikoihin mennessä.
Riittävät siirtymäajat on katsottu tarpeelliseksi, jotta kiinteistöt voivat varautua muutosjärjestelyjen kustannuksiin ja tehdä tarvittavat muutokset kiinteistöjen jätetiloihin tai keräyspisteille. Riittävillä, portaittain voimaan astuvilla siirtymäsäännöksillä on myös pyritty varmistamaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelun ja logistiikan toimivuus jätehuollon muutosten keskellä.
Jätelain mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö huolehtii sekajätteen ja biojätteen lisäksi erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä toimialueella.
Erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen taustalla on jätelain uudistukseen varautumisen ohella myös valtakunnallinen jätesuunnitelma sekä jätedirektiivin asettamat uudet yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Kansallisen jätelainsäädännön valmistelutyön yhteydessä on todettu, että erityisesti biojätteen ja muovipakkausjätteen keräyksen tehostaminen on avainasemassa tiukentuviin kierrätystavoitteisiin pääsemisessä. Hyötyjätteille annettavilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään lisäksi etusijajärjestyksen toteutumista, sillä niiden avulla jätteiden lajittelusta tehdään asukkaille vaivatonta. Erilliskeräysvelvoitteiden avulla vaikutetaan myös energiahyötykäyttöön ohjautuvan sekajätteen koostumukseen. Biojäte, lasi ja metalli aiheuttavat haittoja energiahyödyntämisessä, minkä vuoksi nämä jätelajit tulisi saada kerättyä mahdollisimman kattavasti erilleen.
Jätehuoltomääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset jäteastioissa ja niiden tyhjennysväleissä
Jäteastioita koskien jätehuoltomääräyksissä säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Jätehuoltomääräyksiin esitetään päivitettäväksi jo olemassa oleva toimintatapa siitä, että jäteyhtiö toimittaa kiinteistölle käsin siirreltävän jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastian, mikäli olemassa oleva astia on jätehuoltomääräysten vastainen tai ei muutoin täytä esim. turvallisuusvaatimuksia. Samalla jäteastioiden värikoodeista luovutaan ja jäteastioissa siirrytään käyttämään jätelajien nimitarroja tai -kylttejä. Jätehuoltomääräyksissä esitetään myös pikakonteista luopumista jätehuoltomääräysten mukaisina keräysvälineinä vuoden 2021 loppuun mennessä. Muutosta esitetään työturvallisuussyistä.
Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti riittävän tiheillä tyhjennysväleillä, jottei jätteistä aiheudu haittoja ja jottei niitä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn jäteastioiden ylitäytön vuoksi. Jätteiden erilliskeräyksen lisääntyessä jätehuoltomääräyksissä pyritään mahdollistamaan nykyistä joustavammat seka- ja biojäteastioiden tyhjennysvälit. Jos kiinteistöllä lajitellaan biojäte erikseen, sekajäteastian pisimmäksi mahdolliseksi tyhjennysväliksi esitetään 8 viikkoa nykyisen 6 viikon sijaan. Myös biojäteastian enimmäistyhjennysvälejä esitetään pidennettäväksi nykyisestä. Jatkossa käsin siirreltävistä, pyörällisistä jäteastioista biojäte on kesäaikaan tyhjennettävä vähintään 2 viikon välein ja talviaikaan vähintään 4 viikon välein. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastia on tällä hetkellä tyhjennettävä kesäaikaan viikon välein ja talviaikaan vähintään kahden viikon välein.
Erityisesti biojätteen keräysvälineen tyhjennysväliä harventamalla voidaan vähentää jätteenkuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Sekajätteen osalta enimmäistyhjennysvälin pidentämisen tavoitteena on huomioida eri jätelajien erilliskeräyksen lisääntyminen ja sen myötä tapahtuva sekajätteen määrän vähentyminen kiinteistöillä.
Uutena asiana jätehuoltomääräyksiin esitetään 8 viikon enimmäistyhjennysväliä kartonki- ja muovipakkausten jäteastialle. Määräys on asetettu roskaantumisen ja hygieniahaittojen estämiseksi.
Jätehuoltomääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset jätteiden omatoimisessa käsittelyssä
Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevaa sääntelyä tarkennetaan kompostoinnin osalta. Uutena asiana jätehuoltomääräyksiin esitetään biojätteen kompostointia koskevaa ilmoitusvelvollisuutta. Kiinteistöllä, jota koskevat biojätteen erilliskeräysvelvoitteet, ei ole velvoitetta liittyä kiinteistöittäiseen biojätteenkuljetukseen, mikäli elintarvikejätteet kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Biojätteen kompostoinnista on kuitenkin tehtävä jatkossa ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle biojätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Kompostointi-ilmoituksen käyttöönotolla varaudutaan myös uudistuvan jätelainsäädännön vaatimukseen biojätteen käsittelyä koskevan rekisterin perustamisesta.
Muut jätehuoltomääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset
Jätehuoltomääräyksiä ehdotetaan lisäksi useilta kohdin täsmennettäväksi määräysten käytännön soveltamisessa saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.
