Vuoden 2025 talousarvio, 2025-2028 talous-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadinta, vuosi- ja taloussuunnitelman hyväksyminen sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liitt

Kuvaus: Kaupunginvaltuuston 11.11.2024 pöytäkirjan ote: § 170 Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelman hyväksyminen sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liittyvät asiat

Laatimispäivä:

Kuvaus: Kaupunginvaltuuston 11.11.2024 pöytäkirjan ote: § 170 Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelman hyväksyminen sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liittyvät asiat

Laatimispäivä:

Kuvaus: Talouden ohje: Vuoden 2025 vuosisuunnitelmien laadinta

Laatimispäivä:

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Koskela Mikko, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtaja Mikko Koskela, puh. 040 133 4422, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Talousarvion rakenne ja sisältö

Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 110 §:ssä on kunnan talousarviosta säädetty seuraavaa:

’Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.’

Ehdotus kaupungin vuoden 2025 talousarvioksi ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelmaksi on laadittu ottaen soveltuvin osin huomioon talousarvion laadintaa koskevat säännökset ja ohjeet.

Tampereen kaupungin talousarvio koostuu seuraavista osista: yleisperustelut, käyttötalousosa ja investoinnit yksiköittäin, laskelmat sekä liitteet.

Talousarvio 2025

Vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös ja vuoden 2024 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2025–2028 koskevat taloudelliset ennusteet.

Organisoitumiseen ja siten talousarvioon on tulossa seuraavat muutokset: Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 22.4.2024, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2025 alussa. Uusi osakeyhtiö on kokonaan Tampereen kaupungin omistama. Muutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia vuodelle 2025. Lisäksi merkittävänä uudistuksena työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille ja Tampereen seudun työllisyysalue aloittaa toimintansa 1.1.2025. Työllisyysalueeseen kuuluu 16 kuntaa Pirkanmaalta: Akaa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Tampere, Valkeakoski, Virrat, Ylöjärvi, Juupajoki, Kuhmoinen, Lempäälä, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti. Työvoimapalvelut muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. TE-uudistuksen myötä kuntien maksuvastuu työttömyysturvan kustannuksista laajenee työmarkkinatuen lisäksi ansiopäivärahan ja peruspäivärahan perusosiin.

Tuloperusteet ja tilikauden tulos

Tampereen vuoden 2025 talousarvio on valmisteltu nykyisen 7,60 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan.

Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) kasvaa vuoden 2024 ennusteeseen verrattuna noin 61,9 milj. euroa. Valtionosuuksia nostaa teknisesti TE-uudistuksen noin 50 milj. euron laskennallinen rahoitus. Valtionosuuksien kokonaiskehitys ei kuitenkaan riitä täysimääräisesti uudistuksen ja kasvavan kaupungin peruspalveluiden rahoittamiseen, koska valtionosuudet kasvavat kokonaisuutena vain 33 milj. euroa. Ansiotulovähennyksen poistuminen kunnallisverosta lisää verotuloja, mutta se huomioidaan valtionosuuksissa verotulomenetysten korvaus -erässä ja muutos vähentää valtionosuuksia vastaavasti noin 14 milj. euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 29 milj. euroa vuoden 2024 toteumaennusteesta. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 475 milj. euroa, kiinteistöverotuloja 111 milj. euroa ja yhteisöverotuloja 82 milj. euroa.

Talousarviossa koko kaupungin yhteenlasketut nettomenot ovat -713,3 milj. euroa. Toimintakate sisältää kertaluonteisia omaisuuden myyntivoittoja ja maankäyttösopimuskorvauksia yhteensä 75,2 milj. euroa, mikä on 47,6 milj. euroa vuoden 2024 ennustetta enemmän. Nettomenot kasvavat vuoden 2024 ennusteeseen verrattuna 4,6 prosenttia (31,1 milj. euroa). TE-uudistus kasvattaa merkittävästi nettomenoja. Toisaalta omaisuuden myyntivoitot pienentävät nettomenojen kasvua.

Uuden aloittavan työllisyysalueen yhteistoimintaosuuksilla katettavat kustannukset ovat yhteensä noin 78,9 milj. euroa. Tampereen kaupungin maksuosuus on noin 48 milj. euroa. Lisäksi työttömyysturvan laajentuvan kokonaisvastuun kasvuun on varattu Tampereen talousarvioon 16,6 milj. euroa. Työttömyystilanteen kehityksellä on jatkossa entistä merkittävämpi ja nopeampi vaikutus kuntien vastuulla oleviin työttömyysturvamenoihin. Työttömyysturvan kokonaisvastuun arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 42,5 milj. euroa.

Vuoden 2025 talousarvion vuosikate on 95,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on 39,6 milj. euroa negatiivinen. Vuosikate kattaa 70,6 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista.

Investoinnit

Investointimenot ovat 226,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 225,0 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti on 42.

