Perustelut
Lähtökohta
Pysäköintipolitiikan ja pysäköintinormin tavoitteena on tukea Tampereen kaupungin kehittymistä toimivaksi, uuden sukupolven kaupungiksi. Tampereen kaupunki on sitoutunut strategiassaan olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, jossa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 31.05.2016 ottaa Tampereen pysäköintipolitiikan, Pysäköinti osana kaupunkikehitystä, käyttöön heti ja päätti, että auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että pysäköintinormin käyttöönoton yhteydessä lähdetään toteuttamaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymiä lisäponsia. Myös Lauri Lylyn pormestariohjelmassa 2017-2021 esitettiin, että Tampereen pysäköintipolitiikkaa päivitetään säännöllisesti ja että sitä tarkistetaan myös opiskelijoiden, ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen osalta. Yhdyskuntalautakunta päätti 29.1.2019, että päivitetty pysäköintinormi otetaan käyttöön heti ja se korvaa 31.5.2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisättiin merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormin päivityksestä 29.1.2019. Lisäksi lautakunta päätti, että auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan 2-3 vuoden kuluttua toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.
Pysäköintinormin päivittäminen
Pysäköintipolitiikka on osa ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Samalla kun tavoitteellisesti ohjataan kaupunkikehitystä, pidetään huoli elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Pysäköintinormisto toimii osana asemakaavamääräyksiä käytännön työkaluna, jolla toteutetaan pysäköintipolitiikkaa. Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa Ihmisten Tampere, mahdollisuuksien kaupunki 2021-2025 esitetään, että ”uudisrakentamisen pysäköintinormia tulee uudistaa heti valtuustokauden alussa tukemaan kaupungin kasvua ja kaupunkitilan kestävää käyttöä. Tämä tarkoittaa normin keventämistä erityisesti keskustassa ja joukkoliikennereittien varrella selvityksiin perustuen, sekä keskitettyjen pysäköintiratkaisujen ja uusien pysäköintiratkaisujen joustavaa hyödyntämistä. Erityisesti normia tulee keventää ARA-asumisen, erityisryhmien ja opiskelijoiden asumisen osalta.”
Pysäköintipolitiikan päivitys tapahtuu vuoden 2023 aikana, mutta sitä ennen tehdään päivitys pysäköintinormistoon vastaamaan tämän hetken tarpeita huomioiden toteutuneista hankkeista saadut kokemukset ja palautteet sekä pormestariohjelman linjaukset.
Vuoden 2019 päivityksessä muutettiin erityisryhmien eli palveluasumisen (yhteisöllinen asuminen) ja tehostetun palveluasumisen (ympärivuotinen palveluasuminen) autopaikkamitoitusta vastaamaan tarvetta. Palveluasumisen autopaikkavaade laski n. 75 % ja tehostetun palveluasumisen autopaikkavaade laski n. 55 %. ARA-asumisen autopaikkavaade laski n. 12 %. Vuonna 2019 päivitetyllä normilla toteutettuja uudiskohteita on niin vähän, alle 5 kpl, että niiden pohjalta ei vielä pysty tekemään riittäviä päätelmiä normin toimivuudesta tai mahdollisista muutostarpeista. Esitetään, että erityisryhmien pysäköintinormin päivitystarve arvioidaan vasta seuraavassa norminpäivityksessä, jotta saadaan enemmän kokemuksia nykyisen normin toimivuudesta. Erityisasumisen nimistö on muuttumassa vuoden 2023 alussa ja palveluasuminen on jatkossa yhteisöllistä asumista ja tehostettu palveluasuminen on jatkossa ympärivuorokautista palveluasumista. Termistön muutos on tehty päivitettyyn normistoon.
Vuoden 2019 päivityksessä muutettiin opiskelija-asumisen autopaikkavaadetta vastaamaan TOASin kohteiden autopaikkatarvetta, jolloin autopaikkavelvoite laski n. 20 % ja raitiotien vaikutusalueella autopaikkavelvoite laski n. 32 %. Vuonna 2019 päivitetyllä normilla toteutettuja opiskelija-asumisen kohteita on vielä niin vähän, että niiden pohjalta ei vielä pysty tekemään riittäviä päätelmiä normin toimivuudesta. Myöskään TOAS ei nähnyt tässä vaiheessa tarvetta mitoituksen päivitykseen, koska toteutuneita kohteita on ollut niin vähän.
Nykyinen pysäköintinormi on mahdollistanut asumisen autopaikkojen osoittamisen 300 m päähän keskitettyyn rakenteelliseen pysäköintilaitokseen. Keskitetyn pysäköinnin 300 m vaikutusaluetta on pidetty liian lyhyenä verrattuna esim. muiden suurten kaupunkien käyttämiin vaikutusalueisiin. Vaikutusaluetta on haluttu kasvattaa suuremmaksi mahdollistamaan erityisesti keskusta-alueella uudis- ja täydennysrakennushankkeiden velvoitepysäköinnin osoittamista olemassa oleviin ja tuleviin rakenteellisiin pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköintiratkaisun sijaan. Tampere ja Tampereen kaupunkiseutu tilasivat vuonna 2021 diplomityön ”Keskitetty autopysäköinti Tampereen seudulla”. Työssä selvitettiin mm. asunnon ja pysäköintipaikan hyväksyttävää kävelymatkaa muissa tutkimuksissa ja kaupungeissa. Lisäksi työssä tehtiin haastattelututkimus, jolla selvitettiin hyväksyttävää kävelymatkaa asunnon ja pysäköintipaikan välillä ja mitkä tekijät voisivat lisätä pidemmän kävelymatkan hyväksyttävyyttä. Tehtyjen selvitysten ja muiden Suomen suurten kaupunkien käyttämien vaikutusaluemittojen pohjalta esitetään keskitetyn pysäköinnin vaikutusalueen kasvattamista 300 metristä 400 metriin. Mitoituksen muuttaminen kasvattaa ydinkeskustassa nykyisten pysäköintilaitosten vaikutusalueella olevien kiinteistöjen määrän n. 530 kiinteistöstä n. 630 kiinteistöön. Työpaikkapysäköinnin osalta säilytetään nykyinen 600 metrin maksimietäisyys.
