Kaupunginhallitus, kokous 15.1.2024

Perustelut

Sirpa Pursiainen, Marika Puolimatka ja Kirsi Kaivonen sekä 12 muuta allekirjoittajaa esittävät 21.2.2022 jättämässään valtuustoaloitteessa, että Tampereen kaupunki edistäisi turvallisen ja pyörätieosuuksiltaan katkeamattoman Näsijärven pyöräreitin toteuttamista Kämmenniemen ja Terälahden välisellä tieosuudella sekä Eerolansuoran kohdalla niissä toimielimissä ja edunvalvontaryhmissä, joissa asiaan voidaan vaikuttaa. Esitys liittyy luontomatkailun kehittämiseen Tampereen pohjoisella suuralueella. Valtuustoaloitteessa esitetään myös, että Tampereen kaupunki selvittäisi Eerolansuorantien liikenteen turvallisuustilanteen ja tekisi sen pohjalta suunnitelman turvallisuuden parantamiseksi huomioiden ajoneuvoliikenne sekä jalankulkijat ja pyöräliikenne. Eerolansuorantien turvallisuutta parantavia toimenpiteitä perusteltiin aloitteessa luontomatkailun edistämisen ja kesäasukkaiden liikkumistarpeiden lisäksi mm. vakiasukkaisen päivittäisillä kulkutarpeilla Eerolansuorantien varren pysäkeille.

Sekä Eerolansuorantie (maantie 14195) että Kämmenniemen ja Terälahden välinen tieosuus (seututie 338) ovat valtion omistuksessa ja ylläpidossa olevaa tieverkkoa. Kyseisten tieosuuksien toimenpiteistä sekä niiden määrittelystä ja suunnittelusta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Tampereen kaupunki voi omalta osaltaan tuoda esille tieosuuksiin kohdistuvia toiveita esim. ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laadittavien tarveselvityksien yhteydessä ja MAL-sopimusneuvotteluissa.

Parhaillaan on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun vuosien 2024-2027 MAL-sopimuskauden neuvottelut. Tavoitteena on sopimusten valmistuminen keväällä 2024 ja niiden allekirjoittaminen kesällä 2024. Tampereen kaupungin edustajien on mahdollista tuoda valtuustoaloitteen mukaiset esitykset mukaan sopimusneuvotteluissa käsiteltävien toimenpide-ehdotusten joukkoon. Valtuustoaloitteen esitykset edellyttäisivät joka tapauksessa lisäselvityksiä sekä Eerolansuorantien että Terälahdentien osalta toteutettavuuden ja kustannusten arvioimiseksi. On hyvin todennäköistä, että kyseisten tieyhteyksien varteen sijoittuvien erillisten jalankulun ja pyöräilyn väylien toteuttaminen edellyttäisi Tampereen kaupungilta myös osallistumista hankkeiden rahoitukseen merkittävillä panoksilla.

Nykytilanne

Eerolansuorantie on vähäliikenteinen ja nykyisin myös huonokuntoinen tieyhteys. Suomen Väylät -karttapalvelun tietojen mukaan vuonna 2020 Eerolansuorantien liikennemäärä oli 240-480 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja tieyhteyden vilkkaammin liikennöity osuus oli Tervakiventien eteläpuolinen jakso. Lisäksi tällä hetkellä Eerolansuorantiellä liikennöi Teiskon ja Tampereen keskustan välinen bussilinja tiheimmillään 30 minuutin vuorovälillä.

Kuten valtuustoaloitteessa mainittiin Eerolansuorantien varrella ei ole erillisiä jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä eivätkä pientareet kapeutensa takia sovellu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkuväyliksi. Eerolansuorantiellä Tervakiventien eteläpuolisella osuudella ei ole myöskään valaistusta. Eerolansuorantien tiealueen leveys vaihtelee 16 metrin ja 24 metrin välillä. Kapeimmilla osuuksilla erillisen jalankulku- ja pyöräilyväylän toteuttaminen ajoradan rinnalle tiealueen nykyisten rajojen puitteissa ei todennäköisesti olisi mahdollista.

Valtuustoaloitteen Terälahdentietä koskeva ehdotus koskee Kuusiniementien (Kämmenniemessä) ja Kuorannantien (Terälahdessa) välistä noin seitsemän kilometrin osuutta seututiestä 338. Terälahdentie liikennemäärät olivat Suomen Väylät -karttapalvelun tietojen mukaan vuonna 2020 Kämmenniemen ja Terälahden välisellä osuudella noin 3340 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kyseisellä osuudella Terälahdentien varrella ei ole myöskään erillisiä jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä, ja ajorataa reunustaa kapeat asfalttipintaiset pientareet. Nopeusrajoitus Terälahdentiellä on pääosin 80 km/h. Suositun pyörämatkailureitin eli Näsijärvireitin osuudella Terälahdentie on nykyisin valaistu. Näsijärvireitti ei kulje Kämmenniemen ja Terälahden välisellä osuudella koko matkaa Terälahdentien varressa, vaan noin neljä kilometriä ennen Terälahden keskustaa Näsijärvireitti siirtyy vähäliikenteiselle Kuorannantien rinnakkaisyhteydelle.

