Valmistelija
Montonen Hanna, Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, Hanna.Montonen@tampere.fi
Perustelut
Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 17.2.2020 päivätyn ja 26.10.2020 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8437. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8437
Diaarinumero: TRE:6498/10.02.01/2016
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen
Asemakaavan keskeinen sisältö
Maanalaisessa asemakaavassa alue osoitetaan yleistä pysäköintiä, liikennettä ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen alueeksi. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Alueen sisään on merkitty asemakaavan suunnittelun pohjaksi laadittuun alustavaan hankesuunnitelmaan perustuvia ohjeellisia pysäköintilaitokselle ja ajoyhteyksille varattuja maanalaisen alueen osia sekä maanalaisten tilojen lattia- ja kattotasojen ja suojavyöhykkeiden likimääräisiä korkeusasemia. Maanalaisten tilojen rakennusoikeus on 110 000 neliömetriä. Kaavassa on annettu lisäksi mm. kalliorakentamisen suoja- ja selvitysvyöhykkeitä, energiakaivojen rakentamista sekä yläpuolisen alueen rakennetun kulttuuriympäristön huomioimista koskevia yleismääräyksiä.
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustassa I (Finlayson), II (Tammerkoski), III (Nalkala) ja XI (Kyttälä) kaupunginosissa. Asemakaava koskee maanalaista aluetta, joka rajautuu idässä Tammerkoskeen, etelässä Hallituskatuun ja lännessä Näsilinnankadun ja Kuninkaankadun välisiin kortteleihin. Pohjoisessa ja kaakossa suunnittelualue rajautuu voimassa ja vireillä olevien maanalaisten asemakaavojen alueisiin (Rantaväylän tunneli, Näsikallion maanalainen eritasoliittymän ja Amuritunneli, P-Hämppi). Alueen pinta-ala on noin 26 ha.
Asemakaavan tavoitteet
Tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset ydinkeskustaan Tammerkosken länsipuolelle sijoittuvan uuden kalliopysäköintilaitoksen (Kunkun parkin) toteuttamiselle.
Asemakaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan suunnittelu käynnistyi kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 hyväksytyn vuosien 2013-2015 asemakaavoitusohjelman myötä.
Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 12.9.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 12.9.-10.10.2013. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 3.10.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin kolme viranomaislausuntoa/-kommenttia ja kolme mielipidettä. Palautteessa esitettiin mm. hankkeen tarpeellisuuteen, hankevaihtoehtoihin, sisäänkäyntien ja ajoyhteyksien sijainteihin, keskustan liikennejärjestelyiden laajempaan kehittämiseen sekä kaupunkikuvallisten seikkojen ja arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimiseen liittyneitä kommentteja. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 11.12.2013 keskusteltiin mm. hankkeen suunnittelu- ja selvitystilanteesta, valmisteilla olleesta keskustan osayleiskaavasta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja YVA-ohjelmasta saadusta palautteesta sekä jatkosuunnittelussa huomioitavista lisäselvitystarpeista. Aloitusvaiheessa saatu palaute ja karttakyselyn tulokset huomioitiin alustavan hankesuunnitelman, hanke- ja ajoyhteysvaihtoehtojen sekä selvitysten ja vaikutusarviointien jatkovalmistelussa.
Pirkanmaan ELY-keskus antoi päätöksen ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-lain) mukaisen arviointimenettelyn soveltamisesta kesällä 2013. YVA-menettelyn aikana muodostetut osallis- ja yritysryhmät kokoontuivat vuosina 2013-2016. Vuonna 2014 järjestetyssä karttakyselyssä kaupunkilaiset pääsivät kommentoimaan silloista hankesuunnitelmaa ja kertomaan näkemyksensä hankkeen koetuista vaikutuksista sekä eri vaihtoehdoista. Elokuussa 2015 alueen kiinteistönomistajille järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuuksia sekä maastokierroksia. YVA-selostusta esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.11.2015. YVA-menettely päättyi vuonna 2016. YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselle toimitettu palaute on liitetty YVA-selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon.
