Perustelut
Kuntalain mukaan valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Kaupunginvaltuusto on 16.9.2019 § 140 hyväksynyt rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteet.
Vuonna 2020 sijoitustoimintaa on harjoitettu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Lisäksi toimintaa on ohjannut hallintosäännön mukainen konsernijohtajan hyväksymä sijoitussuunnitelma, missä toimintaa ja tavoitteita on linjattu yksityiskohtaisemmin. Konsernijohtajan päätösvalta vaihtuvien vastaavien arvopapereiden ostosta ja myymisestä on delegoitu konsernihallinnon toimintasäännöllä toistaiseksi liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle.
Sijoitussuunnitelmaa laadittaessa odotukset vuoden 2020 tuotoille olivat varovaisen positiiviset. Pandemia ei tuolloin ollut vielä kuvassa mukana ja se tietysti muutti kaiken markkinoilla. Lopputalvella esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi laski noin 36 prosenttia yhdessä kuukaudessa. Maailmanlaajuisten huikean suurten raha- ja finanssipoliittisten elvytysten ansiosta sijoitusmarkkinoiden toipuminen tapahtui yllättävän nopeasti ja valtaosa omaisuusluokkien indekseistä oli plussalla vuoden lopuksi. Vuoden lopussa kaupungin sijoitusten määrä oli 25,5 milj. euroa ja vuoden tuotoksi muodostui 5,8 prosenttia. Tarkempia tietoja sijoitustoiminnasta on liitteenä olevassa raportissa.
Rahoitustoimintaa on niin ikään harjoitettu valtuuston hyväksymien periaatteiden ja konsernijohtajan hyväksymän lainanottosuunnitelman mukaisesti vuonna 2020. Hallintosäännön mukaan konsernijohtaja päättää talousarviolainojen ottamisesta, niiden maksuohjelmasta poikkeavasta takaisinmaksusta, lainaehtojen muuttamisesta ja velkakirjojen hyväksymistä sekä valtuuston hyväksymiä rahoitustoiminnan periaatteita toteuttavien korkojohdannaissopimusten hyväksymisestä. Viimeksi mainittu päätösvalta on konsernihallinnon toimintasäännöllä delegoitu toistaiseksi liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle.
Euroalueen korot olivat keskuspankin päättämien 1 850 miljardin euron suuruisten arvopapereiden osto-ohjelmien myötä erittäin matalalla koko vuoden 2020. Euribor-korot olivat miinuksella koko vuoden ja pitkät korot laskivat vuoden lopulla historiallisen matalalle.
Vuonna 2020 kaupungin lainamäärä kasvoi 119,9 milj. euroa ja tasevelkaa oli vuoden päättyessä yhteensä 914,7 milj. euroa. Yhdessä 103,4 milj. euron suuruisten rahoitusleasing-vastuiden kanssa korollisen vieraan pääoman määrä nousi ensimmäistä kertaa yli miljardin euron. Talousarviossa sitovaa on pitkäaikaisten lainojen muutos ja se toteutui 6,2 milj. euroa talousarviota pienempänä.
Korolliselle vieraalle pääomalle laskettu kokonaiskorko, huomioiden viitekorot, marginaalit ja suojauskustannukset, oli viime vuonna noin 1,57 prosenttia. Vuoden päättyessä lainojen suojausaste oli 60 prosenttia, eli euribor-korkojen muutokset vaikuttavat lähitulevaisuudessa kaupungin korkomenoihin noin 40 prosentin painolla. Tarkempia tietoja ottolainauksesta on liitteenä olevassa raportissa.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Sijoitustoiminnan ja ottolainauksen vuosiraportit 2020 merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.