Perustelut
Veikko Vallinin valtuustokysely:
Asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio on Tampereen kaupungin Segregaation ennaltaehkäisyn työkalupakin mukaan vahvistunut myös Suomen suurissa kaupungeissa. Työkalupakin mukaan sen tärkeimpiä taustatekijöitä ovat tuloerojen kasvu ja maahanmuutto.
Helsingin kaupunki on julkaissut tilastoja sekä ennusteita kaupungin väestökehityksestä, joissa tarkastellaan demografisia muutoksia ja väestön koostumusta asuinalueittain. Raporteissa on tarkasteltu esimerkiksi muuttoliikettä äidinkielen ja kansalaisuuden perusteella. Tampereen kaupungiltakin löytyy asiasta tilastoja, mutta aluekohtaiset tiedot eri kieliryhmistä olisi syytä selvittää.
Myös Tampereen asukkailla on oikeus tietää mihin suuntaan heidän asuinalueensa ja naapurustonsa on kehittymässä. Näin he voivat tehdä tosiasioihin perustuvia päätöksiä oman ja perheensä asuinympäristön ja palvelujen suhteen. Vieraskielisen väestön suhteellisen %-osuuden perusteella tehdyn kaupungin tilaston kärjessä on kymmenen kaupunginosaa: Härmälä, Hallila, Kaukajärvi, Tesomajärvi, Tohloppi, Lintulampi, Lukonmäki, Multisilta, Turtola ja Hervanta.
Tilanne segregaation, jengiytymisen ja koulujen levottomuuksien suhteen ei ole Suomessa vielä yhtä huono kuin naapurimaamme Ruotsin monissa kaupungeissa. Tilanne Tampereella ei myöskään ole vielä niin huono, kuin Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa. Tästä huolimatta suunta on selvä, kun tarkastelemme asiaa rehellisesti. Siksi on tärkeä pysyä tilanteen tasalla ja pyrkiä reagoimaan kielteisiin ilmiöihin hyvissä ajoin ja mielellään ennakkoon. Asukkaiden kansalaisuuksien ja kieliryhmien kautta voi osaltaan päätellä millä tasolla eri alueiden eriytyminen on ja mihin suuntaan se mahdollisesti on kehittymässä.
Yllä mainitun perusteella kysyn:
- Mitkä ovat vieraskielisten %-osuuden kautta tarkasteltuna Tampereen suurimpien kaupunginosien (Härmälä, Hallila, Kaukajärvi, Tesomajärvi, Tohloppi, Lintulampi, Lukonmäki, Multisilta, Turtola ja Hervanta) viisi puhutuinta vierasta kieltä?
- Minkälaisia muutoksia yllä mainituissa kaupunginosissa on tapahtunut viiden eniten puhutun vieraan kielen osalta kymmenen vuoden aikana (2011-2020)?
Apulaispormestari Jaakko Stenhällin vastaus Veikko Vallinin valtuustokyselyyn:
1. Mitkä ovat vieraskielisten %-osuuden kautta tarkasteltuna Tampereen suurimpien kaupunginosien (Härmälä, Hallila, Kaukajärvi, Tesomajärvi, Tohloppi, Lintulampi, Lukonmäki, Multisilta, Turtola ja Hervanta) viisi puhutuinta vierasta kieltä?
Tampereen kaupunki seuraa vieraskielisten puhujien osuuksia julkisissa tietolähteissään, joihin löytyy linkit kaupungin sivuilta tämän vastauksen lopusta. Yksittäisistä kielten puhujista alueittain Tilastokeskus ei toimita tietoja tietosuojasyistä, mutta tietoja on saatavissa Digi- ja väestötietovirastolta Facta-järjestelmään kaupungin sisäisessä toiminnassa hyödynnettäväksi. Pienten puhujamäärien takia tiedot eivät ole alueittain kokonaisuudessaan julkistettavissa ilman henkilötietosuojan vaarantumista.
Kokonaismäärät vieraskielisten määristä aluettain näkyvät linkin takaa taulukosta. Kysyttyjen alueiden prosenttiosuuksista voidaan todeta, että vieraskielisten määrä vaihtelee Hervannan 21,67 prosentista Härmälän 9,7 prosenttiin vuoden 2019 lopussa.
Kielijakauman tilannetta voidaan kuitenkin havainnollistaa esimerkein. Suurimmat vieraskielisten osuudet löytyvät Hervannasta, jossa suurimman yksittäisen vieraan kielen (venäjä) puhujia on 3,0 prosenttiyksikköä 21,67 prosenttiyksiköstä vieraskielisistä, Turtolasta (puhutuin vieras kieli dari et al* 4,1 prosenttiyksikköä 14,89 prosenttiyksiköstä) ja Multisillasta (puhutuin vieras kieli 2,0 venäjä prosenttiyksikön osuudella 13,89 prosenttiyksiköstä). Muilla kysytyillä alueilla (Härmälä, Hallila, Kaukajärvi, Tohloppi, Lintulampi, Lukonmäki, Tesomajärvi) suurimman vieraan kielen puhujien määrä vaihtelee Tesomajärven 3,5 prosentista Hallilan 1,7 prosenttiin.
Puhutuimmat kielet vaihtelevat alueittain, mutta noudattavat keskimäärin kaupungin yleistä jakaumaa joka löytyy kaupungin sivuilta. Osalla kielistä (esimerkiksi dari) ei omaa kielikoodia rekistereissä ole, joka tilastointia haastaa. Esimerkkinä voidaan kuitenkin todeta, että vieraiden kielten puhuminen on hyvin hajaantunutta kaikilla alueilla – hyvänä esimerkkinä Hervanta, jossa viisi puhutuinta vierasta kieltä (venäjä 3,0 %, arabia 1,9 %, dari et al. 1,9 %, vietnam 1,1 % ja somali 1,0 %) muodostavat alle puolet vieraiden kielen osuuksista.
Ulkomaalaistaustaiset Tampereella: https://public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/vizhome/UlkomaalaistaustaisetTampereella/Etusivu_1
Väestö ja väestönmuutokset: https://public.tableau.com/views/Vestjavestnmuutokset/Etusivu?:language=en&:display_count=y&:origin=viz_share_link
2. Minkälaisia muutoksia yllä mainituissa kaupunginosissa on tapahtunut viiden eniten puhutun vieraan kielen osalta kymmenen vuoden aikana (2011-2020)?
Yllämainituista rekisteritiedoista johtuen nämä eivät ole alueittain ja kielittäin eriteltävissä, mutta koko kaupungin tasolla tilanne on seuraava viiden suurimman puhutun kielen osalta.
- Venäjän osalta koko kaupungissa määrät ovat muuttuneet 2448 puhujasta 3010 puhujaan vuosina 2011-2019
- Arabian osalta koko kaupungissa määrät ovat muuttuneet 1021 puhujasta 2183 puhujaan vuosina 2011-2019
- Persian osalta koko kaupungissa määrät ovat muuttuneet 756 puhujasta 1660 puhujaan vuosina 2011-2019
- Englannin osalta – 758 - 1210 vuosina 2011-2019
- Eestin osalta 758 – 991 vuosina 2011-2019
Johtuen eri kieliryhmien hajaantuneisuudesta vuoden 2019 tilanteessa alueittain, on oletettavaa, että myös yksittäisillä alueilla kehitys on ollut samansuuntaista kuin koko kaupungin tasolla.
Lopuksi on todettava eriytymiskehitykseen liittyen yleisesti, on vieraiden kielten puhujien määrä siinä vain yksi elementti.