Maankäytön tavoitteet Eerolansuorantien lähialueen osalta

Vuonna 2022 voimaan tulleessa Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa Eerolansuorantie sekä osa Terälahdentiestä on merkitty virkistyspainotteiseksi pyöräilyreitiksi osana Näsijärvireittiä. Myös Kämmenniemen ja Terälahden välinen osuus seututiestä 338 on määritetty virkistyspainotteiseksi pyöräilyreitiksi samalla Näsijärvireitti -kriteerillä.

Yleiskaavassa Eerolansuoratielle ja Terälahdentielle on osoitettu myös kehitettävä pyöräily- ja kävelyreitti, joka alkaa Nurmista ja päättyy Kämmenniemen pohjoispuolelle Kääniementien liittymään. Merkinnän tavoitteena on yhtenäisen ja turvallisen kävely- ja pyöräilyreitistön kehittäminen em. osuuksilla.

Yleiskaavassa Eerolansuorantien alue on osoitettu palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisaksi alueeksi. Alue tulee säilymään jatkossakin pääosin maaseutumaisena alueena, mutta alueella uuden asutuksen muodostaminen on suotuisampaa kuin etäämmällä palveluista olevilla alueilla. Tiiviimmät asuinalueet sijoittuvat Nurmi-Sorilaan ja Kämmenniemeen. Eerolansuorantien eteläosaan on yleiskaavassa osoitettu elinkeinotoimintojen alue, jonne voidaan kehittää mm. teollisuus- ja tuotantotoimintoja, logistisia toimintoja ja maa-aineksen ottoa.

Aiemmat liikenteelliset selvitykset

Pohjois-Tampereen alueesta on laadittu vuonna 2019 liikenneselvitys yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen kaavoitusta varten liikennejärjestelyjen nykytila ja kehittämistarpeet, kuten jalankulun- ja pyöräilyn yhteydet, koulujen ja päiväkotien ympäristöjen järjestelyt, yhteydet linja-autopysäkeille, liityntäpysäköinti ja liikenteen rauhoittamista vaativat alueet. Tuossa yhteydessä tarkasteltiin myös liikenneturvallisuutta Eerolansuorantiellä.

Selvityksessä esitettiin Eerolansuorantielle toimenpiteinä erillisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamista Tervakiventien eteläpuolisella osuudella tai vaihtoehtoisesti ajoradan kaventamista maalauksin, mikä samanaikaisesti toimisi liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä sekä mahdollistaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkemisen pientareella. Liikenteen rauhoittamistoimenpiteen taustalla oli liikenneselvitystä varten tehdyissä ajonopeusmittauksissa Eerolansuorantien eteläosalla havaitut korkeat ajonopeudet (nopeusrajoitus 50 km/h, keskinopeus 59 km/h ja v85-nopeus 69 km/h). Selvityksessä esitettiin myös Eerolansuorantien eteläosan valaisemista. Osuuden pituus on noin 2,8 kilometriä.

Tervakiventien liittymän pohjoispuoliselle osuudelle liikenneselvityksessä esitettiin jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi Eerolansuorantien muuttamista kylätieksi vähäisen liikenteen vaikutuksesta tai vaihtoehtoisesti samaan tapaan kuin eteläosalla leventämällä pientareita maalauksin. Osuuden pituus on noin 2,6 kilometriä.

Terälahdentien osalta Pohjois-Tampereen liikenneselvityssä esitettiin erillisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamista Kuusiniementien ja Kääniementien väliselle osuudelle noin kilometrin matkalla. Selvityksessä esitettiin myös nopeusrajoituksen alentaminen ennen Kuusijärventien ja Kääniementien liittymiä noin 500 metrin matkalla nykyisestä nopeudesta 80 km/h:sta 60 km/h:in. Kääniementien ja Kuorannantien väliselle noin 5,8 kilometrin osuudelle ei liikenneselvityksessä kohdentunut toimenpiteitä.

Eerolansuorantien jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen ei noussut vuonna 2018 valmistuneen Pirkanmaan ELY-keskuksen jalankulku- ja pyöräilyväylien tarveselvityksen hankelistoille. Sen sijaan Kämmenniemen Kuusiniementien ja Kääniementien välisen erillisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamista Terälahdentielle esiintyi hankelistoilla, mutta vasta B-hankekorissa.