Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 10.2.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 6 Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa 1.4.2021 alkaen 

TRE:5826/02.04.03/2019

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Yleistä jätetaksasta

Jätelain (646/2011) 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.

Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätetaksa koskee Tampereen Vuoreksen putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Taksa ei koske muuta kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä sekä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.

Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

Jätetaksan valmistelu ja esityksestä jätetyt mielipiteet

Jätehuoltolautakunta päätti 11.12.2019 (§ 62) asettaa jätetaksaesityksen julkisesti nähtäville. Lisäksi asianosaisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 §:n mukaisesti.

Jätetaksaesityksestä jätettiin kuulutusajan päättymiseen mennessä 25 mielipidettä. Vuoreksen alueen alle 15 asuinhuoneiston taloyhtiöt jättivät esityksestä yhteensä 8 mielipidettä ja loput 17 mielipidettä jätettiin alueen pienkiinteistöasiakkaiden toimesta. Mielipiteet on käyty kokonaisuudessaan läpi jätehuoltolautakunnan kokouksessa 5.2.2020, minkä lisäksi ne on myös esitetty liitteessä 2.

Esitettyä muutosta alle 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaille lisätystä uudesta jätetaksaluokasta pidetään osassa mielipiteistä oikean suuntaisena, koska jätemaksu on aiemmin ollut etenkin pienille asunto-osakeyhtiöille suhteettoman suuri. Uuden taksaesityksen katsotaan korjaavan tätä epäkohtaa sekä parantavan pienkiinteistöasiakkaiden ja pienten taloyhtiöiden välillä ollutta jätemaksujen epäsuhtaa.

Monen taloyhtiön mielipiteissä kuitenkin edelleen katsotaan, ettei uuden jätemaksuluokan lisääminen taksaan ratkaise riittävällä tavalla taloyhtiöille määräytyvän jätemaksun epäkohtia. Suurimpana epäkohtana nähdään edelleen jätemaksun määräytyminen asemakaavassa kaavoitetun kerrosneliömetrimäärän perusteella. Pääosassa mielipiteistä katsotaan, että jätemaksujen tulisi määräytyä joko rakennettujen kerrosneliömetrimäärien tai kiinteistön asukasmäärän perusteella.

Pienkiinteistöasiakkaalle esitettyä kiinteän vuosimaksun korotusta vastustettiin kaikissa pienkiinteistöasiakkaiden toimesta jätetyissä mielipiteissä. Esitetty hinnankorotus nähtiin kohtuuttomana ja sen katsottiin rikkovan yhdenvertaisuuden periaatetta sekä asettavan Vuoreksen asukkaat eriarvoiseen asemaan putkikeräysjärjestelmän korkeampien jätemaksujen vuoksi. Mielipiteissä tuotiin myös esille, että Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulisi kantaa rahoitusvastuu putkijärjestelmän investoinnista, eikä tästä aiheutuneita kustannuksia tulisi asettaa alueen asukkaiden maksettaviksi. Mielipiteissä tuotiin myös edelleen esille, ettei jätetaksa nykyisellään kannusta jätteen määrän tai haitallisuuden vähentämiseen eikä maksujen korotukset ole palvelutason tai ympäristö- ja turvallisuushyötyjen näkökulmasta perusteltuja.

Mielipiteissä on lisäksi tuotu esille useita asioita mm. putkijärjestelmän toimivuuteen, järjestelmän syöttöluukkujen sijoitteluun sekä alueen ekopisteiden siisteyteen ja sijaintiin liittyen.

Vastine jätetaksaesityksestä jätettyihin mielipiteisiin on esitetty liitteessä 3.

Putkikeräysjärjestelmän jätetaksaa ei ole tuettu muiden Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaiden jätemaksuilla tai muun toiminnan tuloilla, vaan kaikki järjestelmän aiheuttamat kustannukset on peritty alueen asukkailta. Alueen kaavoitus on kuitenkin toteutunut jossain määrin yleissuunnitelmasta poiketen, alueen rakentuminen on tapahtunut alun perin suunniteltua hitaammin, eikä Lempäälän puolta Vuoreksesta ole vielä päästy rakentamaan. Myös järjestelmän toteutus on jossain määrin eronnut alkuperäisistä toteutus- ja taloussuunnitelmista.

