Perustelut
Jaakko Stenhällin valtuustokysely
Sähköpotkulaudat ovat yleistyneet viime vuosina Tampereen katukuvassa.
Johtavilla kahdella toimijalla on yli 2000 lautaa kummallakin, ja näiden lisäksi kaupungissa on ainakin yksi suuri toimija. Sähköpotkulaudat ovat tuoneet mukanaan erään helpon ja käytettävän tavan kaupungilla liikkumiseen.
Samalla sähköpotkulaudat aiheuttavat merkittävän määrän haittoja, erityisesti tapahtumien yhteydessä, mutta myös normaalissa arjessa. Toisin kuin asemaverkkoon nojautuvat kaupunkipyörät, tai ihmisten itse omistamat pyörät tai potkulaudat, sähköpotkulautoja jätetään usein kävely- ja pyöräteille, aiheuttaen esteitä kulkemiselle. Samalla esimerkiksi elokuussa järjestetyn Blockfestin yhteydessä sähköpotkulaudat loivat myös kadut ja kulkuväylät täysin tukkivia esteitä. Löytyy sähköpotkulautoja myös pitkin pihoja, ja ylipäätään niille kuulumattomista paikoista. Lautojen määrän lisääntyessä haitat ovat kasvaneet.
Katutilan käyttöön ja kaupungin siisteyteen liittyvien haittojen ohella sähköpotkulaudat aiheuttavat osaltaan myös vaaratilanteita - toisaalta eri liikkujien kesken kaduilla, mutta aivan erityisesti käyttäjille itselleen etenkin silloin, kun sähköpotkulaudoilla kuljetaan päihtyneenä.
Osaltaan asiaan puuttumista hankaloittaa myös se, että ilmeisesti sähköpotkulautojen aiheuttamia ulkoishaittoja ei juuri tilastoida: esteet vaikkapa kävely- ja pyöräväylillä haittaavat tuhansien ihmisten arkista elämää, mutta tästä kaupunkilaisten kokemasta haitasta on vaikea saada virallista tietoa. Samoin sähköpotkulautojen aiheuttamat vammat jäävät tilastoinnissa myös sairaaloiden oman aktiivisuuden varaan.
On myös ilmeistä, että kaupungeilla on puutteellisesti mahdollisuuksia puuttua laajamittaiseen väärinpysäköintiin. Esimerkiksi Tukholmassa pysäköinninvalvonta lopetti lautojen merkittävän sakottamisen ja pois viennin, koska kustannukset kasvoivat huomattavasti suuremmiksi hyötyihin nähden. Myös Helsingin kokemuksia olisi varmasti hyödyllistä tiedustella. Haittojen kasvaessa onkin ilmeistä, että sähköpotkulautayhtiöiden vastuuta asiassa tulisi kasvattaa, ja näille yhtiöille tulisi luoda todelliset kannustimet hoitaa asiat kuntoon, tai kaupungin tulisi säännellä katutilaa nykyistä tiukemmin.
Maailmalla tästä on lukuisia esimerkkejä, joissa tiukalla puuttumisella ongelmia on saatu ratkottua - ongelman edessä ei ole syytä antautua.
Kysynkin valtuustokyselyni kysymyksinä:
Miten kaupungin vuoropuhelu sähköpotkulautayhtiöiden kanssa on kehittynyt?
Millaisin toimenpitein sähköpotkulautojen aiheuttamiin haittoihin voidaan ja aiotaan puuttua Tampereen kaupungilla puuttua?
Onko kaupungilla riittävät, esimerkiksi lainsäädännölliset välineet tarttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin haittoihin?
Apulaispormestari Aleksi Jäntin vastaus Jaakko Stenhällin valtuustokyselyyn:
1) Miten kaupungin vuoropuhelu sähköpotkulautayhtiöiden kanssa on kehittynyt?
Sähköpotkulautailu on kasvanut kuluvana kesänä Tampereella merkittävästi, kun ihmisten liikkuminen on lisääntynyt, tapahtumat ovat palanneet ja operaattorit ovat laajentaneet toimintaansa Tampereella. Käytännöllisesti katsoen kuluva kesä on ollut ensimmäinen ns. normaali sähköpotkulautojen operointikesä, mikä on tuonut esiin aiempaa enemmän myös asiaan liittyvät haasteet. Kaupunki on seurannut tilanteen kehittymistä kesän aikana jatkuvasti ja akuutteihin ongelmiin on pyritty puuttumaan. Kaupungin käytössä on ollut ensimmäistä kertaa myös sähköpotkulautojen data-alusta, jolla kyetään mm. seuraamaan aiempaa paremmin potkulautojen kertymiä sekä myös asettamaan rajoituksia operaattoreille. Tilanteen kehittymisestä ollaan selvillä siten paremmin kuin koskaan aiemmin. Kokonaisuudesta tullaan antamaan kaupunginhallitukselle vielä tarkempi tilannekatsaus.
