Perustelut
Kehitysohjelma toteuttaa strategiassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan Tampereella on vuonna 2030 tasaisesti jakautunut hyvinvointi. Ohjelmakauden toiminnallisena painopisteenä on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen. Yhtenä tavoitteena on pormestariohjelman mukaisesti taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa. Tavoitteen toteuttamiseen on varattu talousarviossa 0,2 milj. euroa. Vuoden 2021 talousarviossa Tampere Junior -kehitysohjelman toimintakate on 0,528 milj. euroa.
Ohjelman visiona on ”Tampere – paras kaupunki kasvaa”. Tampere Junior kehitysohjelman ohjausryhmä ehdottaa linjattavaksi kaksi hyötytavoitetta vuodelle 2023:
a) Lasten, nuorten ja perheiden tosiasiallinen hyvinvointi toteutuu palveluissa.
b) Erilaisilla asuinalueilla toteutuu turvallinen ja toimiva arki.
Tavoitteet saavutetaan kehittämällä toimintaa muuttuvan tiedon ja arvioinnin pohjalta sekä tekemällä rohkeasti uusia positiivisen erityiskohtelun kokeiluja. Eriarvoisuutta vähennetään yhdessä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen kanssa.
Hyötytavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla:
a) Muodostetaan tamperelaisten lapsiperheiden tilannekuvan pohjalta pitkän aikavälin hyvinvointimittarit vuoden 2021 aikana.
b) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa on luotu rakenne ilmiöpohjaiselle johtamiselle.
c) Alueiden väliset erot ovat mitattavissa systemaattisesti.
Kehitysohjelman vuoden 2020 keskeisiksi onnistumisiksi tunnistettiin Tampereen kaupungin ensimmäinen SIB-hankinta (SIB Nuoret, Social Impact Bond), lapsiperhedatan pohjalta määritellyt kolme ”tutkintalinjaa” sekä tamperelaisten lapsiperheiden ensimmäisen tilannekuvan valmistuminen. Lisäksi yhteistyö Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa sekä harrastuspilotin toimijoiden kanssa on käynnistynyt lupaavasti.
Vuoden 2020 aikana pormestarin 200 000 euron yhdenvertaisen harrastamisen määrärahasta käytettiin reilu neljäsosa. Tavoitteena oli mahdollistaa harrastus sellaisille lapsille ja nuorille, joiden perheiden varallisuus on harrastamisen esteenä. Suunniteltu kohdentaminen ei onnistunut. Lisäksi perinteiset harrastuspaikat suljettiin määräajaksi ja valittu kohderyhmä oli liian pieni. Muita haasteita olivat VM-konsortiohankkeen rahoituspäätöksen viivästyminen, Advisory Board -toiminnan ja viestintäsuunnitelman tavoitteiden toteutuminen vain osittain.
Kehitysohjelmassa vuoden 2021 painopisteenä on ensisijaisesti lasten ja nuorten yhdenvertaisen harrastamisen tukeminen siten, että pormestarin 200 000 euron määrärahan käyttöä laajennetaan noin 4 000 nuorelle. Lisäksi määritellään lapsiperheiden hyvinvointi-indikaattorit hyvinvointivarantojen pohjalta sekä laaditaan edistynyttä analytiikkaa hyödyntävä toimintamalli lapsiperheiden alueellisen eriytymisen arviointiin. Ohjelmakauden aikana tavoitellaan UNICEF Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta.
Kehitysohjelman toteutumisen kannalta keskeisimmät haasteet ja riskit on tunnistettu sekä toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi on nimetty. Kehitysohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta arvioiva CAF-arviointikokonaisuus on laadittu (Common Assessment Framework).
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampere Junior -kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi.
Tampere Junior -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman hyötytavoitteiden muutos hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.