Kaupunginvaltuusto, kokous 29.1.2024

Lataa  Kuuntele 

§ 7 Vahinkorahaston säännöt 

TRE:5573/02.04.02/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja, Reija.Linnamaa@tampere.fi

Perustelut

Vahinkorahasto on Tampereen kaupungin perustama riskirahasto, joka täydentää kaupungin vakuutusturvaa. Rahastoa käsitellään erillisenä taseyksikkönä ja siitä tehdään vuosittain tilinpäätös. Vahinkorahasto ei ole omakatteinen eli sillä ei ole omaa varallisuutta. Rahaston tarkoituksena on kirjanpidollisesti kantaa yksiköiden puolesta erilaisten vahinkojen talousvaikutuksia, jotta vahingoista aiheutuneet yllättävät kustannukset eivät vaikuttaisi merkittävästi yksiköiden toimintaan ja talouteen. Edellisen kerran vahinkorahaston sääntöjä on päivitetty kaupunginvaltuustossa 14.3.2016 § 52.

Vahinkorahastosta korvataan sen sääntöjen mukaisesti kaupungille aiheutuneita kertaluonteisia vahinkoja tai vastuita, joita ei ole katettu vakuutuksin. Toiminnan tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista rahaston säännöistä.

Rahaston oma pääoma oli 31.12.2022 noin 19,1 milj. euroa ja tase 19,7 milj. euroa. Pääomaa kerrytetään erillisestä esityksestä valtuuston päätöksellä kaupungin tuloksen niin salliessa. Tampereen kokoisen kaupungin vahinkorahaston tulisi vakuutusalan asiantuntija-arvioiden mukaan olla vähintään noin 15 milj. euroa. Rahastoa ei ole ollut viime vuosina tarpeen kerryttää valtuuston päätöksillä.

Kaupungin riskienhallintatoiminto on selvittänyt yhdessä kaupungin vakuutusmeklari Rewenda Oy:n kanssa vahinkorahaston ja vakuuttamisen rooleja osana kaupungin taloudellisten riskien hallintaa.

Kaupungin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvakuutuskokonaisuus on kilpailutettu vuonna 2023. Omaisuusvahinkojen omavastuuta on kilpailutuksen yhteydessä alennettu aiemmasta tasosta 300 000 euroon (aiemmin 500 000 euroa). Omaisuusvakuutuksen kattavuutta, ehtoja ja vakuutusturvaa on myös kehitetty. 

Vahinkorahaston selvitystyön yhteydessä on käyty läpi ja vertailtu myös muiden suurten kaupunkien vahinkorahastojen sääntöjä. Selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että vahinkorahasto on edelleen käyttökelpoinen väline taloudellisten riskien hallinnassa. Kaupungin taseeseen sisältyvän omaisuuden määrä on mittava, eikä kokonaan vakuuttamiseen perustuvaan toimintatapaan ole tarkoituksenmukaista siirtyä. Pitämällä harkitusti riskiä itsellä kaupunki säästää vakuutusmaksuissa ja kannustaa omassa toiminnassaan vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Vakuuttaminen ja vahinkorahasto muodostavat yhdessä vahinkojen rahoitusmallin kokonaisuuden.

Vahinkorahaston omavastuuosuudet ovat nykyisellään huomattavan alhaiset verrattuna muiden suurten kaupunkien omavastuisiin. Vahinkokohtaisia omavastuita korottamalla toimintayksikköjä kannustetaan riskienhallintatyön kautta vahinkojen minimoimiseen. Kaupungin toimintayksikköjen omavastuutasoksi esitetään 50 000 euroa (nykyisin 10 000 euroa) vahinkoa kohti. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden korvausten omavastuutaso esitetään pidettävän nykytasolla (100 euroa). Muutos toteutetaan vahinkorahaston sääntöjen 3 §:ä muuttamalla. Toimintayksikköjen omavastuutason korottaminen vähentää vahinkorahastosta maksettavia korvausmenoja. Koska pienehköjä vahinkoja ei jatkossa käsitellä vahinkorahaston kautta, vähentää tämä jonkin verran myös vahinkorahaston hallinnointiin liittyvää työpanosta.

Kaupungin vakuuttamisen periaatteiden mukaan erittäin suuret ja toteutuessaan talouden tasapainoon vaikuttaviksi arvioidut omaisuusriskit vakuutetaan aina kun se on mahdollista, ja kaupungilla on kilpailutettu laaja ja kattava omaisuus- ja keskeytysvakuutuskokonaisuus. Yleisesti Tampereen kaupungin riskinkantokykyä voidaan pitää taloudellisten riskien osalta kohtuullisen hyvänä.

Sääntöihin on lisätty kirjauksena 1 §:ään, että toimintayksiköitä ja henkilöstöä edellytetään toimimaan huolellisesti ja sitä kautta ennaltaehkäisemään vahinkojen syntymistä sekä minimoimaan vahinkojen suuruutta. 

Samoin sääntöihin esitetään uutena lisäyksenä, että kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävissä taidenäyttelyissä, joihin opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtiontakuujärjestelyn, voidaan vahinkorahastosta kattaa näyttelyn järjestäjälle asetettu omavastuuosuus. Vaihtoehtoisesti näyttelyä järjestävä kaupungin museo voi ottaa vakuutuksen omavastuun kattamiseksi. Yleisesti valtiontakuu voidaan myöntää taiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävälle näyttelylle taikka näyttelylle, jonka järjestämistä pidetään kansainvälisen kulttuurivaihdon kannalta tärkeänä. Jatkossa kaupungin omistama museo voisi hakea valtiontakuuta kansallisesti merkittävälle näyttelylleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja siinä yhteydessä hakea omavastuun kattamista vahinkorahastolta sen sääntöjen mukaisesti.

Lisäksi sääntöihin on lisätty useiden muiden suurten kaupunkien tapaan linjaus, että rahastosta voidaan tarvittaessa maksaa Tampereen kaupunkikonsernitasoista riskienhallintatyötä ja ennaltaehkäisevää työtä, joka liittyy rahaston päämäärien edistämiseen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Vahinkorahaston säännöt hyväksytään liitteen mukaisesti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Linnamaa Reija, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula, puh. 040 196 6512 ja riskienhallintapäällikkö Annina Nääppä, puh. 040 749 3590, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Vahinkorahaston säännöt hyväksytään liitteen mukaisesti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Reija Linnamaa, Laura Klami, Jouni Perttula, Annina Nääppä, Virpi Ekholm, Niko Suoniemi, Marja Löytökorpi/Monetra Oy, Elina Äijälä/Monetra Oy, Petri Mölsä/Tampereen Tilapalvelut Oy

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.