Suurimmat investointipanostukset vuonna 2025 ovat talonrakennushankkeiden 85,0 milj. euron ja yhdyskuntalautakunnan alaiset 45,0 milj. euron sekä Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman 28,1 milj. euron nettoinvestoinnit. Talonrakennushankkeiden kokonaisbudjetista 48,3 milj. euroa käytetään varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen rakennuksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden rakennuksiin on suunniteltu käytettävän 19,8 milj. euroa. Yhdyskuntalautakunnan investointibudjetista suurin osa käytetään olemassa olevan yhdyskuntarakenteen perusparantamiseen sekä uuden rakentamiseen, joista muodostuu yhteensä noin 28,9 milj. euroa. Yhdyskuntalautakunnan investointeja kohdennetaan myös erikoisrakenteisiin, liikennejärjestelyihin sekä sähköisten järjestelmien ja ulkovalaistuksen LED-vaihtoihin. Raitiotiehen liittyviin hankkeisiin on varattu 3,7 milj. euroa.

Lainamäärä

Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, joten talousarviossa varaudutaan korollisen velan 120,6 milj. euron kasvuun. Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan enimmillään 164 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään maksuohjelmien mukaisesti 43,4 milj. eurolla. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2025 lopussa 3 966 euroa, mikä on 418 euroa vuoden 2024 lopun arviota enemmän.

Toiminnan tavoitteet

Tampereen strategia 2030 Tekemisen kaupunki hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.11.2021. Strategia valmisteltiin pormestariohjelman 2021–2025 pohjalta. Vuosi 2025 on strategian viimeinen toteutusvuosi.

Talousarvion 2025 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Tavoitteita asetetaan kaupunkitasoisesti ja erikseen lautakunnille kohdistettuna. Lisäksi tavoitteita asetetaan konserniyhteisöille. Tampereen strategia ohjaa myös näiden tavoitteiden asettamista.

Tavoitteita asetetaan lähtökohtaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille ja niissä tähdätään selkeään mitattavuuteen. Tavoitteiden luonteesta johtuen niiden asettamisessa pyritään teemalliseen jatkumoon. Talousarvioon 2025 valmistelluista kaupunkitasoisista ja lautakunnille vastuutetuista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin vuoden 2024 tavoitteet. Vuodelta 2024 jatkavissa tavoitteissa korostuu muun muassa tamperelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, työllisyyden parantaminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elämystalouden vahvistaminen, kestävä kaupunkikehitys ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Myös kaupungin talouteen, henkilöstön työhyvinvointiin, Tampereen houkuttelevuuteen työnantajana ja digitalisaatioon liittyvät tavoitekokonaisuudet jatkavat. Uusissa tai uudelleen kohdennetuissa tavoitteissa on vuoden 2025 valmistelussa huomioitu muun muassa kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintojen sujuvuus, TE-uudistuksen onnistunut toteutus, sujuvan arjen varmistaminen infrainvestointien toteutuksessa, suomen- ja englanninkielisen lukiolinjan onnistunut käynnistyminen sekä teollisuuden uudistuminen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän investointien houkuttelu.

Vuonna 2025 kaupunkitasoisten ja lautakunnille kohdistuvien tavoitteiden määrä on 51. Konserniyhtiöille kohdistuu yhteensä 66 yhtiökohtaista tavoitetta. Talousarvion 2025 sisällöt tarkentuvat joulukuussa 2024 hyväksyttävissä lautakuntien ja konsernihallinnon vuosisuunnitelmissa.

Tavoitteet hyväksytään lopullisessa muodossaan osana talousarviota 11.11.2024.

Taloussuunnitelma 2025–2028

Talousarviokirjaan sisältyy taloussuunnitelma vuosille 2025–2028. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 on laadittu karkealla tasolla. Investoinneista esitetään taloussuunnitelmakauden investoinnit sekä alustavat suunnitelmat vuosille 2029–2034. Suunnitelmat tarkentuvat tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.

Taloussuunnitelmavuosien 2025–2028 yhteenlaskettu tulos on negatiivinen 178,5 milj. euroa.

Kuntatalouden lähivuosien talousnäkymät ovat vaikeat. Vuosien 2026–2028 talouden suunnitteluun sisältyy paljon epävarmuustekijöitä erityisesti TE-uudistuksen vaikutuksista sekä verorahoituksen kehityksestä. Taloussuunnitelma on alijäämäinen ilman toiminnan tehostamistoimenpiteitä. Investointien tulorahoituksen tasoa tulisi nostaa velkaantumisen hidastamiseksi. Taloussuunnitelmakaudella tulee sovittaa yhteen merkittävät investointipaineet, uusi kaikkia kuntia koskeva heikompi tulorahoituksen taso ja velkaantumisen hallinta. Vuosikatetta tulee parantaa ja investointitarpeita priorisoida tai siirtää suunnitelmakauden tasapainoon saattamiseksi.

Kuntalain 110 §:n mukaan ’taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.’ Tampereen kaupungin taseessa oli vuoden 2023 edellisiltä tilikausilta kertyneitä ylijäämiä 664,4 milj. euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen lisää ylijäämää vuonna 2024 ja vuoden 2024 lopussa ylijäämän arvioidaan olevan 820 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden lopussa ylijäämäksi arvioidaan 646 milj. euroa.