Tampereen teki 7.11.2016 päätöksen raitiotien rakentamisesta Hervannan - keskustan ja TAYS välillä. Vuoden 2019 normin päivityksessä otettiin asumisessa käyttöön omat mitoitusarvot raitiotiepysäkin ja juna-aseman 400 m vaikutusalueella. Raitiotiepysäkkien ja juna-asemien vaikutusaluetta on pidetty liian lyhyenä verrattuna esim. muiden suurten kaupunkien käyttämiin vaikutusalueisiin. Raideliikenteen vaikutuksesta auto-omistajuuteen ja pysäköintinormiin on melko vähän tutkittua tietoa, mutta on perusteltu kasvattaa raitiotiepysäkin ja juna-aseman vaikutusalue 400 metristä 500 metriin.
Pysäköintinormin autottoman tai vähäautoisen tontin tai alueen määrittelyä ja soveltamisohjetta on pidetty vaikeaselkoisena ja siihen on toivottu selkeyttä. Autottomalle tai vähäautoiselle tontille tai alueelle on laadittu uusi määrittely ja soveltamisohje. Autoton, vähäautoinen tontti tai alue on kaupunkisuunnitteluratkaisu, jonka toimivuus kaupunkirakenteessa on aina varmistettava asemakaavassa. Ratkaisua voidaan käyttää ydinkeskustan ja aluekeskusten jalankulkuvyöhykkeillä, RKY-alueilla, suojelluissa tai vastaavissa kohteissa sekä opiskelija-asumisessa. Autottoman tai vähäautoisen kohteen tulee lisäksi täyttää seuraavat vaatimukset:
- Erinomainen palvelutarjonta ja peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa kävellen.
- Tehokas joukkoliikenteen tarjonta ja enintään 500 metrin kävelymatka lähimmälle juna- tai raitiotiepysäkille.
- Enintään 400 metrin kävelymatka lähimpään yleiseen pysäköintilaitokseen, jossa on vapaita paikkoja. Kaavoitustyön aikana on kaavanhakijan osoitettava, että keskitetyissä pysäköintilaitoksissa on tarjolla vapaata pysäköintikapasiteettia.
- Tontin läheisyydessä on yleisillä alueilla lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistavia paikkoja.
- Pysäköintinormin edellyttämien esteettömien, runkolukittavien ja katettujen pyöräpysäköintipaikkojen lisäksi kohteeseen toteutetaan laadukkaat pyörien huoltotilat ja taakkapyörien säilytysmahdollisuudet.
- Tieto tontin tai alueen autottomuudesta on esitettävä kohteen virallisissa dokumenteissa ja tieto autottomuudesta on siirrettävä seuraaville asukkaille.
Lisäksi pysäköintinormiin on tehty pieniä korjauksia ja täydennyksiä selkeyttämään normin käyttöä. Tehdyt muutokset koskevat vain pysäköintipolitiikan lukua 8.2 Pysäköintinormi ja liitettä 3 Normiin liittyviä asioita. Pysäköintinormin laajempi päivittäminen tehdään pysäköintipolitiikan päivittämisen jälkeen.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Päivitetty pysäköintinormi hyväksytään.
Pysäköintinormi otetaan käyttöön heti ja se korvaa 29.1.2019 hyväksytyn pysäköintipolitiikan luvun 8.2 Pysäköintinormi. Pysäköintipolitiikka-raporttiin lisätään merkintä luvun 8.2 Pysäköintinormi päivityksestä.
Auto- ja pyöräpysäköinnin normeja tarkistetaan pysäköintipolitiikan päivityksen jälkeen toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin ja lisäksi hyväksyttiin seuraavat toivomusponnet:
Hyväksyessämme esitetyn pysäköintipolitiikan päivityksen seuraavaa laajempaa pysäköintipolitiikan päivitystä tehtäessä pyydetään huomioimaan seuraavat toivomusponnet mahdollisuuksien mukaan:
Pysäköintipolitiikan päivitysten yhtenä tavoitteena on mahdollistaa kaupungin täydennysrakentamista ja vähentää pysäköintilaitosten rakentamiseen liittyviä kustannuksia, silloin kun autopaikoille ei ole vastaavaa tarvetta (esim. lievempi normi erityisryhmien asumiselle). Pysäköintinormia ei tarkoiteta retroaktiivisesti sovellettavaksi vanhoille asuinalueille, olemassa olevien edullisten pysäköintipaikkojen poistamiseksi silloin kuin täydennysrakentaminen tai muu erityinen tarve ei sitä vaadi.
Asukaspysäköintijärjestelmää kehitettäessä huomioidaan tamperelaisten tasa-arvoinen kohtelu ja kohtuuhintaisen pysäköinnin saatavuus. Asukaspysäköintialueiden reuna-alueilla selvitetään mahdollisuudet mahdollistaa asukaspysäköinti myös läheisellä asukaspysäköintialueella joustavasti. Tarkistetaan mahdollisuudet liittää Nalkalan alue osaksi asukaspysäköintijärjestelmää.