Uusissa jätehuoltomääräyksissä tarkennetaan jätehuollon toimintatapoja ja vastuita eri tavoin. Jätteen haltijan vastuu ilmoittaa palvelutarpeen tai kiinteistön hallinnan muutoksista jäteyhtiölle, sekä esim. lietetyhjennysten tilausten ajoittaminen kelirikkoajan ulkopuolelle korostavat kiinteistön haltijan vastuuta omasta jäte- ja lietehuollostaan. Lisäksi kiinteistön haltijan vastuu tiedottaa kiinteistön käyttäjiä jätteiden lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä ja –ohjeista korostuu aiemmasta, kun erilliskeräysvelvoitteet kiinteistöllä kiristyvät. Kiinteistön haltijan on lisäksi seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä.
Lisäksi jätteenkuljetusyritysten ja jäteyhtiön vastuuta huolehtia lakisääteisistä jätteenkuljetusrekisterin raportointivelvoitteistaan esitetään tarkennettavaksi. Tiedot tulee jatkossa toimittaa jätehuoltomääräysten mukaisiin päivämääriin mennessä neljännesvuosittain. Muutoksella pyritään vastaamaan erityisesti tulevan jätelain uusiin velvoitteisiin sekä mahdollistamaan jätehuollon tehokas seuranta.
Yleisötilaisuuksia järjestettäessä edellytetään tilaisuuden järjestäjän vastuuta riittävän jätehuollon ja erilliskeräyksen toteuttamiseen. Voimassa olevien jätehuoltomääräysten tavoin tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava yleisötilaisuuden jätehuollon suunnittelusta, sen järjestämisestä ja alueen sekä lähialueen siivoamisesta. Uusissa jätehuoltomääräyksissä esitetään lisäksi, että jätteiden erilliskeräys olisi jatkossa järjestettävä yleisötilaisuuden ajaksi, mikäli jätehuoltomääräyksissä asetettujen painorajojen arvioidaan ylittyvän yleisötilaisuuden aikana. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi jatkossakin edellyttää yleisötilaisuuden järjestäjältä jätehuoltosuunnitelmaa ennen tilaisuuden järjestämistä. Tällä tavoin jätehuollon järjestelyiden huomioon ottamista pyritään edistämään jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa.
Saostus- ja umpisäiliölietteitä koskevat keskeisimmät muutokset
Saostus- ja umpisäiliölietteitä koskevat jätehuoltomääräykset ovat aiempaa kattavammat. Aiemmin velvoitteita on sisältynyt mm. jätetaksaan, minkä vuoksi näitä kirjauksia esitetään tuotavaksi osaksi jätehuoltomääräyksiä. Määräykset eivät pidä sisällään merkittäviä muutoksia, vaan kyseessä on pikemminkin käytäntöjen, olemassa olevien toimintatapojen ja turvallisuusnäkökohtien kirjaamista määräystasolle. Olennaisimpana muutoksena määräyksissä edellytetään noudattamaan laitevalmistajan/-suunnittelijan ohjeita sellaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien tyhjentämisessä, joissa on vaihtoehtoinen lietteenpoisto eikä järjestelmä vaadi lieteautotyhjennystä. Vastaavaa määräystä ei ole aiemmin ollut jätehuoltomääräyksissä. Tämän ohella määräyksissä painottuu aikaisempaa selkeämmin kiinteistön haltijan vastuu jätevesijärjestelmänsä kunnosta, huollosta ja siitä, että kiinteistön olosuhteet mahdollistavat lietesäiliön tyhjennyksen jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille on asetettu nykyisissä jätehuoltomääräyksissä vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen hyväksymisajankohtana voimassa olleen ns. haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) sääntelyn kanssa. Haja-asutuksen jätevesiä koskeva sääntely on tämän jälkeen muuttunut, eikä vähimmäistyhjennysvälistä ole säädetty uudessa asetuksessa (157/2017). Jätehuoltomääräyksissä annetaan kuitenkin edelleen asiaa koskien sääntelyä, koska riittävät tyhjennykset ovat tärkeitä jätevesijärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi sekä ympäristölle ja terveydelle lietteistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
Kuivakäymälässä syntyvän ulostejätteen kompostoinnin tulee tapahtua kiinteistöllä. Koska ympäristöluvanvaraista kuivakäymäläjätteen käsittelypaikkaa ei ole toimialueella, esitetään, että aiempi mahdollisuus kuivakäymäläjätteen toimittamiseen kunnan osoittamaan paikkaan poistetaan jätehuoltomääräyksistä.
Saostus- ja umpisäiliölietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely on edelleen jätehuoltomääräysten nojalla mahdollista. Määräysten mukaan jätevesilietteiden omatoimisesta käsittelystä on jatkossakin tehtävä jätehuoltoviranomaiselle ilmoitus asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.
Eri viranomaisten roolit kunnallisessa jätehuollossa ja jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen
Jätehuoltoviranomainen vastaa jätelain mukaisista jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävistä toimialueella. Jätehuoltoviranomainen seuraa lisäksi jätehuollon toteutumista sekä jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamista. Jätelain 24 §:ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Alueellisen jätehuoltolautakunnan toimialueella valvontaviranomaisina toimivat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), mikäli valvontatehtävä ulottuu useamman kunnan alueelle. Jätehuoltoviranomaiselle ei kuulu jätelain perusteella valvontatoimivaltaa eikä toimivaltaa hallintopakkokeinojen käyttöön.