Investoinnit 2025–2028

Taloussuunnitelmakauden investointitaso pysyy edelleen suurena. Kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmakaudella 1,04 miljardia euroa eli vuosittain keskimäärin noin 260 milj. euroa.

Taloussuunnitelmakauden suurimmat investointimenot ovat talonrakennushankkeiden yhteensä 494 milj. euron investoinnit ja Yhdyskuntalautakunnan 193 milj. euron investoinnit. Viiden tähden keskusta- ja Hiedanranta-kehitysohjelmien yhteenlasketut investoinnit ovat 190 milj. euroa.

Lainamäärän kehitys 2025–2028

Suurten investointisuunnitelmien vuoksi velkaantumisen arvioidaan jatkuvan. Taloussuunnitelmavuosina 2025–2028 varaudutaan vuotuiseen noin 172 milj. euron lainamäärän kasvuun. Kauden lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan noin 1,6 miljardia euroa ja asukaskohtainen lainamäärä voi nousta yli 5 900 euroon. Lainamäärän kasvu tulee kuitenkin todennäköisesti jäämään pienemmäksi, sillä kaikki investoinnit eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa, joitain omistuksia järjestellään uudelleen investointien rahoittamiseksi ja jotain omaisuutta voidaan myydä sekä investointeja toteutetaan vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla.

Talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja muut talousarvioon liittyvät asiat

Kaupunginvaltuusto on 26.9.2005 päättänyt, että aloitteiden käsittelyohjeistusta ja sen noudattamista tarkennetaan, jotta vastaukset aloitteisiin tulisivat nopeammassa tahdissa käsittelyyn. Päätöksen mukaan ’jos aloitteessa edellytetään määrärahaa, se käsitellään talousarvion yhteydessä’.

Lautakunnat ovat käsitelleet aloitteita tällaisina talousarvioaloitteina. Lisäksi yhteen lautakunnille kuulumattomaan aloitteiseen on viranhaltijavastaus. Aloitteet, tiivistelmä vastauksista sekä vastaukset kokonaisuudessaan on koottu liitteeksi.

Korjauslista talousarvioon

Talousarvioehdotuksen painatuksen jälkeen on ilmennyt muutama asiavirhe sekä tarve täydentää talousarvioehdotusta eräiltä osin. Muutokset on listattu erilliseen liitteeseen.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelma hyväksytään.

Talousarvio sitoo valtuustoon ja muihin toimielimiin nähden Yleisperustelut-osan Talousarvion sitovuus -luvussa määriteltyjen sitovuussäännösten mukaisesti.

Konsernijohtajalle annetaan oikeus päättää organisaatiomuutoksiin liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien määrärahojen siirroista sekä vuoden 2025 palkankorotuksiin varatun määrärahan kohdentamisesta konsernihallinnon yhteisistä eristä toimintayksiköille työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen vahvistuttua.

Konsernijohtajalle tai hänen määräämälleen konsernihallinnon viranhaltijalle annetaan seuraavat oikeudet:

• oikeus ottaa vuoden 2025 mahdollisiin muutettuihin talousarvioihin sisältyvä lainamäärä
• oikeus ottaa vuoden 2025 aikana lyhytaikaisia lainoja 100 milj. euron määrään saakka maksuvalmiuden turvaamiseksi
• oikeus myöntää lyhytaikaisia antolainoja konserniyhteisöille yhteensä enintään 30 milj. euron määrään saakka
• oikeus konvertoida ja maksaa ennenaikaisesti takaisin kaupungin taseeseen sisältyviä ottolainoja

Talousarvion liitetietoihin sisältyvät konserniyhteisöjen tavoitteet hyväksytään kuntalain 110 §:n tarkoittamiksi kuntakonsernin tavoitteiksi.

Konsernihallinnon talousyksikkö oikeutetaan tekemään talousarvioasiakirjaan teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia.

Vuoden 2025 talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltävät valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sekä niihin liitteessä annetut vastaukset merkitään tiedoksi. Aloitteet eivät anna aihetta muihin kuin liitteessä mainittuihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kuvaus: Tiedoksi: Kaupunginhallituksen päätös § 371 Vuoden 2025 talousarvion laadinnan tilannekatsaus (kehittämiskokousasia)

Laatimispäivä:

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Koskela Mikko, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtaja Mikko Koskela, puh. 040 133 4422, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Asia jäi pöydälle 23.9.2024 kehittämiskokouksessa.

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Vuoden 2025 talousarvion laadinnan tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Koskela Mikko, Talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtaja Mikko Koskela, puh. 040 133 4422, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Tampereen kaupungin vuoden 2024 talous on jäämässä talousarviota heikommaksi. Alkuperäinen talousarvio päätyi 12,9 milj. euron alijäämään. Elokuun toiminnan ja talouden katsauksen mukaan laadittu tilinpäätösennuste ilman Tampereen Veden liiketoimintakauppaa on 62,6 milj. euroa alijäämäinen.