Keskusteluyhteys kaupungin ja operaattoreiden välillä on hyvä. Kaikilla operaattoreilla ei kuitenkaan ole paikallista yhteyshenkilöä, joka tuntisi juuri Tampereen ongelmat. Operaattorit ymmärtävät tarpeen kehittää toimintaansa turvallisemmaksi ja siistimmäksi ilman, että se kuitenkaan heikentäisi heidän liiketoimintamahdollisuuksiaan liikaa. Operaattorit ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti kaupungin asettamiin rajoitteisiin (esim. pysäköintikiellot, nopeusrajoitusalueet) ja ottaneet näitä käyttöön. Vuoropuhelua käydään säännöllisesti, ja operaattorit ovat raportoineet toiminnan kehittymisestä kaupungille sovitusti. Keväällä kaupunki piti yhteisen tilaisuuden operaattoreiden kanssa, jossa pohdittiin erilaisia keinoja parantaa sähköpotkulautojen turvallisuutta. Kaupunki ja operaattorit ovat myös tehneet kesän aikana liikenneturvallisuuskampanjointia yhdessä. Operaattorit myös reagoivat hyvin kaupungin akuutteihin toiveisiin, josta esimerkkinä mainittakoon se, että jääkiekon MM-kisojen kultajuhlien ajaksi saatiin voimaan sähköpotkulautojen pysäköintikielto Hakametsän alueelle vain muutaman tunnin varoitusajalla.
Vuoropuhelua voidaan edelleen kehittää ja lisätä. Myös aiempaa laajemman sidosryhmän (kuten tapahtumatoimisto, poliisi, katutilavalvonta) ottaminen mukaan keskusteluihin on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata, että operaattorit noudattavat kaupungin määrittelemiä ohjeistuksia. Yhteisiä keskustelutilaisuuksia on jatkossakin järjestettävä ja niissä on pyrittävä käymään läpi toimintaan liittyvät haasteet sekä sovittava yhteisistä ratkaisukeinoista. Myös vaikeammista keinoista on kyettävä puhumaan avoimesti, kuten tähän asti.
2) Millaisin toimenpitein sähköpotkulautojen aiheuttamiin haittoihin voidaan ja aiotaan puuttua Tampereen kaupungilla puuttua?
Sähköpotkulautojen aiheuttamista ongelmista lähes kaikki voidaan katsoa käyttäjien aiheuttamiksi. Turvallisen ja muut huomioon ottavan liikennekulttuurin puute aiheuttaa laajasti haittoja, vaikka suuri osa matkoista tapahtuu myös sääntöjen mukaisesti. Sähköpotkulautoja pysäköidään kaduilla huolimattomasti ja välinpitämättömästi, niillä ajetaan vastoin liikennesääntöjä ja niitä käytetään päihtyneinä. Käyttäjien asenteisiin vaikuttaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mutta samalla se on myös hyvin haastavaa. Kaupungilla ei ole tähän työhön tällä hetkellä riittävästi resursseja eikä oikeita kanavia käyttäjien tavoittamiseksi. Suunnitteilla on jo järjestettyjen liikenneturvallisuuskampanjoiden lisäksi uusia toimenpiteitä, joita tulee jatkaa tulevina vuosina. Liikennejärjestelmän suunnittelu -yksikköön ollaan palkkaamassa vuorovaikutussuunnittelijaa, jonka tehtäviin voisi kuulua aiempaa laajemman viestinnän rakentaminen mm. tämän tyyppisiin asioihin.
Operaattorit kehittävät sähköpotkulautojen ja niiden sovelluksen ominaisuuksia jatkuvasti. Tampereen kaupunki on mm. edellyttänyt, että uusille käyttäjille on tarjottava ns. aloittelijatila, joka rajoittaa ajonopeutta ensimmäisillä matkoilla ja opastaa muutenkin turvalliseen ajoon. Käyttäjän on myös otettava valokuva ajon jälkeen pysäköimästään potkulaudasta. Tulevaisuudessa tekoäly mahdollistaa kuvien automaattisen käsittelyn, jolloin huonoon pysäköintiin voidaan puuttua automaattisesti sovelluksen avulla ja tarvittaessa sanktioida käyttäjää. Kehitteillä on myös ominaisuus, jolla ajoa jalkakäytävällä kyettäisiin tunnistamaan ja viestimään siitä käyttäjälle. Tähän asti se ei ole ollut mahdollista.
