Kaupunginvaltuusto, kokous 13.6.2022

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

• Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
• Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
• Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

• Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
• Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
• Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

• Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
• Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
• Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

• Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
• Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
• Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelusta on vastannut lapsiasiamies Tiia Heinäsuo. Heinäsuon tekemää suunnitelmaluonnosta on käsitelty laajasti Tampereen kaupungin eri lautakunnissa, neuvostoissa ja johtoryhmissä. Lisäksi suunnitelmasta on keskusteltu Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmässä, Perheverkko-verkostossa, Pirkanmaan maahan muuttaneiden järjestöverkostossa ja kaupungin strategisen johtamisen tiimissä. Näiden käsittelyjen pohjalta suunnitelmaan on tehty useita tarkennuksia ja pieniä lisäyksiä ennen lopullista käsittelyä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.