Perustelut
Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.1.2018 päivätyn, 7.1.2019, 6.5.2019, 22.6.2020 ja 19.2.2024 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8310. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Kaavan valmistelussa on laadittu havainneaineisto, vaikutusarviointi-kartta, tonttitehokkuudet-kartta, tilastot-taulukko, tonttitarkastelu v. 2022 ja tonttitarkastelu 2023. Kaavaan liittyvät selvitykset ja muita lisätietoja osoitteesta www.tampere.fi/kaavat/8310
Diaarinumero: TRE: 842/10.02.01/2009 ja 1.2.2016 lähtien TRE:820/10.02.01/2016
Kaava-alueen sijainti ja luonne
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolme kilometriä länteen Tampereen keskustasta. Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena, jonka rakennuskanta on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikka viime vuosikymmenten uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, alkuperäiset rakennukset ja alueen ominaispiirteet luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli korkeimman suojelustatuksen RKY-alue.
Kaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueen kiinteistöt ja tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Asumiseen osoitettujen kaavatonttien koko vaihtelee välillä 138 m²–1500 m². Viheralueita on jonkin verran. Rakennettuja puistoja ovat Punasen tukkitien puisto, Harmaan tukkitien puisto ja Päivölänpuisto. Pispanaro on luonnonmukainen viheralue. Viheralueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa.
Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. II-vaiheen kaava-alue 8310 sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan kaupunginosien alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Osa kiinteistöistä on tontteja, osa maarekisteritiloja. Asemakaavalla 8310 muodostuu 140 kaavatonttia.
Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen.
Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista miljööseen.
Asemakaavan keskeinen sisältö
Suojelumerkinnät, rakentamisen ohjaus, rakennusoikeuden määrä
Asemakaavaehdotus on laadittu Pispalan asemakaavan uudistamisen I-vaiheen kaavaprosessin yhteydessä muodostetun, yhdyskuntalautakunnan 15.3.2011 hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta. Se on luonteeltaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä, joka ohjaa miljöön säilyttämiseen ja muutoksen hallintaan. Kaavaprosessin keskeiset teemat ovat olleet kulttuuriympäristön suojelu, rakentamisen ohjaus ja rakennusoikeuden määrä.
Kulttuuriympäristön suojelumerkinnät
Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille.
Rakentamisen ohjaus
Jotta Pispalan arvokkaat ominaispiirteet säilyisivät myös tulevaisuudessa, on kaavaan sisällytetty korjaus- ja uudisrakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä sekä laadittu rakentamistapaohje. Uudisrakentamista säädellään kaavassa rakennusaloin, kerrosluvuin ja massoittelumääräyksin. Mikäli suojeltu rakennus tuhoutuu tai puretaan, vanha rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen ja julkisivumateriaalin.
Rakennusoikeus
Pispalan kulttuuriympäristön säilyttämisen suurimmat haasteet ja ristiriidat liittyvät rakennusoikeuden määrään. Voimassa olevan v. 1978 asemakaavan pientaloalueelle poikkeuksellisen suuren tonttitehokkuuden e=0,5 ja suojelumerkintöjen puuttumisen tarjoama mahdollisuus tonttien kehittämiseen on aiheuttanut alueen rakennuskannan laajaa uudistumista.
Miljöön arvot perustuvat eri osissa Pispalaa erilaisiin ominaispiirteisiin. Osa-alueiden väliset erot ja aluekohtaiset arvot on kuvattu kulttuuriympäristön inventoinnissa. Arvojen säilyttäminen kullakin osa-alueella edellyttää kyseisen alueen ominaispiirteiden tunnistamista ja täydennysrakentamisen sovittamista alueelle niiden ehdoilla.
Pispalan II vaiheen kaava-alueelle on tyypillistä I vaiheen aluetta suurempi vaihtelu tonttien tiiviydessä sekä maastollisesti ja kaupunkikuvallisesti eriluonteiset osa-alueet. Tehokkaasti rakentuneiden rinnetonttien ohella alueen länsi- ja eteläosassa on puutarhamaisia, väljästi rakentuneita korttelialueita. II vaiheen kaava-alueen toteutunut tonttitehokkuus on huomattavasti matalampi kuin alun perin tiiviimmin rakentuneella I vaiheen kaava-alueella, jossa usealla suojelutontillakin on ollut maaston, suojeluarvojen tai kaupunkikuvan näkökulmasta mahdollista rakentaa jopa yli tonttitehokkuuden e=0,5.
Valmisteluvaiheessa v. 2018 kaava-alueelle 8310 pyrittiin Pispalan kaavaperiaatteen pohjalta sovittamaan v. 1978 asemakaavan ja Pispalan I-vaiheen mukaisesti tonttitehokkuuteen e=0,5 perustuva rakennusoikeus.