Kaikki edellä mainitut seikat aiheuttavat rahoitushaasteita alueen putkikeräysjärjestelmälle ja luovat painetta jätemaksujen korottamiselle, mikäli noudatettaisiin alkuperäistä periaatetta siitä, että järjestelmä rahoitettaisiin ainoastaan alueen liityntä- ja jätemaksuilla. Tämän vuoksi jätehuoltolautakunta on viestinyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ja jäteyhtiön omistajakunnille huolensa alueen jätemaksujen kehityksestä. Lautakunta on mm. pyytänyt jäteyhtiön hallitusta esittämään ratkaisuja kohtuullisen ja tasapuolisen jätetaksan varmistamiseksi Vuoreksen alueelle. Vaikka jätehuoltolautakunta päättää jätetaksasta, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimiva johto ja yhtiön hallitus päättävät yhtiön taloudesta ja investoinneista, eikä lautakunnalla ole niihin mitään toimivaltaa.

Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset taksaesitykseen

Jätehuoltolautakunta katsoo, että alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan ei ole tässä vaiheessa perusteita esittää kuin indeksikorotukset. Jätehuoltolautakunta katsoo, että haasteen taloudellinen suuruus ja järjestelmän luonne ensimmäisenä jätteiden putkikeräysjärjestelmän tutkimus- ja kehityshankkeena Pirkanmaalla puoltaisivat sitä, että alueen asukkaat eivät ainoastaan vastaisi järjestelmän rahoittamisesta. Myös Ranta-Tampellan putkikeräysjärjestelmän käyttöönoton vaikutukset alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan on syytä tarkastella ennen esitetyistä korotuksista päättämistä.

Edellä mainitun perusteella alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan esitettyjä hinnankorotuksia on kohtuullistettu. Jätetaksaan esitetään indeksikorotuksia perusmaksun, seka- ja biojätteen käsittelyn, kuljetuksen ja putkijärjestelmän ylläpidon osalta. Voimassa oleva alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa 1.1.2019 alkaen on hyväksytty jätehuoltolautakunnassa vuonna 2018, joten taksaan on tehtävä indeksikorotukset vuosien 2020 ja 2021 osalta. Taksaan esitettävät indeksikorotukset vastaavat vuoden 2021 kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksaan esitettyjä hinnankorotuksia, jotka jätehuoltolautakunta hyväksyi 9.12.2020 (§ 47).

Indeksikorotukset kohdentuvat eri asiakasryhmiin eri tavoin. Pienkiinteistöjen osalta tämä tarkoittaa, että pientalojen vuosimaksuksi esitetään 279,00 € (sis. alv 24 %) aiemmin esitetyn 359,60 euron sijaan. Voimassa olevassa jätetaksassa, joka on hyväksytty vuonna 2018, pienkiinteistöjen vuosimaksu on ollut 227,10 € (sis. alv 24 %). Vuosimaksun esitetään nousevan 51,90 €, mutta korotus ei kuitenkaan toteudu vielä tänä vuonna täysimääräisenä, koska jätetaksan esitetään astuvan voimaan vasta 1.4.2021 alkaen. Putkikeräysjärjestelmän palvelutasoon nähden esitettyä korotusta voidaan pitää kohtuullisena. Esimerkiksi muualla Tampereella ainoastaan seka- ja biojätteen keräyksen piirissä olevien pientalojen vuosittaiset jätehuollon kustannukset vuonna 2021 ovat 255 € (sis. alv 24 %).  

