Yhdyskuntalautakunta, kokous 29.8.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 228 Tohlopinrannan asemakaavan 8525 katusuunnitelmat 

TRE:1471/10.03.02/2023

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Mikko Vainiomäki, puh. 040 801 6212, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu asemakaavan 8525 mukaisten katujen toteutusta varten. Suunnitelmat pohjautuvat asemakaavan laadinnan yhteydessä laadittuihin katujen yleissuunnitelmiin.

Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.

Tohlopinranta-katu sijoittuu radan läheisyyteen Kohmankadusta lähtien ja siirtyy takaisin nykyiselle linjaukselle ennen Jussinhannan Leivän kiinteistöä. Uuden katulinjauksen tasaus noudattelee noin nykyisen ratapenkereen tasoa (TSV noin -0,5 m). Ransunraitti liittyy Tohlopinranta-katuun. Tohloppilanpuistikon EVS alue sijoittuu Tohlopinrannan ja Ransunraitin muodostamaan kulmaukseen.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Tohlopinrannan asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on Kohmankadun ja Nahkatehtaankadun välillä 7,00 metriä. Kadun pohjoisreunassa on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on valtaosin 2,25 metriä ja pyörätien leveys on 3,00 metriä. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on 2,75 metriä leveä viherkaista, johon on katusuunnitelmaehdotuksessa osoitettu paikat katupuille ja katuvalaistukselle. Ajoradan molemmin puolin on reunakivet. Tohlopinrannan paaluvälille 250-670 osoitetaan aikarajoitettua pysäköintiä ajoradan pohjoisreunalle.

Katuosuudella Nahkatehtaankatu – Epilänkatu Tohlopinrannan asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on 6,75 metriä. Ajoradan molemmin puolin on ajoradasta maaliviivalla erotetut 1,75 metriä leveät yksisuuntaiset pyöräkaistat. Ajoradan eteläreunassa on 2,00 metriä leveä ajoradasta reunakivellä erotettu jalkakäytävä.

Tohlopinranta-katu sijoittuu osin rautatiealueelle. Kaupunki ja Väylävirasto laativat asiasta erillisen käyttöoikeussopimuksen, jossa sovitaan kadun sijoittamisesta rautatiealueelle sekä rautatiealueella tehtävästä työstä.

Katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty Kohmankadun katuosuus on mukana suunnittelussa kadun korkeusaseman muutoksen johdosta. Tohlopinrannan jatkeena olevan Kohmankadun lyhyen katuosuuden korkeusasema muuttuu nykyisestä jonkin verran. Ajoradan leveys pysyy samana kuin nykyisin eli se on 7,00 metriä. Kohmankadun ko. katuosuuden jalkakäytävän leveys on 2,25 metriä ja pyörätien leveys on 3,00 metriä. Kulkumuodot ja pyörätien kulkusuunnat on erotettu toisistaan asianmukaisin ajoratamerkinnöin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on 2,50 metriä leveä viherkaista, johon on katusuunnitelmaehdotuksessa osoitettu paikat katupuille ja katuvalaistukselle. Ajoradan molemmin puolin on reunakivet.

Ajoyhteys Mediapoliksen kiinteistölle kulkee jatkossa Ransunraittia pitkin. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Ransunraitin ajoradan leveys on 6,5 metriä.

Tohlopinrannan uudet linja-autopysäkit ovat ajoratapysäkkejä Ransunraitin ja Nahkatehtaankadun liittymien läheisyydessä. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi kyseiset pysäkki- ja liittymäalueet suojateineen ovat muusta ajoradasta korotettuja.

Tohloppilanpuistikko on asemakaavan mukainen suojaviheralue (EVS), jolle sijoittuu kaksi uutta 3,50 m leveää valaistua murskepintaista kevyen liikenteen väylää; Pelle Hermannin polku ja Röllin oikopolku. Pelle Hermannin polku liittää tulevan rantapuiston alueen nykyiseen radan eteläpuolisen väyläverkostoon. Pelle Hermannin polun kohdalle rakennetaan uusi Tohlopinranta-kadun alittava alikulkukäytävä nykyisen radan alittavan alikulkukäytävän jatkeeksi. Röllin oikopolku toimii kevyen liikenteen yhteytenä Pelle Hermannin polun ja Tohlopinranta-kadun välillä. EVS-alue pyritään tulevia väyliä lukuun ottamatta säilyttämään luonnontilaisena, mutta väylien välisten suurten korkeuserojen takia alueelle istutetaan myös uusia puita ja pensaita pengerrys- ja leikkausluiskiin.

Katujen ja raittien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin tai maastoon. Kohteessa uusitaan myös katuvalaistus.

Tohlopinrannan kaava-alueen katujen toteuttaminen sisältyy osittain kaupunkiympäristön palvelualueen kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan ja osittain lähivuosien alustaviin vuosisuunnitelmiin.

Asemakaava-alueen katujen kokonaiskustannusarvio on noin 2 856 000 euroa, joka jakaantuu kohdekohtaisesti seuraavasti:

  • Tohlopinranta, väli Epilänkadusta länteen, 2 456 000 euroa
  • Ransunraitti, 85 000 euroa
  • Kohmankatu, väli Ransunraitista 140 m länteen, 230 000 euroa
  • Tohloppilanpuistikko (EVS alue), 85 000 euroa

 

Katusuunnitelmaehdotukset olivat julkisesti nähtävillä 23.3. – 6.4.2023. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin seitsemän (7) muistutusta.