Kaavaehdotuksessa v. 2019 tutkittiin e=0,5 mukaisen rakennusoikeuden määrää ja sijoittelua tonteilla, huomioiden valmisteluvaiheen viranomaispalautetta. Suojeltavia asuinrakennuksia sisältävillä tonteilla sekä arvokkaimmilla, suojelumerkinnällä ”sk-piha”-merkityillä tonteilla, joilla suojeltava rakennus on kooltaan pieni ja tonttitehokkuuden e=0,5 mukainen rakennusoikeus mahdollistaisi huomattavan määrän täydennysrakentamista, rakennusoikeus määriteltiin tonttitehokkuusluvun e=0,4 mukaisesti.
Tarkistetussa kaavaehdotuksessa v. 2020 pääosalle kaava-aluetta (n. 110 tontille) määriteltiin rakennusoikeus tonttitehokkuusluvun e=0,4 mukaisesti. 28:lle tontille esitettiin e=0,3 mukaista rakennusoikeutta, koska suuremman rakennusoikeuden mahdollistama täydennysrakentaminen aiheuttaisi riskin pihapiirin arvojen sekä suojeltavan rakennuksen ja kaupunkikuvan säilymiselle. Lisäksi Rimminkadun arvoalueella pyrittiin alueelliseen tasapuolisuuteen määrittelemällä osa-alueen rakennusoikeus tonttitehokkuuden e=0,3 mukaisesti.
Tarkistettu kaavaehdotus v. 2024 on laadittu aiempien selvitysten, prosessin aikana tutkittujen kaavaratkaisujen vaikutusarvioinnin, viranomaisyhteistyön ja konsulteilla teetettyjen tonttitarkastelujen pohjalta. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa on tarkennettu tasapuolisuutta keskenään vastaavissa tilanteissa olevien, kulttuuriympäristön säilymisen suhteen muutoksensietokyvyltään herkimpien tonttien kesken. Suojeltavan asuinrakennuksen sisältäviä tontteja, joilla täydennysrakentamisen aiheuttama muutos olisi merkittävin ja kulttuuriympäristöön sopeutuva kaavaratkaisu edellyttää rakennusoikeuden laskemista tonttitehokkuuteen e=0,3, on kaava-alueella yhteensä 9 kpl.
19:lle v. 2020 kaavaehdotuksessa e=0,3 tonttitehokkuudella määritellylle tontille on todettu mahdolliseksi osoittaa tonttitehokkuuteen e=0,4 perustuva rakennusoikeus toteutuneita kerrosaloja ja täydennysrakentamiseen soveltuvia rakennusaloja tarkistamalla. Pääosalla kaava-aluetta eli 131 tontilla tonttitehokkuuden e=0,4 mahdollistaman täydennysrakentamisen vaikutukset ovat vähäisempiä ja tonttitehokkuuteen e=0,4 perustuvan kaavaratkaisun voidaan arvioida riittävällä tavalla turvaavan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen RKY-alueella.
Esitetyllä tonttitehokkuusratkaisulla täydennysrakentamisen määrä ja koko on rajattu maltilliseksi koko kaava-alueella. Tontit ovat kohtuullisella tavalla käytettävissä käyttötarkoituksensa mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä mahdollistaa jokaiselle tontille vähintään yhden asuinrakennuksen ja piharakennuksen, joka voi koon sallliessa sisältää sivuasunnon.
Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle 12 uutta asuinrakennusta kokoluokassa 100-160 k-m². Näistä viisi sijoittuu suojeltavan asuinrakennuksen (II-III lk) sisältävälle tontille ja neljä tyhjälle tontille. Kaavaehdotus mahdollistaa myös 13 uutta asuinrakennusta kokoluokassa 65-95 k-m². Näistä 12 sijoittuu suojeltavan asuinrakennuksen (I-III lk) sisältävälle tontille. Tonteista neljä on sk-piha-merkittyjä, ja niiden rakennusoikeus perustuu tonttitehokkuuteen e=0,3. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa 22 uutta piharakennusta kokoluokassa 20-60 k-m².
Kaavan yleismääräystä on tarkistettu koskien tonttien aitaamista ja kasvillisuutta. Kaavaselostusta on täydennetty prosessin etenemisen osalta.
V. 2020 ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen tiivistelmä sekä kaupungin vastine on kaavan liitteenä.
Asemakaavaprosessin vaiheet
Aloitusvaihe
II-vaiheen asemakaavojen 8309 ja 8310 osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä selvitysaineistoa oli nähtävillä 14.4. – 5.5.2009.
Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä I vaiheen kaavat 8256 ja 8257, II vaihe käynnistyi. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 4.-25.2.2016.
Valmisteluvaihe
Valmisteluaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.1.- 8.2.2018.
Ehdotusvaihe
Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.8.-23.9.2019. Viranomaisneuvottelu järjestettiin 12.12.2019.
Tarkistettu kaavaehdotus nähtävillä 10.9. - 12.10.2020.