Kaupunginhallitus päätti vuoden 2025 talousarviokehyksestä 17.6.2024. Kaupunginhallitus edellytti kehyspäätöksessä, että toimintayksiköiden tulee välttää esittämästä uusia pysyviä toimintamenoja lisääviä palveluja. Palvelutarpeen kasvu on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin tai tuloja lisäämällä.

Talousarviokehyksessä on lähtökohtana pääosin nykyisten palvelujen taso. Lautakuntien kehysesityksiin on huomioitu valituissa palveluissa (varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, joukkoliikenne) suoritemäärän kasvun aiheuttama kustannusten nousu, ratikan laajenemisen kustannukset, palkankorotusten arvioitu vaikutus sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen vuokrakustannukset. Mahdollisista muista lisäysesityksistä on luovuttava tai ne on katettava olemassa olevan budjetin sisältä tai maksuja ja taksoja korottamalla.

Kuntien talous notkahtaa vuonna 2024 huomattavasti vuodesta 2023. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy lähivuodet vaikeana ja alijäämäisenä. Kuntien vuoden 2025 talousarviovalmistelusta saatujen tietojen perusteella alijäämäisten kuntien joukko on kasvamassa erittäin paljon.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä kehyksessä toimintakate heikkeni vuoden 2024 muutettuun talousarvioon verrattuna 69,0 milj. euroa (10,8 %), josta TE-uudistuksen vaikutus oli 49,7 milj. euroa. Ilman TE-uudistuksen menojen lisäystä toimintakate heikkeni kehyksessä 19,0 milj. euroa (3,0 %). Kehyksessä vuosikate on 89,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 42,9 milj. euroa alijäämäinen.

Kehykseen sisältynyt vuoden 2025 alustava investointitaso oli 244,9 milj. euroa ja vuosien 2026–2028 alustava investointitaso on keskimäärin 280 milj. euroa. Taloussuunnitelmakaudella on pystyttävä nostamaan vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin. Koska investointitarpeet ovat hyvin korkeat koko 2020-luvun, investointeja tulee jaksottaa nyt suunniteltua pidemmälle aikavälille.

Talousarviovalmistelun eteneminen

Pormestarin laajennettu johtoryhmä on käsitellyt talousarvion valmistelutilannetta 17.9.2024. Kaupunginhallitukselle esitellään talousarvion laadinnan tilannekatsaus ja pormestarin laajennetun johtoryhmän käymä keskustelu.

Pormestarin vuoden 2025 talousarvioehdotus esitellään 21.10.2024 ja kaupunginhallituksen talousarviokäsittely on 30.10.2024. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 11.11.2024.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Vuoden 2025 talousarvion laadinnan tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kuvaus: Kaupunginhallituksen päätös § 261 Vuoden 2025 talousarviokehys

Laatimispäivä:

Kuvaus: Kaupunginhallituksen päätös § 261 Vuoden 2025 talousarviokehys

Laatimispäivä:

Kuvaus: Talouden ohje: Vuoden 2025 talousarvion laadinta

Laatimispäivä:

Kuvaus: Kh:n 3.6.2024 päätös § 238 Vuoden 2025 talousarvion kehyksen valmistelun tilannekatsaus (kehittämiskokousasia)

Laatimispäivä:

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Männikkö Jukka, Konsultoiva talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Lähtökohdan vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Tampereen strategia 2030, pormestariohjelma, kaupungin vuoden 2024 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2025–2028 koskevat taloudelliset ennusteet.

Tampereen kaupungin vuoden 2024 talous on jäämässä talousarviota heikommaksi. Alkuperäinen talousarvio päätyi 12,9 milj. euron alijäämään. Huhtikuun talouskatsauksen mukaan laadittu tilinpäätösennuste on 74,2 milj. euroa alijäämäinen.

Kuntien talous on heikentymässä huomattavasti vuonna 2024. Suurten kaupunkien talousnäkymät vuosille 2024–2025 ovat kuntien vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2025 talousarviovalmistelusta saatujen tietojen perusteella merkittävästi alijäämäiset Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta. Myös eri ennustelaitokset ovat arvioineet kuntatalouden heikkenevän nopeasti vuodesta 2024 lähtien ja pysyvän vaikeana koko taloussuunnitelmakauden 2025–2028.

Tuloperusteet

Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 666,5 milj. euroa, joka on 28 milj. euroa vuoden 2024 toteumaennustetta enemmän. Valtionosuuksien määrä kasvaa alustavien tietojen perusteella TE-uudistuksen myötä 31 milj. eurolla. Ilman TE-uudistuksen vaikutusta valtionosuudet vähenevät hieman. Valtionosuuksien tarkentuu loppuvuoden aikana. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on talousarviovalmistelussa pidetty vuoden 2024 tasolla. 

Talousarviokehys

Talousarviokehyksessä on lähtökohtana pääosin nykyisten palvelujen taso. Lautakuntien kehysesityksiin on huomioitu valituissa palveluissa (varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, joukkoliikenne) suoritemäärän kasvun aiheuttama kustannusten nousu, ratikan laajenemisen kustannukset, palkankorotusten arvioitu vaikutus sekä uusien ja peruskorjattujen tilojen vuokrakustannukset. Mahdollisista muista lisäysesityksistä on luovuttava tai ne on katettava olemassa olevan budjetin sisältä tai maksuja ja taksoja korottamalla.