Tampereen polkupyöräilijät ry

Tampereen polkupyöräilijät ry esittää muistutuksessaan, että katusuunnitelmassa on monet perusasiat jo kunnossa, mutta vielä löytyy selkeitä parannuskohteita. Muistutuksen mukaan katusuunnitelmaehdotuksen isoin ongelma on paaluvälillä 680–860, jossa pyörätien ja ajoradan välissä on vain puolen metrin levyinen erottelukaista. Muistutuksen mukaan erottelukaistaa käytetään talvella lumensäilytykseen ja tämän levyisessä tilassa käytännössä lumitilaa ei ole. Ajorata on kuitenkin 7 metriä leveä + kaarrelevitys, katualueessa ei ole kiinni rakennuksia tms., eikä ajorata toisella puolella myöskään ulotu katualueen rajaan asti. Tampereen polkupyöräilijöiden näkemyksen mukaan täytyy löytyä ratkaisu, jolla pystytään osoittamaan riittävä lumitila myös tälle osuudelle. Talvikunnossapidon kannalta nämä tilat ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi ja niiden puute näkyy käyttäjälle selvästi siinä, millaista tasoa pystytään ympärivuotisesti tarjoamaan.

Muistuttaja huomauttaa, että Kohmankadun paaluvälillä 20–100 kaadot ovat siten, että tontilta valuu sulamisvedet jalkakäytävälle ja pyörätielle. Erityisesti keväällä tämä on ongelma, kun lumi päivällä sulaa ja yöllä märkä pinta jäätyy - väylä on väistämättä liukas. Muistutuksen mukaan tontin ja jalkakäytävän välillä tulisi olla oja tai painanne ohjaamassa hulevedet pois kulkuväylältä.

Muistuttaja huomauttaa, että osuudelle tulee melko monta tonttiliittymää. Tonttiliittymien näkemistä jalkakäytävälle ja pyörätielle on huolehdittava kaikissa suunnittelun vaiheissa. Tässä suunnitelmassa on tärkeää tarkistaa, että istutettavat puut eivät luo näkemäesteitä, jotka pakottavat tontilta tulevan auton pysähtymisen pyörätielle tarkkailemaan ajoradan liikennettä. Lisäksi muistuttajan mukaan linja-autopysäkkien yhteyteen on sijoitettava edes muutama runkolukituksen mahdollistava pyöräteline. Tämä helpottaa matkaketjua, jossa joukkoliikenteen pysäkille saavutaan nopeasti ja helposti omalla pyörällä.

Tampereen polkupyöräilijät eivät vastusta pyöräkaistoja, mutta muistuttavat, että niiden talvikunnossapitoon on panostettava ja myös kehitettävä uusia kunnossapidon menetelmiä. Tampereen polkupyöräilijöiden mukaan käytännössä kaikki Tampereen pyöräkaistalliset osuudet ovat talvella ajoratapyöräilykatuja, koska pyöräkaistaa käytetään lähinnä lumen säilytykseen.

Muistutuksen mukaan varsinkin lyhyissä osuuksissa korostus olisi tehtävä väriasfaltin sijasta kivisirotepinnoitteella. Tampereella käytetty väriasfaltti on sävyltään melko tummaa. Asfaltin lajin vaihdossa tulee päällysteeseen sauma, joka on muistuttajan mukaan rakenteen kestävyyden kannalta ongelma, ja myös tuntuu käyttäjälle epätasaisuutena. Muistutuksen mukaan punainen kivisirotepinnoite on moneen paikkaan parempi ratkaisu - niin havaittavuuden kuin pinnoitteen laadun kannalta. Muistuttajan mielestä paras tapa välttää tilkkutäkkimäisen rakenteen ongelmia on rakentaa pidempää ja yhtenäisempää, myös linjaosuuksia.

Muistutuksessa on vielä huomautettu, että Pelle Hermannin polku ja Röllin oikopolku tulee toteuttaa asfalttipäällysteisenä, koska nämä muodostavat myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä eivätkä ole rooliltaan pelkästään virkistysreittejä. Korkeuseron takia vesi syö helposti sorapinnan urille, mikä myös puoltaa väylän asfaltointia. Röllin oikopolussa on nyt lisäksi jyrkkä käännös jyrkässä alamäessä, ja tässä kohtaa onkin syytä loiventaa kaarresädettä alikulun suuntaan kääntyessä.

Vastine:

Tohlopinrannan paaluvälillä 680–860 on hyödynnetty kaikki katualueen mahdollistama tila, tilaa erottelukaistan leventämiselle ei ole. Kohmankadun ja tontin välissä oleva välikaista on hyvin kapea, mutta matala painanne Kohmankadun pohjoispuolelle on mahdollista lisätä. Suunnittelussa on huomioitu, että istutettavat puut eivät muodosta näkemäestettä poistuttaessa tonteilta. Pohjoisreunan linja-autopysäkkien yhteyteen sijoitetaan muutama runkolukituksen mahdollistava pyöräteline. Yhdyskuntalautakunnan 27.8.2019 päätöksen mukaan punaista asfalttia käytetään pyöräilyn pääreiteillä korostus- ja huomiovärinä turvallisuuden ja reittien jatkuvuuden, selkeyden sekä erottelun parantamiseksi. Murskepintainen päällyste on perusteltu Pelle Hermannin polulle ja Röllin oikopolulle alueen luonnonmukaisen ilmeen säilyttämiseksi. Pelle Hermannin polku liittää tulevan rantapuiston alueen nykyiseen radan eteläpuolisen väyläverkostoon, jossa myös väylät ovat murskepintaisia.

Yksityishenkilöiden muistutukset:

Muistutus (A)

Muistuttajan mielestä suunnitelma pitää sisällään monia paljon kaivattuja ja hyväksi nähtäviä elementtejä, kuten ajoradan kaventaminen, nopeusrajoituksen laskeminen, pyöräilyn ja jalankulun edellytyksien parantaminen sekä risteysalueiden korottaminen ja siten heikoimpien tienkäyttäjien turvallisuuden parantaminen.