Valmisteluaineisto, jossa pyrittiin kuvaamaan hankkeen laajuutta ja vaikutuksia esisuunnittelun ja YVA-menettelyn tuloksena jatkosuunnittelun pohjaksi valitun vaihtoehdon ”VE Laaja + S”- pohjalta, oli yleisesti nähtävillä 22.9.-12.10.2016. Aineistosta jätettiin kuusi viranomaislausuntoa/-kommenttia ja kymmenen mielipidettä. Palautteessa esitettiin mm. hankkeen toteuttamisen vaiheisiin ja kustannuksiin, maanpäälliseen katuverkkoon johtavien ajoyhteyksien ja pystykuilujen sijainteihin, maa- ja kallioperään, pohjaveteen, liikenneverkon toimivuuteen ja patoturvallisuuteen sekä arkeologisen kulttuuriperinnön ja kaupunkikuvan huomioimiseen liittyneitä kommentteja. Yleisötilaisuudessa 27.9.2016 keskustelua herättivät mm. ajoyhteyksien tarve ja eri vaihtoehtojen vaikutukset (erit. Satakunnankatu, Kirkkokatu ja etelän suunnan yhteydet), huoltotunnelin kustannukset, Kunkun parkin toteutusvaiheen suunnittelussa ratkaistavaksi jäävät asiat sekä Särkänniemen pysäköinnin järjestäminen.
Kaavan viranomaisneuvottelussa 18.11.2016 käsiteltiin valmisteluaineistosta saatua palautetta sekä yhteysviranomaisen lausuntoa hankkeen YVA-selostuksesta. Neuvottelussa todettiin mm., että YVA-menettelyssä on ollut mahdollisuus laajaan ja monipuoliseen vuorovaikutteiseen osallistumiseen. YVA-menettelyä oli sovitettu riittävästi yhteen keskustan strategisen osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen kanssa, ja tuotetut tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailusta olivat pääosin riittävät hankkeen suunnitteluun. Valmisteluaineistossa esitetystä Satakunnankadun ajoyhteydestä, joka ei ollut mukana YVA-prosessissa, todettiin tarvittavan YVA-tasoinen vaikutustarkastelu asemakaavatyön yhteydessä. Keskustelussa nousivat esille vaikutusselvitysten täydentämisen tarve erityisesti rakentamisen aikaisten vaikutusten osalta.
Kaupunginhallitus päätti 3.10.2016 § 64 Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteutuksen ja operoinnin kilpailutuksen laajuudesta ja periaatteista. Hankkeen ohjausryhmän suositus asemakaavan jatkosuunnitteluun oli ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi esitetty ”suppea” versio (1277 autopaikkaa). Maanpäälliseen katuverkkoon johtavista ajoyhteyksistä valmistui vuonna 2017 laaja vaihtoehtotarkastelu, jossa jatkosuunnittelun pohjaksi suositeltu ajoyhteys sijoittuu Satakunnankadulle. Nämä suositukset muodostivat lähtökohdan tarjouskilpailulle, jonka kaupunki kilpailutti hankintalain (1397/2016) 4 § 6) mukaisena käyttöoikeusurakkana vuonna 2018. Kaupunki valitsi käyttöoikeusurakan saajaksi Finnpark Oy:n (TRE:2258/02.07.01/2017). Hankekehitysvaiheen käynnistämistä ja asemakaavan jatkovalmistelua koskenut aiesopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.12.2018 (TRE:6640/02.07.01/2016).
Vuoden 2019 alussa vastuu hankesuunnitelman jatkokehittämisestä siirtyi aiesopimuksen mukaisesti Finnpark Oy:lle. Hankesuunnitelman rinnalla päivitettiin kauttaaltaan myös vuonna 2016 nähtävillä ollut asemakaavan valmisteluaineisto. Asemakaavan ohjausryhmä päätti syksyllä 2019, että valmisteluaineisto on tarkoituksenmukaista kuuluttaa uudelleen nähtäville palautteen saamista varten.
Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 20.2.-19.3.2020. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 9.3.2020. Nähtävilläoloaikana jätettiin seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia ja viisi mielipidettä. Viranomaispalautteessa esitettiin mm. toteutusvaiheen suunnittelussa huomioitaviin teknisiin järjestelmiin, tunneliturvallisuuteen, ympäristöhäiriöiden ja riskien hallintaan sekä maanpäällisten rakenteiden suunnitteluun ja kaavamuutosten käynnistämiseen liittyneitä kommentteja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi, ettei Kunkun parkin yhteyttä Näsikallion eritasoliittymästä voida toteuttaa ilman Amuritunnelia. Eritasoliittymästä on oltava yhteys myös maanpäälliseen katuverkkoon. Amuritunneli on siten toteutettava ensin tai yhdessä Kunkun parkin rakentamisen kanssa. Mielipiteissä esitettiin mm. vaikutusten arvioinnin lähtökohtiin, pohjaveden muutoksiin, rakennusten perustamistapaan ja maalämpökaivojen rakentamiseen liittyneitä huomautuksia. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin mm. perustamistavoista, pohjavedestä, maalämpökaivoista, louheen kuljetuksesta, Amuritunnelin tarpeellisuudesta, 3D-kiinteistöistä, rasitteista, korkeasta rakentamisesta, hiilijalanjälkilaskennasta, jätehuollosta ja toteutuksen aikataulusta.