Kehyksen toimintakate heikkenee vuoden 2024 muutettuun talousarvioon verrattuna 69,0 milj. euroa (10,8 %), josta TE-uudistuksen vaikutus on 49,7 milj. euroa. Ilman TE-uudistuksen menojen lisäystä toimintakate heikkenee 19,3 milj. euroa (3,0 %). Kehyksessä vuosikate on 89,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 42,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion jatkovalmistelussa tavoitellaan tilikauden tuloksen parantamista.

Toimintayksiköiden tulee laatia talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi. Kehysesitys ei sisällä vielä palkkaratkaisun neuvoteltavien erien 4,8 milj. euron määrärahan kohdennuksia konsernihallinnon yhteisistä eristä toimintayksiköille. Konsernihallinnon ja lautakuntien kehysluvut päivitetään neuvottelutuloksen kohdennusten täsmennyttyä. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta kaupunkitasolla. Palvelutarpeen kasvua on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin tai tuloja lisäämällä. Toimintayksiköiden tuleekin välttää esittämästä uusia pysyviä toimintamenoja lisääviä palveluja.

Taloussuunnitelmakaudella 2025–2028 on hidastettava toimintamenojen kasvua. Parhaiten se onnistuu pidättäytymällä uusien toimintojen aloittamisesta ja nykyisten toimintojen laajentamisesta. Tarkempi talouden tasapainottaminen tehdään vuosittain osana talous- ja strategiaprosessia.

Hallintosäännön mukaan konsernijaoston tehtävänä on mm. vastata konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä sekä ohjata ja valvoa omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa tytäryhtiöille asetetaan osinkotavoitteet ja in-house-tukipalveluyhtiöille on niiden perustamisvaiheessa asetettu selkeät tehostamistavoitteet, joiden tulee näkyä kaupungille kilpailukykyisesti tuotettuina palveluina. Konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Investoinnit

Päivitetyssä investointisuunnitelmassa kaupungin investointitarpeet ja investointitaso ovat edelleen hyvin korkeat. Vuoden 2025 alustava investointitaso on 245 milj. euroa ja vuosien 2026–2028 alustava investointitaso on keskimäärin 279 milj. euroa. Lopullisesti investointitasosta päätetään vuosittain valtuuston talousarviokokouksessa marraskuussa.

Useita suuria investointeja on suunniteltu toteutettavaksi ja aloitettavaksi taloussuunnitelmakaudella 2025–2028. Jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutuisivat suunnitellussa aikataulussa, niin kaupungin lainamäärä jatkaisi kasvamistaan, mikä lisäisi sopeuttamistarvetta paljon. Tämän vuoksi vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin on parannettava merkittävästi taloussuunnitelmakaudella. Investointitarpeet ovat hyvin korkeat koko 2020-luvun loppupuoliskon, joten investointeja tulee jaksottaa suunniteltua pidemmälle aikavälille. Liiallisen velkaantumisen estämiseksi tavoitellaan taloussuunnitelmakaudella nykyistä selvästi korkeampaa oman tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin.

Alustavat toiminnan tavoitteet ja kehitysohjelmat 2025

Talousarvion 2025 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian Tekemisen kaupunki valtuustokauden tavoitteisiin. Tavoitteiden valmistelua on lisäksi ohjannut kaupunginhallituksen 29.4.2024 (§ 184) hyväksymät vuoden 2025 toiminnan painotukset. Talousarviossa toiminnan tavoitteita asetetaan kaupunkitasoisesti sekä erikseen lautakunnille ja konserniyhteisöille. Tampereen strategia ohjaa myös konserniyhteisöjen tavoitteiden asettamista.

Talousarviossa tavoitteita asetetaan lähtökohtaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille, ja niissä tähdätään selkeään mitattavuuteen. Tavoitteiden luonteesta johtuen niiden asettamisessa pyritään teemalliseen jatkumoon. Talousarvioon 2025 valmistelluista alustavista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin vuoden 2024 tavoitteet. Useissa jatkavissa tavoitteissa tavoitteiden kohdennusta, muotoilua ja mitattavuutta on kuitenkin tarkennettu, mutta samalla on turvattu tavoitteiden vertailtavuus edellisiin vuosiin. Alustavien tavoitteiden kokonaismäärä on hieman kasvanut vuoteen 2024 verrattuna.

Alustavat tavoitteet on ryhmitelty strategian painopisteittäin. Yhdenvertaiset yksilöt -painopisteessä tavoitteita on kohdennettu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyen mm. koulupäivän aikaiseen koettuun hyvinvointiin, päihteiden käyttöön, liikkumiseen ja harrastamiseen, fyysiseen toimintakykyyn, kiusaamiseen sekä nuorten työttömyyteen. Lisäksi painopisteen tavoitteilla vastataan muun muassa työllisyyden edistämiseen, alueiden eriytymiskehitykseen ja asuntotuotannon monipuolistamiseen. Edellä mainitut tavoitteet ovat pääosin jatkavia tavoitteita vuodelta 2024. Uutena tavoitteena on valmisteltu tavoite liittyen kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintatyön toimivuuteen.