Muistuttajan mukaan jalankulun ja pyöräilyn edistäminen on tärkeä tavoite, ja uutta infraa rakentaessa tulisi pyrkiä ehdottomasti toteuttamaan kestävien liikkumistapojen kulkuväylät tinkimättömästi ja laadukkaasti. Muistuttajan mukaan nyt esitetty katusuunnitelma ei ansioistaan huolimatta osu kaikilta osiltaan maaliin tältä osin.

Muistuttaja nostaa esille seuraavat huomiot jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta.

Uuden asuinalueen tonttiliittymät (8 kpl)

Kiinteistöiltä poistutaan suoraan jalkakäytävälle ja pyörätielle. Tonttiliittymien välittömässä läheisyydessä on autokatoksia ja jätekatoksia, jotka aiheuttavat näkemäesteen. Muistuttajan mukaan pihasta tuleva autoilija ei pysty havaitsemaan jalankulkijaa, saati nopeasti liikkuvaa pyöräilijää – ja sama toisin päin, pyöräilijän näkökulmasta auto tulee ns. puskan takaa suoraan eteen. Muistuttajan mukaan vastaavanlainen vaaranpaikka on jo toteutettu Tesomalle, seisakkeen viereiseltä pysäköintialueelta tullaan talon kulman takaa suoraan Tesoman Valtatien jk+pp:lle. Muistuttajan parannusehdotuksena suunnitelmaan on jalkakäytävän ja kiinteistön tontin välissä olevan reuna-alueen kasvattaminen. Lisäksi ehdotetaan tonttiliittymän ja jalkakäytävän väliin korkeuseroa tai hidastetöyssyjä estämään holtiton ajaminen jalankulun ja pyöräilyn alueelle. Muistuttaja ehdottaa viimeisenä jokaiseen tonttiliittymään liikennemerkit varoittamaan risteävästä liikenteestä ja muistuttamaan väistämisvelvollisuudesta.

Pyöräkaistat

Epilänkadun ja Nahkatehtaankadun välille on suunniteltu molemminpuoliset pyöräkaistat, noin 200 metrin matkalta. Parempi vaihtoehto olisi jatkaa eroteltua tai yhdistettyä pyörätietä Epilänkadulle asti, siirtämällä pyörätie Tohlopinrannan toiselle puolelle (radan puolelle, ylitys vaikka pyöräkaistojen alkupisteessä).

Värillinen asfaltti ja maalattu viiva ei ole turvallista infraa. Se ei suojaa pyöräilijöitä eikä näy talvella. Jalkakäytävällä pyöräily tulee edelleen jatkumaan. Lisäksi pyöräkaistan talvikunnossapito herättää epäilyksiä. Nykytasoisella kunnossapidolla ajoradan ja jalkakäytävän väliin jää aina polanne, ja onkin perusteltua epäillä kunnossapidon äkillistä paranemista siten, että myös pyöräkaista tuolta lyhyeltä matkalta aurattaisiin ajorataa vastaavalla huolellisuudella.

Ajoradan kun saa aurattua kaista kerrallaan valmiiksi, mutta tuo lyhyt pyöräkaista pitäisi aurata vielä erikseen sen päälle. Ei tule toteutumaan. Samoin pyöräkaistojen yhdistyminen/jakautuminen pyörätieksi epäilyttää. Kaistojen väliin sijoitettu korotettu saareke aiheuttaa sen, että väylän auraus ei onnistu yhdellä kertaa, vaan tämä saareke on aurattava molemmin puolin. Vahva epäilys tämänkin toimenpiteen toteutumisesta. Todennäköisempää on, että koko saareke jää epämääräisen lumimassan alle piiloon, aiheuttaen täysin tarpeettomia ja vältettävissä olevia vaaratilanteita. Eli vähintäänkin tästä saarekkeesta olisi luovuttava, jos eroteltua pyörätietä ei jostain syystä voida tehdä myös tälle 200 metrin matkalle.

Korotettu risteysalue

Nahkatehtaankadun risteysalue on suunniteltu korotettuna, kiitos siitä. Kuitenkin tämä korotettu alue alkaa muistuttajan mielestä liian kaukaa ennen risteystä. Töyssy hidastaa autoilijoiden nopeuksia, mutta suojatie on vielä kaukana 60 metrin päässä, jolloin tämän hidastuksen vaikutus on jo ohi. Samoin ajoratapysäkille pysähtyvä bussi saattaa houkuttaa malttamattomimmat suorittamaan ohituksen risteysalueella vaarantaen jalankulkua. Luontevampi paikka korotuksen alulle olisi 40 metriä myöhemmin, pysäkkialueen ja risteyksen välissä. Tällöin korotus heikentäisi houkutusta tarpeettomaan ohitukseen, ja takaisi todennäköisesti hitaammat ajonopeudet koko risteysalueen mitalla.

Nahkatehtaankadun pyörätie

Onko todella tarkoitus poistaa Nahkatehtaankadulta pyörätie kokonaan? Risteykseen suunniteltu kävelytien merkki antaa näin ymmärtää. Toki nykyinen yhdistetty jk/pp on kapea, mutta niin on myös ajorata. Päiväkodin saattoliikenne on nykyään ajoittain niin villiä, että pyörätiekään ei ole autoista vapaa ja vaaraton kulkuväylä, saati sitten jos pitäisi ajoradalla pyöräillä. Tässäkin kohdassa muistuttaja kehottaa huomioimaan myös talvikunnossapidon. Aurausprioriteettien ollessa sitä mitä on, Nahkatehtaankatu on ajoittain talvisin niin polanteinen, että sinne ajoradalle autojen sekaan ei ole pyörällä turvallisesti mitään asiaa.