Palautteen johdosta suunnittelu- ja selvitysaineistoon tehtiin mm. yläpuolisen alueen rakennettua kulttuuriympäristöä, arkeologista kulttuuriperintöä, pohjavesiseurantaa ja rakennusten perustamistapoja sekä kaavaa seuraavan jatkosuunnittelun päätöksenteko- ja suunnitteluprosessien vaiheita kuvaavia tietoja koskeneita täydennyksiä. Hankkeen suunnittelu- ja selvitystilannetta käsiteltiin asemakaavoituksen ja ELY-keskuksen työpalaverissa 29.5.2020. Kaavan yleismääräyksiä tarkastettiin ja ne yhtenäistettiin muiden valmisteilla olevien maanalaisten kaavojen kanssa. Aineistossa on pyritty mahdollisimman hyvään yhtenäisyyteen samanaikaisesti laaditun Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin maanalaisen asemakaavan ehdotuksen kanssa.
Asemakaavan toteutumisen vaikutuksia on tarkasteltu pääosin laajimman hankekokonaisuuden mukaisessa ennustetilanteessa, jolloin Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli ja P-Hämpin laajennus Viinikankadun ajoyhteydellä on rakennettu. Hankkeiden keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi vaihtoehtojen vertailuissa ja vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin tavanomaista laajemmin välillisiä vaikutuksia, jotka kuitenkin jäävät maanalaisen asemakaavan suunnittelualueen ja ohjausvaikutuksen ulkopuolelle. Mm. elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiset tavoitteet ja reunaehdot määritellään pääosin muissa kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa lupamenettelyissä. Asemakaavan valmistelussa on pyritty huomioimaan lisäksi Kunkun parkin ja Rantaväylän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiselostuksista annetuissa yhteysviranomaisen lausunnoissa esitetyt huomautukset ja lisäselvitystarpeet.
Kaavaprosessin aikana suunnittelun tavoitteet ovat tarkentuneet sekä tämän hankkeen, että koko keskustan liikennejärjestelmän ja maanalaisen pysäköintiverkoston kehittämisen suhteen. Keskustan suunnitteilla olevat maanalaiset hankkeet - Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli, Kunkun parkki ja P-Hämpin laajennus - ovat kaupungin strategisesti merkittäviä kärkihankkeita, jotka toteutuessaan muodostavat Viinikankadulta Rantaväylän tunneliin ulottuvan maanalaisen liikenteen, huollon ja pysäköinnin verkoston. Hankekokonaisuutta koskevat tavoitteet kumpuavat mm. keskustan strategisesta osayleiskaavasta, Pirkanmaan maakuntakaavasta, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja MAL-sopimuksesta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmasta, Tampereen nk. pysäköintipolitiikasta sekä lukuisista keskustan maankäytön ja liikenteen kehittämistä koskevista suunnitelmista ja selvityksistä.
Koosteet aloitus- ja valmisteluvaiheiden palautteista on liitetty kaava-asiakirjoihin. Palautteen huomioon ottaminen hankkeiden jatkosuunnittelussa on kuvattu kaavaselostuksessa sekä sen liitteenä olevassa palaute- ja vastineraportissa. Lisäksi palautteissa esitettyjä kysymyksiä ja niihin laadittuja vastauksia on julkaistu kaupungin internetsivuilla.
Asiakirjat on täydennetty asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot.
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Lausunnot
Pirkanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, Väylävirasto, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo
Kokouskäsittely
Antti Ivanoff ja Katja Kinnunen saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana.
Aleksi Jäntti ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Ossi Aho, Katja Nisumaa-Saarela, Katja Kinnunen ja Erik Lyden kannattivat Jäntin ehdotusta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jäntin pöydällepanoehdotuksen.