Tekevät yhteisöt -painopisteessä alustavat tavoitteet kohdistuvat vähentämään yksinäisyyttä ja vahvistamaan kaupunkilaisten osallisuutta. Lisäksi alustavilla tavoitteilla vahvistetaan elämystaloutta ja luovia aloja sekä startup-yritysten ja yritysekosysteemien toimintaedellytyksiä.

Hiilineutraaleja tekoja -painopisteessä alustavat tavoitteet ovat pääosin jatkavia vuodelta 2024 ja kohdistuvat muun muassa joukkoliikenteen matkustajamääriin sekä kestäviin liikkumismuotoihin. Lisäksi painopisteessä on valmistelussa tavoitteet liittyen raitiotien jatko-osuuksiin ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Tulevaisuuden edelläkävijyyttä -painopisteessä on uusia tavoiteavauksia, joiden valmistelua ovat erityisesti ohjanneet vuoden 2025 painotukset. Tällaiset tavoitteet liittyvät mm. TE-uudistuksen toteuttamiseen, yritys- ja työnantajapalvelujen kokonaisuuden rakentumiseen, sujuvan arjen varmistamiseen keskustan elinvoimainvestointien toteutuksessa, strategiseen elinkeinopolitiikkaan (sirukehityksen osaamisen kehittäminen ja investointien varmistaminen sekä puolustusteollisuuden liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin edistäminen) sekä investointien mahdollistamiseen/puhtaan siirtymän tuotantoalueiden varmistamiseen. Lisäksi uutena tavoitteena on valmisteltu tavoite liittyen kaksikielisen lukiokoulutuksen käynnistymiseen. Vuosilta 2023 ja 2024 jatkavat tavoitteet liittyvät muun muassa kansainvälisen tutkijoiden ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupiin, ammatillisten tutkintojen suorittamiseen, keskustan kävijämääriin, Tampere-Pirkkalan matkustajalentojen määriin sekä oppimistuloksiin.

Rohkeasti uudistuva kaupunki -painopisteessä alustavat tavoitteet kohdistuvat muun muassa talouteen, esihenkilötyöhön, henkilöstön työhyvinvointiin, työntekijäkokemukseen sekä kaupungin houkuttelevuuteen työnantajana. Lisäksi alustavien tavoitteiden avulla edistetään asiakaskokemusta ja hankintojen tuloksellisuutta sekä mahdollistetaan palvelujen siirtymistä digitaaliseen kanavaan. 

Toiminnan tavoitteet hyväksytään talousarviokehyksen yhteydessä alustavina ja ne tarkentuvat varsinaiseen talousarvioon. Konserniyhteisöjen tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyyn syyskuussa.

Tampereen kaupungin kehittämistoiminnan kärkenä toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa olevia kehitysohjelmia. Kehitysohjelmat ovat laajoja, pääsääntöisesti kahta tai kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia ja laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kehitysohjelmat asetetaan lähtökohtaisesti valtuustokaudeksi, mutta niiden hyväksymisestä ja resursoinnista päätetään vuosittain. Esitetään, että vuonna 2024 toteutuksessa olleet kehitysohjelmat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Älykaupunki kaupunkilaisille, Elämystalous, Hiilineutraaleja tekoja, Welcoming City ja hyvinvoinnin kehitysohjelma jatkavat vuodelle 2025.

Talousarviovalmistelun eteneminen

Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset valmistuvat 13.9.2024 mennessä. Pormestarin talousarvioehdotus esitellään 21.10.2024, kaupunginhallituksen talousarviokäsittely on 28.10.2024 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 11.11.2024.

Talousarvioehdotukseen sisältyvistä mahdollisista henkilöstöön kohdistuvista säästötoimenpiteistä tai muista vastaavista henkilöstöjärjestelyistä tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Kaupungin toimintayksiköitä kehotetaan aloittamaan vuoden 2025 talousarvion valmistelu perusteluissa kuvattujen tavoitteiden ja liitteenä olevan talousarviokehyksen mukaisesti sekä tarkempien talousarvion laadintaohjeiden mukaan.

Merkittävästi alijäämäisen taloustilanteen vuoksi toimintayksiköiden tulee pidättäytyä uusista toimintamenoja nettomääräisesti lisäävistä esityksistä.

Palvelutarpeen kasvua on kehyksessä osoitetun rahoituksen lisäksi rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin sekä tuloja lisäämällä.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston tulee ohjata ja tukea yhtiöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa sekä kriittisesti arvioida kaupungin yhtiöomistuksia ja tarvittaessa tehdä myyntiesityksiä uusien investointien rahoituksen mahdollistamiseksi.

Liitteenä oleva talousarviokehys on toimintakate ja nettoinvestoinnit -tasoilla toimintayksiköitä sitova. 