Kestäviä liikkumistapoja ei edistetä niin, että poistetaan olemassa olevia pyöräteitä korvaamatta niitä mitenkään, oli ne sitten kuinka kapeita tahansa. Herää kysymys, että onko tässä kyseessä vain kaupungin halu siirtää kunnossapitovastuu kadunvarren kiinteistöjen harteille? Pyöräilyä tämä ei ainakaan edistä – paitsi jalkakäytäväpyöräilyä. Tohloppijärven ympäristön kehittämissuunnitelma ja viheralueiden hoitosuunnitelma v. 2019–2030 (Tampereen kaupunki, Ramboll 2019) esittelee vaihtoehdon, jossa katu muutettaisiin yksisuuntaiseksi, ja vapautuvaa tilaa käytettäisiin jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseksi. Tämä olisi jalankulkijoiden turvallisuuden ja pyöräilyn helppouden kannalta parempi vaihtoehto kuin nyt esitetty. Yhteyksiä voisi toki parantaa myös rakentamalla Tohloppijärven rantaan siihen kaavoitetun Tiikonraitin.

Lisäksi on huomioitava pyöräliikenteen yhteydet myös Nahkatehtaankadun toisessa päässä. Jos pyöräily siirretään ajoradalle, on varmistettava turvallinen yhteys kohti Epilänkatua. Tällä hetkellä edessä on mm. rotvallin ylityksiä, joten sujuvaa tai turvallista pyöräily ajoradan kautta ei ole.

Leipomon asiakasliikenne

Tohlopinrannan ja Nahkatehtaankadun risteysalueen suurin ongelma ja turvallisuusriski on Jussinhannan leipomon asiakasliikenne. Nykykäytäntö on, että Epilänkadun suunnasta saapuvat autot ajavat lähes poikkeuksetta alikulun ja Tohlopinrannan väliin kaavoitetun jk/pp -alueen läpi leipomon parkkipaikalle. Tesoman suunnasta lähestyvät autot taas käyttävät pääasiassa oikeaa tonttiliittymää. Meno on melkoisen hurjaa varsinkin aamun huipputuntina, kun työmatkaliikenteen lisäksi päiväkodin saattoliikenne ja aamukahvittelijat sompailevat ristiin rastiin ja pienet koululaiset koittavat ylittää Tohlopinranta-katua koulumatkallaan.

Suunnitelmassa on piirretty Jk+pp:n ja leipomon parkkipaikan väliin niittyä tai nurmea. Tämä ei ole missään tapauksessa riittävä ratkaisu. Ajoneuvoliikenne jalankulkualueen läpi on estettävä fyysisellä esteellä. Nykyisen aidan jatkaminen on yksi vaihtoehto, riittävän tiheän pollaririvistön asentaminen olisi astetta tyylikkäämpi ratkaisu. Varsinkin talvella, kun jk/pp:n katumerkinnät väistämättä peittyvät lumeen, samoin kuin kaikki viheralueet, tulee ajoneuvojen oikaisu vanhasta paikasta jatkumaan, ellei sitä oikeasti konkreettisesti estetä. Risteysalueen korotus vielä lisää houkutusta oikaisuun, kun laillisesti ajaakseen täytyisi ylittää vielä yksi töyssy ja sitten vasta kääntyä hankalasti ja jyrkästi. Autoilijathan eivät näin toimi, jos helpompi vaihtoehto on tarjolla.

Alikulun toisella puolella sijaitsee tyhjä tontti. Sen pääasiallinen käyttö on toimia leipomon parkkipaikan laajennuksena. Siinä pysäköi henkilöautoja, jos leipomon piha on täynnä. Lisäksi sitä käyttävät kahvitaukoparkkinaan kaikki suuremmat ajoneuvot, jotka eivät parkkipaikalle mahdu, kuten kuorma-autot, traktorit, aurauskalusto jne. Myös tälle alueelle ajetaan tällä hetkellä tuon jk/pp -alueen kautta. Muistuttaja ehdottaa tässäkin ratkaisuksi pollareita. Ajoradan reunaan rivi pollareita siten, että suojatien molemmille puolelle yhdet, pp-väylän ja jalkakäytävän väliselle kivetykselle seuraava ja vielä vähintään yksi jk/pp -alueen kulmaan. Pollareiden väli siten, että aurauskalusto mahtuu kulkemaan ja talvikunnossapito sujuu hyvin. Jalankulun ja pyöräilyn välillä oleva rotvalli saattaa jäädä talvella lumen alle ja aiheuttaa vaaraa. Pollarit auttavat myös auraajaa hahmottamaan kiveyksen oikean kohdan.

Pollarit antavat autoille selkeän signaalin siitä, että kulkureitti on muuttunut. Tämän lisäksi vielä fyysinen este leipomon tontin rajalle niin alue saadaan viimeinkin rauhoitettua asemakaavan mukaiseen käyttöön.

Rakentamisen ajankohta

Toteutuu tämä suunnitelma sitten esitetyn laisena tai jollakin tavalla muunneltuna, yksi toivomus pysyy: Nahkatehtaankadulta Harjun koululle kulkevien alakoululaisten koulutie on pidettävä turvallisena. Sen takia risteysalueella tehtävät rakennustyöt olisivat toivottavaa suorittaa koulujen loma-aikoina. Jos alikulun käyttö rakennustöiden takia estyy, muuttuu koulumatka huomattavan paljon pidemmäksi ja vaarallisemmaksi.

