Perustelut
Erkki Axenin, Lassi Kalevan ja Aarne Raevaaran valtuustokysely:
Raimo Lähteenmäki on tietojemme mukaan tehnyt Tampereen Teknilliseen korkeakouluun opinnäytetyön Lielahden vesistönosan epäpuhtauksista ja jätteistä 1970-luvulla.
- Tietääkö Tampereen kaupunki kyseisen tutkimuksen olemassaolosta?
- Pitääkö tieto veteen upotetuista jätetynnyreistä paikkansa?
- Minkälaisiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä alueella vallitsevien riskien suhteen?
- Aikooko Tampereen kaupunki lopettaa suunnitelmat Näsijärven vesistötäytölle ns. Näsisaaren osalta vesistölle ja pohjavedelle aiheutuvan mahdollisen riskin johdosta?
- Onko raitiotien kakkososa mahdollista toteuttaa ilman Näsisaarta ja Näsijärven vesistötäyttöä?
Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Erkki Axenin, Lassi Kalevan ja Aarne Raevaaran valtuustokyselyyn:
Tietääkö Tampereen kaupunki kyseisen tutkimuksen olemassaolosta?
Tampereen kaupunki on selvittänyt suunnitellun täyttöalueen historiaa, alueelta tehtyjä selvityksiä ja aikalaiskertomuksia. TTKK:n, nykyisen Tampereen Yliopiston opinnäytetyöarkistossa ei ole tietoa kyseistä opinnäytetyöstä, eikä kaupunki ole tietoinen kyseisen tutkimuksen olemassa olosta. Tampereen yliopistolta lopputyötä on haettu mm. yliopiston kirjaston Andor-tietokannasta ja asiaa on tiedusteltu henkilökunnalta.
Pitääkö tieto veteen upotetuista jätetynnyreistä paikkansa?
Alueen historiaa ja toimintaa tuntevien henkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista voi päätellä, että tehdasalueella on käsitelty ympäristölle haitallisia kemikaaleja ja prosessituotteita, jotka ovat päätyneet alueen maaperään. Kertomuksista voi myös päätellä, että tehdasalueen pohjoisosaan sijoittuvan vanhan kaatopaikan alueelle ja sen läheisyydessä olevien putkien kautta on mahdollisesti johdettu jätevesiä mahdollisesti myös vesistöön. Kaatopaikka, joka on siis suljettu, on vuodelta 1946 ilmakuvan perusteella ollut alun perin Näsijärven lahden pohjukkaa, eli vesialuetta. Vesialueelle sijoituttuvan vanhan kaatopaikan kerroksissa on syytä epäillä olevan myös mainittuja jätetynnyreitä. Tietoa veteen upotetuista tynnyreistä ei voida käytössä olevien tietojen perusteella vahvistaa alueen eteläosassa, jonne on suunniteltu mm. täyttöä (Näsisaari).
Tehdyt tutkimukset
Hiedanrannan vesistötäytön suunnittelutyön ja lupaprosessien yhteydessä on tehty mm. seuraavia tutkimuksia:
- Arkeologinen vedenalaisinventointi, Hiedanrannan kaavamuutoshanke
o Viistokaikuluotaus 12.8.2015, sukellukset ja tarkennusluotaukset 17.9.2015
o Raportti: Arkeologinen vedenalaisinventointi (Pintafilmi Oy, 21.9.2015)
- Näsijärvi -hylyn arkeologinen vedenalaisinventointi
o Arkeologinen koekaivaus ja iän määritys, Hylky Näsijärvi 2137
- Sedimenttitutkimukset vesialueella vuosina 2009, 2015 ja 2018
o Raportti: Sedimenttitutkimusraportti, Hiedanranta (1/2016, täydennetty 18.3.2019)
- Viistokaikuluotaus 2020
o Uppopuiden poistourakan yhteydessä tehty luotaus ennen töiden aloittamista
- Pohjatutkimukset, sis. maaperänäytteet
Johtopäätökset tutkimustuloksista ja selvityksistä
Vuonna 2015 tehdyssä hankealueen kattavassa arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa havaittiin järven pohjassa olevien uppopuiden lisäksi tukinuittoon liittyviä rakenteita, kuten diktaaleja ja laiturirakenteita sekä hinaajan hylky. Vedenalaisinventoinnin yhteydessä tehtiin koko täyttöalueelle ulottuva viistokaikuluotaus sekä sukelluksia.