Jätelain 91 §:n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta. Jätehuoltomääräysten mukaan poikkeamisen myöntää jätehuoltoviranomainen. Alueellinen jätehuoltolautakunta on delegoinut jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättämisen jätehuoltoinsinöörille. Jätehuoltoinsinööri voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta, jos jätehuollon järjestäminen sitä erityisestä syystä edellyttää eikä poikkeamisesta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.
Esitettyjen muutosten vaikutusten arviointi
Jätehuoltomääräyksiin esitettävillä muutoksilla edistetään jätelainsäädännön etusijajärjestyksen noudattamista ja kierrätyksen lisäämistä sekä varaudutaan uudistuvan jätelain muutoksiin. Muutoksilla vähennetään myös poltettavaksi päätyvän jätteen määrää, ehkäistään ympäristölle aiheutuvaa haittaa, vähennetään roskaantumista ja varmistetaan myös toimiva jätehuolto.
Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita taloyhtiöille sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille kierrätettävien jätteiden erilliskeräykseen. Myös pientaloille asetettava biojätteen erilliskeräysvelvoite on uusi asia. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Erityisesti muovipakkausten keräyksen lisääntymistä on viime aikoina toivottu paljon. Jätteiden lajittelusta pyritään tekemään kuntalaisille vaivatonta, kun jäteastiat sijaitsevat lähellä jätteen syntypaikkaa. Osa ihmisistä puolestaan kokee uudet velvoitteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset negatiivisina.
Myös kiinteistöjen uudet jäteastia- ja jätetilajärjestelyt voivat aiheuttaa haasteita ja lisätä jätehuollon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Mikäli kiinteistöillä joudutaan tekemään muutoksia esimerkiksi jätetiloihin, vaatii se investointeja. Esitetyistä muutoksista aiheutuvat jätehuollon järjestämisen kustannusvaikutukset riippuvat kiinteistöjen tämän hetkisistä jätehuollon palveluista. Mikäli kiinteistöillä on jo vapaaehtoisuuteen pohjautuen hankittu pääosa jätteiden erilliskeräyspalveluista, jäävät kustannusvaikutukset vähäisiksi. Osalla kiinteistöistä esimerkiksi muovipakkausjätteen erilliskeräysvelvoite voidaan hoitaa muuttamalla osa olemassa olevista sekajäteastioista muovipakkausten keräykseen. Mikäli kiinteistöllä on tällä hetkellä ainoastaan sekajätteen ja biojätteen keräys järjestettynä, on odotettavissa, että kustannusvaikutukset ovat suurempia, mutta kuitenkin edelleen kohtuullisia. Lasin ja metallin keräys on voimassa olevassa jätetaksassa veloituksetonta, muovi- ja kartonkipakkausten keräykselle on taksassa maksu. Pakkausjätteiden jätehuollossa kustannuksia muodostuu ainoastaan keräyksestä ja kuljetuksesta, käsittelyn kustantavat pakkausten tuottajat jätehuollon tuottajavastuuta koskevan sääntelyn mukaisesti.
Jätehuoltomääräysten sääntelyä esitetään väljennettäväksi seka- ja biojäteastian tyhjennysvälien osalta. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutos vaikuttaa näihin asiakkaisiin positiivisesti. Sekajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen jätehuoltomääräyksillä 8 viikkoon vähentää myös hallinnollista taakkaa, kun 8 viikon tyhjennysvälejä ei enää tarvitse käsitellä jätehuoltomääräyksistä poikkeamisena jätehuoltoviranomaisessa. Seka- ja biojäteastian tyhjennysväliä pidentämällä voi myös vaikuttaa kiinteistön jätehuollon kustannuksiin.
Erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisella vaikutetaan ympäristöön positiivisesti. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Asettamalla erilliskeräysvelvoite vähintään viiden huoneiston kiinteistöille saadaan keräysjärjestelmästä tehokas. Lajittelutehokkuus lisää kerättävän hyötyjätteen määrää ja samalla keräyksestä aiheutuvat ilmastovaikutukset vähenevät. Kerätyt hyötyjätteet ohjautuvat materiaalina kierrätettäväksi, jolloin sekajätteen määrä vähenee. Kierrätysmateriaalin käyttö säästää lisäksi neitseellisiä raaka-aineita. Lasipakkausten ja metallin lisääntyvä kierrättäminen vaikuttaa myös energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti.
Biojätteen kompostointi-ilmoitusten arvioidaan lisäävän hallinnollista työtä jätehuoltoviranomaisessa sekä välillisesti myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisessa niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisuudestaan huolehtineet jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Ilmoitusten käyttöönotto perustuu kuitenkin uudistuvan jätelain vaatimuksiin, minkä vuoksi ne on otettava käyttöön hallinnollisen työmäärän lisääntymisestä huolimatta.