Vastine:

Muistuttaja ehdottaa uuden korttelialueen kohdalla jalkakäytävän ja kiinteistön tontin välissä olevan reuna-alueen kasvattamista, tonttiliittymien ja jalkakäytävän väliin tehtävää korkeuseroa tai hidastetöyssyjä sekä jokaiseen tonttiliittymään liikennemerkkejä varoittamaan risteävästä liikenteestä ja muistuttamaan väistämisvelvollisuudesta. Katualueella ei kuitenkaan ole tilaa kasvattaa reuna-aluetta. Kadun rakenteet ulottuvat jo nyt rautatiealueelle, eikä katua ole mahdollista linjata etelämmäksi. Lisäksi pyörätie on jalkakäytävän jälkeen (tontilta kadulle tultaessa), joten nopeasti liikkuvat pyöräilijät ovat helpommin havaittavissa. Tonteille sijoitettavat liikennemerkit eivät kuulu katusuunnitelmaan eivätkä ole kaupungin toteutusvastuulla.

Muistuttaja ehdottaa erotellun tai yhdistetyn pyörätien jatkamista Epilänkadulle saakka siirtämällä pyörätie kadun eteläreunaan. Suunnittelutyön aikana tutkittiin erilaiset vaihtoehdot toteuttaa pyörätie välillä Epilänkatu-Nahkatehtaankatu. Jalkakäytävän ja kaksisuuntaisen pyörätien sijoittaminen eteläreunaan olisi aiheuttanut ajorataan liiallisen sivusiirtymän. Väylän jatkuvuuden kannalta parempi pohjoisreunaan toteutettu ratkaisu olisi aiheuttanut jalkakäytävän poistumisen kokonaan eteläreunalta. Näin ollen vaihtoehtojen vertailussa päädyttiin katusuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun.

Muistuttajan mielestä korotettu risteysalue alkaa liian kaukaa ennen risteystä, eikä nopeudet välttämättä pysy alhaalla Nahkatehtaankadun risteykseen saakka. Suunnitelmassa on esitetty koko pysäkkialue korotetuksi parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja liikenteen rauhoittamiseksi pysäkkialueen ja Nahkatehtaankadun risteyksessä. Nyt esitetyllä ratkaisulla liikenteenrauhoittamiskohta idänsuunnasta alentaa erityisesti ajonopeuksia kohdassa, jossa idänsuunnan pyöräilijät ylittävät kadun.

Pyöräliikenteen tavoiteverkossa on esitetty, että Nahkatehtaankadun jk+pp -tie muuttuu jalkakäytäväksi ja tulevaisuudessa pyöräily tapahtuu ajoradalla. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylä pysyy nykyisellään. Tavoiteverkon toteutumisen tuomat mahdolliset muutokset tarkastellaan myöhemmin Nahkatehtaankadun pohjoispään ja Epilänkadun liittymän muutostöiden yhteydessä.

Muistuttajan mukaan Jussinhannan leipomon asiakasliikenne ajaa radan alikulkuun johtavan jkpp-tien kautta Jussinhannan pysäköintialueelle tai sen itäpuolella sijaitsevalle käyttämättömälle tontille. Tästä syystä muistuttajan mukaan Tohlopinrannan noin paalulla 840 etelään johtavan jkpp-tien kautta kulkeva ajoneuvoliikenne jalankulkualueen läpi on estettävä fyysisellä esteellä esimerkiksi nykyisen aidan jatkamisella tai riittävän tiheällä pollaririvistöllä kuitenkin niin, että kunnossapitoa ei haitata. Suunnitelmassa on esitetty alikulkuun johtavalle jkpp-väylälle toimenpiteitä mm. reunakivet, kivetyt alueet, viherkaista ja liikennemerkit, jotka tulevat estämään tai ainakin vaikeuttamaan väylän kautta ajoa leipomon tontille. Lisäksi etelään johtavan jalkakäytävän ja pyörätien läntiseen reunaan lisätään suunnitelmaan reunakivi estämään ajoneuvoliikenne leipomon pihaan.

Katusuunnitelmassa ei oteta kantaa rakentamisaikatauluun.

Muistutus (B)

Muistuttajan mielestä katuosuudella Nahkatehtaankatu – Epilänkatu Tohlopinrannan asfalttipäällysteisen ajoradan leveys 6,75 metriä on liian vähän. Muistuttajan mukaan nykyisinkin bussit ajavat Tesoman suunnasta Epilänkadulle tullessa jalkakäytävän rotvallin päältä. Hyvä että katupysäköintiä on, mutta katu on liian kapea siihen. Pysäköintipaikkoja tarvitaan enemmän veneilijöiden, luistelijoiden ja Mediapoliksen valopolulla kävijöiden tarpeisiin. Busseilla on varmasti vaikeuksia, kun ne tulevat yhtäaikaa eri suunnista kohtaan, jossa on pysäköityjä autoja. Jotenkuten bussit pystyvät sivuuttamaan ne, jos ei muuta liikennettä ole. Muistuttaja huomauttaa, että katusuunnitelmasta ei maallikolle käy selväksi, pääseekö uuden asuinalueen läpi kulkemaan rannalle, jos auton pysäköi kadun varteen. Muistuttajan mukaan pitäisi ehdottomasti päästä, rantaa ei saa pilata täyttämällä sitä.

Muistuttajan mielestä Nahkatehtaankadulla on säilytettävä pyörätie ja sujuva yhteys rautatien alikulun kautta Nokiantielle. Suojatietä pitkin pitää voida ajaa Tohlopinranta-kadun yli. Muistuttajan mielestä kadun pohjoisreunalle suunnitellulle pyöräkaistalle on vaikeaa turvallisesti päästä. Myös lapsia vanhempineen pyöräilee alueella paljon, ja pyöräkaistalle ei pääse suojatietä pitkin. Muistuttajan mielestä heidän pitäisi voida turvallisesti ajaa yhdessä samaa reittiä.