Suunnitellulla vesistötäyttöalueella tehdyissä viistokaikuluotauksissa ja arkeologisissa vedenalaisinventoinneissa näkyy esimerkiksi vanhat yksittäiset pohjaan uponneet massapuut, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu veteen upotettuja tynnyreitä tai muita vesistön laatua mahdollisesti heikentäviä epäpuhtauksia.
Minkälaisiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä alueella vallitsevien riskien suhteen?
Alueella tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella, sedimentin laatu tai sen sisältämät haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta normaalista vesirakentamisesta poikkeavia toimenpiteitä. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksissa ei ole havaittu viitteitä siitä, että vesistötäytön rakentaminen aiheuttaisi riskiä vesistölle tai pohjavedelle.
Suunnittelualueella on tehty pohjatutkimuksia useassa eri vaiheessa. Pohjatutkimuksissa ei ole havaittu pilaantuneisuutta järven pohjan sedimentissä tai syvemmällä olevissa maakerroksissa.
Uppopuita poistettaessa täyttöalueen pohja käydään läpi ja alueelta poistetaan järven pohjassa olevat uppopuut sekä muut rakentamista haittaavat vedenalaiskohteet. Käynnissä olevan urakan yhteydessä ei ole havaittu esimerkiksi jätetynnyreitä tai muita veden laatua mahdollisesti heikentäviä epäpuhtauksia. Myöskään työnaikaisessa vesistötarkkailussa ei ole havaittu normaalista rakentamisesta poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia.
Jatkotoimenpiteet
Uppopuiden poistotyön yhteydessä alueella tehdään säännöllisesti luotauksia ja sukelluksia. Ennen täyttötöiden aloittamista varmistutaan, ettei täyttöalueelle jää uppopuita tai muita esineitä, jotka voisivat haitata täytön rakentamista tai aiheuttaa pilaantumisriskiä vesistölle tai pohjavedelle.
Vesistötarkkailua tehdään säännöllisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti kaikkien työvaiheiden aikana.
Aikooko Tampereen kaupunki lopettaa suunnitelmat Näsijärven vesistötäytölle ns. Näsisaaren osalta vesistölle ja pohjavedelle aiheutuvan mahdollisen riskin johdosta?
Tampereen kaupungilla ei ole mitään tarvetta lopettaa suunnitelmia vesistötäytölle. Näsisaarelle on myönnetty vesilain mukainen rakennuslupa, joka ei ole vielä saanut lainvoimaa. Hankkeen aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiselle on merkityksetön, mille on useita perusteita. Täyttöalueella ei ole tutkimuksissa havaittu pohjaveden kannalta haitallisia aineksia. Veden laatua seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. Alueen pohja tutkitaan vielä visuaalisesti tukkien poiston jälkeen ennen täyttämistä ja täyttöalueella järven pohjamaa on erittäin heikosti vettä läpäisevää.
Onko raitiotien kakkososa mahdollista toteuttaa ilman Näsisaarta ja Näsijärven vesistötäyttöä?
Raitiotien 2 osa on teknisesti mahdollista toteuttaa ilman Näsisaarta ja Näsijärven vesistötäyttöä. Raitiotien yleissuunnitelman mukainen ratkaisu Vaitinaron kohdalla ei ole maankäyttöratkaisultaan niin hyvä kuin suunniteltu saarivaihtoehto ja on valtatien 12 liittymän parantamissuunnitelmien vuoksi erittäin vaikea ja kallis toteuttaa. Ideana ehdotettu siltaratkaisu vesistön yli on kustannuksiltaan erittäin kallis ja ei tue maankäyttöä niin hyvin kuin suunniteltu ratkaisu.