Koska putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan esitettyjä korotusesityksiä on kuulutusajan jälkeen kohtuullistettu pienkiinteistöjen osalta, jätetaksaesitystä on muutettu myös enintään 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksun määräytymisen osalta. Jätetaksassa esitetään nyt, että enintään 15 asuinhuoneiston kiinteistön jätemaksu määräytyisi asuinhuoneistojen lukumäärän mukaan. Jätemaksu olisi pienkiinteistöjen vuosimaksun suuruinen per asuinhuoneisto kiinteistöllä. Esitetty muutos laskee pääosan enintään 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuja. Hinnat laskevat keskimäärin 810 € vuoden 2020 jätemaksuihin verrattuna. Erityisen suurta hintojen lasku on niiden taloyhtiöiden kohdalla, jotka ovat jättäneet merkittävän osan rakennusoikeudestaan käyttämättä. 27 tarkastellusta taloyhtiöstä kolmen taloyhtiön jätemaksut nousevat esitetyn muutoksen johdosta. Hinnan nousu on näillä taloyhtiöillä 530-1 700 € välillä, mutta korotus ei kuitenkaan toteudu vielä tänä vuonna täysimääräisenä, koska jätetaksan esitetään astuvan voimaan vasta 1.4.2021 alkaen. Huoneistoa kohden hinnankorotukset ovat kuitenkin vähäisempiä, ollen 38 eurosta 132 euroon vuodessa taloyhtiöstä ja huoneistojen lukumäärästä riippuen.

Jätemaksun määräytyminen kerrosalaperusteisesti on aiheuttanut enintään 15 asuinhuoneiston kiinteistöille selkeästi korkeammat keskimääräiset huoneistokohtaiset jätemaksut kuin pienkiinteistöillä tai yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkailla. Edellä esitetyn jätemaksun määräytymisperusteen muuttamisen myötä pienten taloyhtiöiden huoneistokohtainen jätemaksu ei enää nouse korkeammaksi kuin pienkiinteistöjen maksu, eikä se näin ollen aiheuta epäsuhtaa eri asiakasryhmien välille kuten kerrosalaperusteinen jätemaksun määräytymisperuste on aiheuttanut. Näin pystytään myös kohtuullistamaan pienempien asunto-osakeyhtiöiden jätemaksuja, ottaen huomioon rakennusoikeuden käyttämättä jättämisen yleisyyden ko. asiakasryhmässä.

Yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden ja kiinteistöjen, joilla on muita jätelain 32 §:n mukaisia toimintoja, jätemaksun esitetään edelleen määräytyvän kerrosalaperusteisesti. Jätemaksuun esitettyä korotusta on kuulutusajan jälkeen kuitenkin kohtuullistettu. Uudeksi jätemaksuksi esitetään 3,00 €/ asemakaavan mukainen k-m2/ vuosi aiemmin esitetyn 3,24 € sijaan (sis. alv 24 %).  Voimassa olevassa jätetaksassa jätemaksu on 2,81 €/ asemakaavan mukainen k-m2/ vuosi, joten korotus on 6,8 %. Euromääräinen korotus on keskimäärin 508 € vuodessa asemakaavassa kaavoitetusta kerrosalaneliömetrimäärästä riippuen. Huoneistoa kohden muutokset ovat kuitenkin vähäisempiä, ollen keskimäärin 12 € vuodessa. Vaikka yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksu määräytyy edelleen kerrosalaperusteisesti muista asiakasryhmistä poiketen, ei tämä kuitenkaan aseta eri asiakasryhmiä toisistaan poikkeavaan asemaan. Kerrosalaperusteinen jätemaksu yli 15 asuinhuoneiston kiinteistöillä on keskimäärin 194 €/ huoneisto.

Edellä esitetyin muutoksin päivitetty alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa on liitteessä 1. Liitteessä 4 on esitetty hinnoittelumuutokset voimassa olevaan jätetaksaan nähden.

Maksumuistutukset ja jätetaksan voimaantulo

Jätelaki säätelee jätemaksuja koskevien maksumuistutusten käsittelyä. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 81 §:n mukaisesti kohtuullistaa jätemaksua, mikäli taksan mukaista maksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta kirjallinen muistutus asiasta kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan 1.4.2021, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Taksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltoinsinööri

Liitteenä 1 oleva alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa hyväksytään käyttöönotettavaksi toimialueella.

Taksa tulee voimaan 1.4.2021 alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Alueellisen jätehuoltolautakunnan 12.12.2018 § 48 hyväksymä kunnan ensisijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa kumotaan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Toimialueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, kuulutus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.