Muistuttajan näkemyksen mukaan Nahkatehtaankadun ja Epilänkadun välisellä osuudella Tohlopinrantaa tulisi olla kaksisuuntainen pyörätie tien eteläreunassa. Tesomalta päin pyörällä tullessa voi muistuttajan mielestä hyvin vaihtaa kadun puolta Nahkatehtaankadun risteyksessä, eli kummallista pyörätiepätkää Nahkatehtaankadulta Epilänkadulle päin ei tarvita. Sen tilalle kannattaa muistuttajan mielestä tehdä pysäköintipaikka kuorma-autoille, jotta kuljettajat pääsevät kahville Jussinhannan leipään. Joka tapauksessa raskaille ajoneuvoille tarvitaan muistuttajan näkemyksen mukaan pysäköintimahdollisuus. Lisäksi muistuttaja huomauttaa, että on ikävää myös, jos katujen pesua varten tarvittavaa vettä ei päästä enää pumppaamaan järvestä säiliöautoihin.

Muistuttajan näkemyksen mukaan Nahkatehtaankadun risteyksen eteläpuolella oleva erikoinen kevyen liikenteen kolmio on liian sekava. Lumiseen aikaan ei ole mitään mahdollisuutta tietää, mistä kohtaa menee kävelijöiden ja pyöräilijöiden alueiden raja. Yksinkertaisempi ratkaisu tarvitaan.

Lähimpänä Epilänkatua oleva hidastetöyssy on muistuttajan näkemyksen mukaan tarpeeton, samoin Nahkatehtaankadun töyssy (vain 30 km/h nopeus ja pyörätie pois risteyksen itäpuolelta).

Vastine:

Katuosuudella Nahkatehtaankatu – Epilänkatu Tohlopinrannan 6,75 metrin levyinen ajorata on riittävä. Suunnittelutyön aikana tutkittiin erilaiset vaihtoehdot toteuttaa pyörätie välillä Epilänkatu-Nahkatehtaankatu. Vaihtoehtojen vertailussa päädyttiin katusuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun, koska käytettävissä oleva katualue ei mahdollistanut pysäkkien kohdalla kaksisuuntaisen pyörätien toteuttamista kustannustehokkaasti kadun eteläreunaan tai pohjoisreunaan. Korotusviisteet on todettu suunnittelussa aiheellisiksi ja perustelluiksi. Raskaiden ajoneuvojen pysäköinnille ei ole tilaa. Katusuunnitelmassa esitetty kadunvarsipysäköinti on rytmitetty siten, että bussit pääsevät kohtaamaan.

Katusuunnitelmassa ei oteta kantaa yksityisillä alueilla oleviin kulkuyhteyksiin, eikä siihen, mistä katujen pesua varten tarvittava vesi otetaan.

Pyöräliikenteen tavoiteverkossa on esitetty, että Nahkatehtaankadun jk+pp -tie muuttuu jalkakäytäväksi ja tulevaisuudessa pyöräily tapahtuu ajoradalla. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylä pysyy nykyisellään. Tavoiteverkon toteutumisen tuomat mahdolliset muutokset tarkastellaan myöhemmin Nahkatehtaankadun pohjoispään ja Epilänkadun liittymän muutostöiden yhteydessä. 

Nahkatehtaankadun risteyksen eteläpuolella tapahtuva kulkuväylien muutos on toteutettava huomattavan lyhyellä matkalla, eikä tasossa olevia materiaalimuutoksia parempaa ratkaisua löytynyt.

Muistutus (C)

Kaupungin voimassa olevissa kaavoissa näkyy edelleen Tiikonraitti, tosin vain varjona kartoissa. Vaikka kyseinen suunnitelma sisältää vain Tiikonraitin alkupään, muistuttajan mielestä olisi oikeutetusti upeaa, että tämä menneisyyden varjo pääsisi vihdoin jollain tavalla näkyväksi, kun ylipäätään Tohlopinrantaa ollaan kaavoitettu ja kaavoittamassa. Jokin peruste löytyy sille, että varjo kulkee vuosikymmenestä toiseen kartoissa, mutta nykyiset Tohlopinrannan uudistukset näyttävät vähitellen pyyhkivän kyseisen historian kokonaan pois kartalta ja kulttuuriperinnöstä. Olisi todella tärkeää säilyttää pieni osa tästä edes jossain alueen reittien/puiston nimessä. Parasta olisi palauttaa reitti paikkaan, jossa se varjona kulkee. Selitykseksi ei riitä, että ei ole rahaa, koska alueen pohjoisosaan saatiin rahoitus kaivettua esteettömälle pitkospuureitillekin. Ranta-alue kuuluu kaikille ja se pitää myös näkyä.

Vastine:

Asemakaavassa esitetyn Tiikonraitin säilyttämistä alueen reittien/puistojen nimissä tai palauttamista asemakaavassa osoitettuun paikkaan ei käsitellä tässä katusuunnitelmassa.

Muistutus (D) 

Muistuttajan mukaan suunnitelmat eivät ole poikkeuksellisen huonoja, mutta edustavat kuitenkin ikävää tamperelaista nykysuuntausta, jolle on tyypillistä turhien toistuvien yksityiskohtien runsaus ja vihamielisyys autoilijoita kohtaan (katualueilla on kaikkialla turhia laatoituksia ja puita, katujen ajoradat ovat liian kapeita, nopeusrajoitukset ovat liian matalia, kadunvarsipysäköintiä on liian vähän, bussipysäkit ilman syvennyksiä tukkivat liikenteen, korotetut liittymäalueet ja suojatiet järkyttävine töyssyineen haittaavat liikennettä). Muistuttajan mukaan nämä haitat pitää korjata pois niin tästä kuin kaikista muistakin suunnitelmista: leventää ajoratoja niin, että koko kadun pituudelta voi pysäköidä ja ajaa sujuvasti, sijoittaa bussipysäkit syvennyksiin, ja poistaa hidastetöyssyt. Tohlopinrannan ja Epilänkadun risteyksessä näkyvyys on huono, joten siinä maltillinen risteysalueen korotus on muistuttajan mukaan ehkä perusteltua.