Alustavat toiminnan tavoitteet toimivat talousarvion laadinnan pohjana siten, että yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen.

Kehitysohjelmien vuoden 2025 kokonaisuus hyväksytään osaksi talousarvion jatkovalmistelua.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Männikkö Jukka, Konsultoiva talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Kaupunginhallitus hyväksyi 18.3.2024 vuoden 2025 talousarviovalmisteluperiaatteet, jotka koskettivat koskevat mm. talousarviopohjan korjauksia, kustannustason muutosten huomioimista ja lisäystarpeiden esittämistä. Keskeisenä tavoitteena vuoden 2025 talousarviokehyksen valmistelussa on pitää nettomenojen hyvin kasvu maltillisena.

Kaupunginhallitus linjasi 29.4.2024 vuoden 2025 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtötien käsittelyssä, että talousarviovalmistelussa pidättäydytään käyttömenoja lisäävistä toiminnoista tai toimintojen laajentamisista. Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että strategisesti tärkeitä investointeja toteutetaan, mutta investointeja priorisoidaan ja jaksotetaan aiempaa pidemmälle aikajaksolle.

Talousarviokehyksen valmistelua on aloitettu kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti. Valmistelussa on ollut käytettävissä kuluvan vuoden tilinpäätösennuste, valtiovarainministeriön alustavat valtionosuuslaskelmat ja tuoreet verotuloarviot. Lisäksi yksiköt ovat esittämässä lukuisan määrän merkittäviä menojenlisäyksiä, joita ei talouden näkökulmasta ole mahdollista ottaa huomioon kuin hyvin pieneltä osin. Talousarviokehyksen valmisteluun sisältyy poikkeuksellisen suuria ongelmia talouden tasapainon kannalta.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Vuoden 2025 talousarvion kehyksen valmistelun tilannekatsaus merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kuvaus: Kh:n 29.4.2024 päätös § 184 Vuoden 2025 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat (kehittämiskokousasia)

Laatimispäivä:

Kuvaus: Vuoden 2025 toiminnan ja talouden lähtökohdat

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Kangas Vesa-Matti, Controller

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja talousjohtajan 1. varahenkilö, controller Vesa-Matti Kangas, puh. 050 566 4477, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Vuoden 2025 toiminnan ja talouden suunnittelun tueksi on laadittu aineisto, joka sisältää Tekemisen kaupunki -strategian valtuustokauden tavoitteiden toteuman ja kaupunkitasoiset painotukset sekä lähtökohtia talouteen, henkilöstöön ja Tampere-konserniin. Lisäksi aineisto sisältää koonnit kaupungin väestökehityksestä ja TE-uudistuksen vaikutuksista Tampereelle.

Väestö

Tampereen väkiluku on kasvanut voimakkaasti viime vuodet, vuoden 2023 ennakkoväkiluku ylitti 255 000 asukasta ja väkiluku kasvoi vuoden aikana yli 6 000 asukkaalla, 2,4 prosenttia. Tampereen väestönkasvu perustui vuonna 2023 voimakkaaseen muuttovoittoon. Kuntien välisen nettomuuton osalta Tampere oli ennakkotietojen valossa Suomen muuttovoittoisin kunta vuonna 2023 saaden muuttovoittoa 3 163 asukkaan verran. Nettomaahanmuuton määrä, 3 138 asukasta, kasvoi huomattavasti ja oli ennätyksellisen korkea. Edellisvuosien aikana määrä on selvästi kasvanut ja muuttovoitto jakautuu tällä hetkellä lähes tasan kuntien välisen ja maahanmuuton kesken. Kasvusta huolimatta Tampereella vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten osuudet ovat kuusikko kunnista toiseksi matalimmat. Vain Oulussa osuudet ovat matalammat. Tampereella oli vieraskielisiä vuoden 2023 lopulla n. 10,5 prosenttia kaupunkilaisista (ennakkoväkiluku). Korkein osuus on Vantaalla, jossa asukkaista noin joka neljäs on vieraskielinen.

Lähtökohtia – Strategian eteneminen ja kaupunkitasoiset painotukset

Tampereen strategia Tekemisen kaupunki hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2021, ja se valmisteltiin pormestariohjelman pohjalta. Strategia suuntaa vuoteen 2030 ja se perustuu tulevaisuuden muutosilmiöihin. Vuosi 2025 on viimeinen strategian toteutusvuosi.

Strategiassa on asetettu valtuustokauden tavoitteita painopisteittäin. Tavoitteiden etenemistä seurataan strategiassa olevien mittareiden perusteella. Valtuustokauden tavoitteet ovat edenneet vuoden 2023 loppuun mennessä suotuisasti. 30 valtuustokauden tavoitteesta 15 on etenemässä tavoitteen mukaisesti, 11 on etenemässä osittain, kaksi valtuustokauden tavoitteesta on jäämässä toteutumatta ja kahden tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Toteutumatta olevat tavoitteet liittyvät työvoiman saatavuuteen sekä keskustan saavutettavuuteen ja elinvoimaan. Keskustan saavutettavuuteen ja elinvoimaan liittyvä tavoite on edennyt valtuustokaudella suhteellisen myönteisesti, vaikka tavoitteelle asetettu mittari (elinvoimaluku) ei tätä tulkintaa täysin tuekaan.

