Kaupunginhallitus, kokous 2.5.2022

§ 190 Väinö Linnan rahaston palkinto 

TRE:3200/02.04.02/2022

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta on kokouksessaan 11.4.2022 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi kirjailija ja käsikirjoittaja Anneli Kannolle (s. 1950) Väinö Linnan rahaston palkinnon 10 000 euroa.

Esitystään Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta perustelee seuraavasti:

Kirjailija Anneli Kanto on puolessatoista vuosikymmenessä noussut suurten suomalaisten eepikkojen eturiviin. Hänen 1600 -luvulle sijoittuva esikoisromaaninsa Piru, kreivi, noita ja näyttelijä ilmestyi vuonna 2007 ja sai tuoreeltaan kiitosta tyylistään ja huolellisesta historiallisesta ajankuvastaan. Kannon tähänastisista romaaneista Veriruusut (2008), Pyöveli (2015), Lahtarit (2017) ja Rottien pyhimys (2021) ovat kaikki mestarillisia historiallisia romaaneja. Niitä luonnehti syvä perehtyneisyys kunkin aikakauden luonteeseen, politiikkaan, kulttuuriin ja kieleen, niissä tarinoiden näkökulmat vaihtuvat ja yllättävät, ja niiden kaikkien rakenne, rikas tyyli ja kieli on kaiken kiitoksen ansaitsevaa. Lyhyesti sanottuna, ne ovat kaikki suurta elävää kirjallisuutta. Romaaneista uusin, Rottien pyhimys, on tästä huikea esimerkki: siinä Anneli Kanto herättää henkiin keskiajan lopun ja uuden ajan alun Hämeen, Hattulan kirkonkylän, sen ihmiset ja elämän ja ennen kaikkea kertomuksen kuvitelluista kirkkomaalareista, joista todellisuudessa ei tiedetä mitään, mutta joiden kädenjälki on ihailtavissa Pyhän Ristin kirkon yli kahdessasadassa maalauksessa. Tästä eteenpäin voimme vakaasti uskoa, että juuri nuo Kannon luomat kolme Ruotsista saapunutta maalaria ja hattulalainen nuori tyttö ovat taideteoksia luodessaan niin ajatelleet, eläneet ja toimineet kuin Anneli Kanto meille kertoo. Luonteenomaista Kannon romaaneille on juuri se, miten ne synnyttävät hyvin selviä kuvia lukijalle ja kuulijalle, ja siksi on erittäin ymmärrettävää, miten luontevasti Kannon teokset ovat sopineet dramatisoitaviksi teattereiden lavoille.

Romaaneiden ohella Anneli Kanto on ollut muutenkin erittäin tuottelias kirjailija. Hänen lasten- ja nuortenkirjansa ovat samalla tavalla lukijoitaan kunnioittavia kuin hänen romaaninsakin: niissä on aina kunnon tarina ja niitä luonnehtii riemastuttavan rikas kieli. Rottien pyhimyksessä jopa kiroillaan oikeaoppisen keskiaikaisella kielellä. Lukijoista nuorimmille osoitettu, mutta kaikille muillekin sopiva ja opettavainen, Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä (2014), on Anneli Kannon kielen rikkaudesta käypä esimerkki: sen taidokkaat limerikit leikittelevät aakkosilla ja riimeillä ja kertovat eläimistä ja luonnosta. Viisi villiä Virtasta -sarjan tähänastiset toistakymmentä kirjaa, Futistyttö -sarjan teokset, lukuisat muut lastenkirjat ovat kaikki vakuuttavia näyttöjä Anneli Kannon tarinankertojan kyvyistä, mielikuvituksesta ja kielellisestä taituruudesta.

Anneli Kanto on kirjoittanut myös toistakymmentä näytelmää, niin lapsille, nuorille kuin varttuneellekin väelle ja hänen romaaneistaan on jo nyt tehty lukuisia tärkeitä dramatisointeja. Hänen tärkeisiin teoksiinsa kuuluu myös Pala palalta pois, omakohtainen puhutteleva teos Alzheimerin taudista.  Mittava määrä novelleja, novellikokoelmia, lukuisia televisiosarjoja, käsikirjoituksia – niistä osa tiimin jäsenenä, mikä puolestaan kuvastaa yhtä arvokasta piirrettä Kannon karaktäärissä: hyvää yhteistyöhenkeä ja -kykyä. Sitä samaa mikä ilmenee myös hänen puolustaessaan nuoria kirjailijoita ja kirjailijan ammattia.

Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että Anneli Kanto sai työlleen vankan pohjan Tampereen yliopistosta, josta valmistui v. 1976 yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenaan lehdistö- ja tiedotusoppi, opiskeli sen jälkeen draamakirjoittamista Teatterikorkeakoulun opetusohjelmassa, työskenteli toimittajana eri lehdissä ja freelancerina parikymmentä vuotta, ja on sen jälkeen viimeisen neljännesvuosisadan ollut vapaa kirjailija ja käsikirjoittaja - suureksi iloksi ja hyödyksi kaikille kirjallisuuden ystäville ja kunniaksi Tampereen mahtavalle kirjalliselle perinteelle.

Väinö Linnan rahaston palkinto on myönnetty seuraaville kirjailijoille:  

1967 Eeva-Liisa Manner 20 000 markkaa
1979 Hannu Salama 30 000 markkaa
1984 Martti Joenpolku 40 000 markkaa
1986 Väinö Kirstinä 50 000 markkaa
1990 Eila Pennanen 50 000 markkaa
1995 Asko Martinheimo 30 000 markkaa
1999 Kalle Päätalo 30 000 markkaa
2003 Kari Aronpuro 10 000 euroa
2005 Jaakko Syrjä 10 000 euroa
2011 Kirsi Kunnas 10 000 euroa
2016 Risto Ahti 10 000 euroa

 

Väinö Linnan rahaston sääntöjen 8 §:n mukaan rahaston palkinnon myöntämisestä tekee päätöksen kaupunginhallitus.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Väinö Linnan rahaston palkinto, 10 000 euroa, myönnetään kirjailija ja käsikirjoittaja Anneli Kannolle.

Palkinto maksetaan kustannuspaikalta 113000, sisäiseltä tilaukselta 23299.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Anneli Kanto, luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta/Kristiina Heinonen, tupatalous, Ylä-Mattila Anniina

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.