Muistuttaja huomauttaa, että Tohlopinrannassa on erityisen suuri kadunvarsipysäköinnin tarve, koska järvellä on talvisin suosittu retkiluistelurata ja hiihtoladut.

Muistuttajan mukaan Nahkatehtaankadun ajorata kavennettiin noin 15 vuotta sitten raivostuttavan kapeaksi ja sen länsireunaan tehtiin leveä, tarpeeton, jalkakäytävään yhdistetty pyörätie. Muistuttajan mielestä ajorata tulisi leventää entiselleen ja pyöräily tulisi siirtää ajoradalle (nykyiselläänkin monet pyöräilevät ajoradalla, vaikka pyörätie on tarjolla). Muistuttaja huomauttaa, että jos/kun Nahkatehtaankatu kuitenkin säilyy nykyisellään, on näissä suunnitelmissa virhe, sillä kadun eteläpäähän länsireunaan on piirretty jalkakäytävän merkki, vaikka siinä kuuluisi olla yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki.

Vastine:

Katusuunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla toteutetaan asemakaavavaiheessa määriteltyjä tavoitteita. Ratkaisu toteuttaa myös hyväksytyn liikenteen rauhoittamispolitiikan tavoitteita ja parantaa uudiskohteen liikenteellistä saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on toteuttaa liikenneympäristö, joka on houkutteleva ja viihtyisä. 

Pyöräliikenteen tavoiteverkossa on esitetty, että Nahkatehtaankadun jk+pp -tie muuttuu jalkakäytäväksi ja tulevaisuudessa pyöräily tapahtuu ajoradalla. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että yhdistetyn jalankulun ja pyöräilyn väylä pysyy nykyisellään. Tavoiteverkon toteutumisen tuomat mahdolliset muutokset tarkastellaan myöhemmin Nahkatehtaankadun pohjoispään ja Epilänkadun liittymän muutostöiden yhteydessä.

Muistutus (E)

Muistuttaja huomauttaa, että Tohlopinranta PLV 20-100 tontin vedet valuvat jalkakäytävälle ja pyörätielle. Osuudelle tarvitsisi kaivaa oja tai tehdä painanne, jotta jalkakäytävä ja pyörätie olisivat tosiasiallisesti ympärivuotisesti käytettävissä ja kunnossapidettävissä.

Muistuttajan mielestä Ransunraitin ylityksessä tulisi aurauksen paremmaksi mahdollistamiseksi levittää "reunakiviväliä" pyörätien kohdalla 0,5 m, jottei aura tökkää siihen tai nouse sen päälle niin herkästi. Muistuttajan mukaan suunnitelmassa on selkeästi yritetty huomioida aurauksen tarpeista jalkakäytävän levityksellä.

Muistuttaja huomauttaa, että linja-autopysäkkien yhteyteen olisi syytä sijoittaa edes muutama pyöräteline.

Muistuttaja kokee, että Nahkatehtaankadun risteysalue on todella sekava ja pyörätie tekee siihen jyrkän suunnitteluohjeen vastaisen mutkan.

Muistuttaja huomauttaa, että pyöräkaistojen ympärivuotinen kunnossapito ei Suomessa onnistu varsinkaan, jos kohteeseen ei jätetä ollenkaan lumitilaa, lumi kun aurataan ajoradan reunaan. Muistuttaja kysyy, voisiko katuosuuden nopeusrajoitusta laskea 30 km/h alueeksi, jotta pyöräkaistoista voitaisiin siirtyä puhtaaseen ajoratapyöräilyyn ja pyöräkaistoille varattu tila voitaisiin käyttää lumitilana/hulevesien hallintaan.

Muistuttajan näkemyksen mukaan muutos kaksisuuntaisista järjestelyistä yksisuuntaisiksi tulisi suorittaa korotetulla katuosuudella, mielellään ennen Nahkatehtaankadun risteystä. Toisaalta taas vain muutaman sadan metrin yksisuuntaistaminen on muistuttajan mielestä aivan järjetöntä isossa kokonaisuudessa, etenkin jos Epilänkadulle on suunniteltu kaksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt. Muistuttaja kysyykin, onko yksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyitä selvitetty koko Tohlopinrannan katuosuudelle.

Muistuttajan näkemyksen mukaan kohteeseen suunniteltu tilkkutäkkipäällystys on suunnittelultaan heikko. Tästä aiheutuu ylimääräisiä saumoja pyörätielle. Viime vuonna rakennetulla Nekalantien osuudelle saumat ovat jo osin nousseet ja tuntuvat pyöräillessä selkeästi. Muistuttajan mielestä ajoradan ylitykseen pyörätien asfaltti on myös sopimaton, oikea ratkaisu muistuttajan mielestä olisi tehdä ajoradan ylitys ajoradan asfaltilla ja päällystää se punaisella kivisirotepinnoitteella, jonka sauma tuotaisiin pyörätien asfaltille tasaisuuden varmistamiseksi.

Vastine:

Kohmankadun ja tontin välissä oleva välikaista on hyvin kapea, mutta matala painanne Kohmankadun pohjoispuolelle on mahdollista lisätä. Pohjoisreunan linja-autopysäkkien yhteyteen sijoitetaan muutama runkolukituksen mahdollistava pyöräteline. Nykyinen nopeusrajoitus 50 km/h lasketaan 40 km/h, mutta nopeusrajoituksen laskeminen 30 km/h ei ole tässä kohteessa mahdollinen. Melko vilkas bussiliikenne ei ole hyvä yhdistelmä ajoratapyöräilyn kanssa. Tutkimme osuudelle myös mahdollisuudet kaksisuuntaiselle pyörätielle, mutta siihen ei käytettävissä ole katualue riittänyt. Siksi päädyttiin lyhyellä matkalla pyöräkaistoihin. Käytettävissä oleva katutila ei mahdollistanut myöskään väylätyyppimuutoksia Nahkatehtaankadun risteyksessä. 