Sähköpotkulautailua on kehitetty sen alkuajasta merkittävästi eteenpäin, vaikka muutokset eivät välttämättä kovin hyvin katukuvassa näy. Laudat mm. pysyvät aiempaa paremmin pystyssä, niiden ajonopeutta on rajoitettu mm. yöaikaan ja niille on asetettu pysäköintirajoituksia. Pysäköintiin puuttuminen on kenties tärkein yksittäinen asia, johon kaupungin tulee panostaa. Sähköpotkulaudoille on asennettu pysäköintitelineitä ja pysäköintikieltoalueita on lisätty. Tätä työtä tulee jatkaa edelleen ja se tulee viedä huomattavasti yksityiskohtaisemmalle tasolle. Sähköpotkulaudoille voidaan osoittaa toivottuja pysäköintialueita katutilasta, kuten monessa muussa kaupungissa on tehty. Lisäksi voitaisiin rajoittaa potkulautojen pysäköinti kapeilla jalkakäytävillä, mutta tällöin niille olisi oltava osoitettuna jokin pysäköintiin sallittu alue, esim. pysäköintiruutu. Sopivien paikkojen kartoittaminen on mittava työ, kun lautoja on etenkin keskustassa kaikkialla.
Lisäksi kaupungin tulee arvioida, ovatko asetetut nopeusrajoitukset riittäviä vai tuleeko etenkin yöaikaan harkita vähintään alueellisia toimintakieltoalueita potkulaudoille. Tätä varten tarvitaan parempaa tietoa potkulautaonnettomuuksista, jota ollaan saamassa sairaanhoitopiiristä syksyn aikana. Kuluneen kesän perusteella myös erilaiset massatapahtumat on huomioitava jatkossa paremmin, koska näiden aikana potkulautojen käyttö on usein turvallisuusriski, minkä lisäksi ne myös kertyvät isoina ryppäinä tapahtumapaikkojen läheisyyteen. Yhdessä operaattoreiden ja kaupungin tapahtumapalveluiden kanssa on pohdittava, millä tavoin sähköpotkulaudat saataisiin paremmin hallittua suurtapahtumien yhteydessä. Myös tapahtumajärjestäjien tulee ottaa sähköpotkulaudoilla saapuminen paremmin huomioon ja sähköpotkulautaoperaattoreita on velvoitettava varautumaan isoihin tapahtumiin paremmin. Yhdessä eri sidosryhmien kanssa voidaan myös määritellä tapahtumaympäristöihin pysäköintikieltoalueita aiempaa tarkemmin, jotka olisivat voimassa vain valittujen tapahtumien aikaan.
3) Onko kaupungilla riittävät, esimerkiksi lainsäädännölliset välineet tarttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin haittoihin?
Nykyinen lainsäädäntö ei anna kaupungille mahdollisuutta käytännössä puuttua mikroliikkumisen palveluihin (kuten sähköpotkulautoihin) sääntelevästi, eli kaupunki ei voi esimerkiksi kieltää potkulautailua kokonaan. Asiasta on keskusteltu Suomen kuntien yhteisessä mikroliikkumisen palveluiden työryhmässä, ja tarve lainsäädännön muutokselle on todettu ilmeiseksi. Kunnat ja Kuntaliitto pyrkivät viemään yhteisesti eteenpäin viestiä siitä, että lakiin olisi kirjattava mahdollisuus rajoittaa, kieltää ja säädellä mikroliikkumisen palveluita niin halutessaan.
Muualla Euroopassa on yleistynyt toimintamalli, jossa kaupungit kilpailuttavat sähköpotkulautojen operointioikeuden. Tällöin kaupungit voivat paremmin määritellä ehdot, joilla kaupungissa saa operoida, kontrolloida toimintaa sekä myös sanktioida operaattoreita, mikäli nämä eivät noudata kilpailutuksessa asetettuja ehtoja. Suomessa kilpailutus ei tiettävästi ole vielä mahdollista. Asiasta on mm. tehty kirjallinen kysymys liikenne- ja viestintäministeriölle.