Yhdyskuntalautakunnan 27.8.2019 päätöksen mukaan punaista asfalttia käytetään pyöräilyn pääreiteillä korostus- ja huomiovärinä turvallisuuden ja reittien jatkuvuuden, selkeyden sekä erottelun parantamiseksi.

Muistutus (F) 

Muistuttaja pyytää kiinnittämään huomiota, että Nahkatehtaankadun varrella, entisessä Nahkatehtaassa toimiva päiväkoti ja Winterin alueella sijaitseva Harjun koulu muodostavat yhdessä ja erikseen risteykseen merkittävän jalankulkuliikenteen käyttajäkunnan. Risteyksestä kulkee päivittäin kymmeniä varhaiskasvatus-, esikoulu- ja alakouluikäisiä lapsia. Katusuunnitelmaehdotuksen Tohlopinrannan ja Nahkatehtaankadun risteyksessä on jätetty pois nykyinen suojatie risteyksen itäpuolelta. Risteyksen nykyinen itäpuoleinen suojatie on kuitenkin pääasiallinen kulkuyhteys, koska a) Nahkatehtaankadun ylitys jää pois b) reitti on lyhyempi c) Jussinhannan leipomoon asiakasliikenteen häly on kauempana d) bussipysäkki keskustan suuntaan sijaitsee vieressä.

Muistuttajan mukaan katusuunnitelmaehdotus sisältää olennaisia puutteita risteyksen turvallisuudessa ja käytettävyydessä koskien juuri kaikkein pienimpiä tien käyttäjiä. Katusuunnitelmaehdotus pakottaa käyttämään risteyksen länsipuoleista ylitystä, jolloin jalankulkijoiden matka kasvaa ja riski oikaisuihin kasvaa ja aiheuttaa useimmille käyttäjille ylimääräisen tien ylityksen Nahkatehtaankadun yli. Katusuunnitelmaehdotuksen mukainen toteutus aiheuttaa myös perusteettoman kierron risteyksen itäpuolella sijaitsevalta bussipysäkiltä Nahkatehtaankadulle suuntautuvaan jalankulkuliikenteeseen. Muistuttaja edellyttää, että suunnitelma huomioi paremmin Nahkatehtaankadulla sijaitsevan varhaiskasvatuksen ja Harjun alakoulun yhteyden, sekä varmistaa koko Epilänharjun alueen alakoululaisten turvallisen kulkuyhteyden ilman tarpeettomia tienylityksiä ja paikallisen leipomon asiakasliikenteen aiheuttamaa hälyä risteysalueella.

Vastine:

Tohlopinrannan linja-autopysäkit Nahkatehtaankadun liittymässä muutetaan ajoratapysäkeiksi korotetulle liittymäalueelle. Nahkatehtaankadun itäreunaan sijoitettu suojatie aiheuttaisi todella vaarallisen ylityspaikan pysähtyneen linja-auton edestä. Nahkatehtaankadun ylittäminen tapahtuu korotetulla liittymäalueella, joka tekee jo itsessään ylityksestä nykyistä turvallisemman, mutta tämän lisäksi suojateiden ylitysmatkat lyhenevät nykyisestä.

Leipomon asiakasliikenne ei enää uusien liittymäjärjestelyjen jälkeen pysty virheellisesti käyttämään suojatien kohtaa parkkipaikalle ajoon, vaan liittymä tulee korotetun liittymäalueen länsipuolelle.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Tohlopinrannan asemakaava-alueeseen 8525 kuuluvat seuraavat katusuunnitelmat

  • Tohlopinranta, väli Epilänkadusta länteen, nro 1/21579
  • Ransunraitti, nro 1/21580
  • Kohmankatu, väli Ransunraitista 140 m länteen, nro 1/21761
  • Tohloppilanpuistikko (EVS alue), nro 18/21762

 

hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin ja täsmennyksin:

Tohlopinrannan paaluvälillä 250 - 670 ajoradalle osoitetut pysäköintipaikat siirretään ajoradan ja erotellun jalkakäytävän ja pyörätien välissä olevalle viherkaistalle. Siirto parantaa joukkoliikenteen olosuhteita ajoneuvojen kohtaamistilanteissa. Pysäköinnin siirto mahdollistetaan kaventamalla ajorataa 7,0 metristä 6,75 metriin ja viherkaistalla olevien katupuiden määrää pienentämällä. Jalkakäytävän ja pyörätien leveydet säilyvät ennallaan. 

Kohmankadun pohjoispuolelle lisätään painanne estämään vesien valuminen tontilta väylille. Runkolukittavia pyörätelineitä lisätään pohjoisreunan linja-autopysäkkien yhteyteen. Tohlopinrannan noin paalulla 840 etelään johtavan jalkakäytävän ja pyörätien läntiseen reunaan lisätään reunakivi estämään ajoneuvoliikenne leipomon pihaan. Nahkatehtaankadun länsireunalla kulkeva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie säilytetään ennallaan.

Ko. alueen katujen ja jalkakäytävien/pyöräteiden kunnossapitoluokat määrätään seuraavasti:

  • Tohlopinranta v. Epilänkadusta länteen: Kunnossapitoluokka 2 ja A
  • Kohmankatu v. Ransunraitista 140m länteen: Kunnossapitoluokka 2 ja A
  • Ransunraitti: Kunnossapitoluokka 3 ja B1
  • Tohlopinpuistikko (EVS alue): Kunnossapitoluokka B1

 

Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttajat, Mikko Vainiomäki, Pasi Ruohomäki, Timo Seimelä, Reijo Lahtinen, Leena Tala

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.