Vuoden 2025 toiminnan suunnittelun tueksi on valmisteltu kaupunkitasoiset toiminnan painotukset. Painotusten tarkoituksena on suunnata ja osaltaan ohjata talousarviotavoitteiden (TA25) sekä vuosisuunnitelmien 2025 toimenpiteiden valmistelua. Painotuksilla myös vahvistetaan kaupunkitasoista toiminnan ja talouden suunnittelun johtamista. Painotukset on valmisteltu palvelualueiden ja konsernihallinnon yhteistyössä.

Lähtökohtia – Henkilöstö ja Tampere-Konserni

Kaupungin henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin 8 900, joista naisia on 74 prosenttia ja miehiä 26 prosenttia. Eri tehtävänimikkeitä kaupungissa on noin 530. Henkilöstökulut ovat noin 445,9 milj. euroa. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys korostuvat tulevaisuudessa keskeisenä haasteena. Henkilöstön osalta keskeistä vuonna 2025 on, että kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Vaikutukset työvoimakustannuksiin selviävät keskustason neuvotteluissa keväällä 2025. Organisaatiomuutokset tulevat vaikuttamaan henkilöstöön ja sen määrään. Te-palveluiden siirtyessä kuntien ja työllisyysalueen vastuulle noin 400 henkilöä siirtyy Tampereen kaupungin palvelukseen. Mikäli Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos yhtiöitetään 1.1.2025 alkaen, noin 300 henkilöä siirtyy pois kaupungin palveluksesta.

Tampere-konserni koostuu tytäryhtiöistä, osakkuusyhtiöistä, osaomistusyhtiöistä sekä liikelaitoksesta. Vuonna 2025 Tampere-konsernin osalta keskeistä on mahdollinen Tampere Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen yhtiöittäminen. Lisäksi keskuspuhdistamon toiminta ja Särkänniemen kehityshanke käynnistyvät.

TE-uudistus

TE-uudistuksen tullessa voimaan 1.1.2025 vastuu työnhakijoille ja työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirtyy kuntien vastuulle. Kunnat osallistuvat jatkossa myös entistä enemmän työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Uuden valtionosuustehtävän muodostavat lakisääteiset työvoimapalvelut nivotaan osaksi kaupungin elinvoimatyötä, millä pyritään vastaamaan uudistuksen tavoitteisiin ja kannusteisiin. Tampereen seudun työllisyysalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi 15 pirkanmaalaista kuntaa. Uudistuksen myötä Tampereen seudun työllisyysalueen ja vastuukuntana Tampereen kaupungin järjestettäväksi kuuluvat yhteensä noin 42 000 työnhakija-asiakkaan ja noin 41 000 työnantaja-asiakkaan palvelut.

TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron myötä kaupungin henkilöstömäärä kasvaa alustavan arvoin mukaan noin 400 henkilötyövuodella, kun valtion TE-henkilöstö sekä kuntien kuntakokeiluhenkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Tampereen kaupungin palvelukseen. Myös kaupungin toimintamenot ja valtionosuudet kasvavat merkittävästi. Päivitetyt valtionosuusarviot vuodelle 2025 (ml. TE-uudistuksen vaikutus) julkaistaan kevään kuntatalousohjelman yhteydessä, ja ne päivittyvät vielä syksyllä 2024. Kuntien lokakuussa 2023 päättämään työllisyysalueen järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että kattavien lähipalveluiden turvaaminen edellyttää valtionosuusrahoituksen lisäksi kuntien rahoitusta. Työllisyysalueen kunnat ovat linjanneet, että palvelujen siirtymisen ei kuitenkaan tulisi aiheuttaa vuosikatteen tasolla tarvetta merkittäville muutoksille nykyiseen kokonaisrahoitukseen (valtio ja kunnat) nähden.

TE-palvelujen rahoitus tulee kunnille osana peruspalvelujen valtionosuutta ja muodostuu TE-palvelujen rahoituksesta sekä työttömyysturvamenojen kompensaatiosta. Työttömyysturvan kompensaatio määräytyy poikkileikkaustilanteen, vuoden 2023 työttömyysjaksojen perusteella, minkä vuoksi riskinä on, että kompensaatio ei tule kattamaan vuoden 2025 kuntaosuuksia, mikäli työttömyystilanne pysyy nykyisellä tasolla.

Lähtökohtia – Talous

Suomen talous on taantumassa ja kuntatalouden näkymät ovat heikentyneet. Tampereen kaupungin taloussuunnitelman mukainen lähtötilanne on alijäämäinen. Yleisen taloustilanteen heikentymisen lisäksi talousarvion valmistelua vaikeuttaa epätietoisuus työllisyysalueen valtionosuusrahoituksesta, mahdolliset muut valtionosuusleikkaukset sekä verotulojen taloussuunnitelmaa heikommat kehitysarviot.

Kaupungin vuoden 2024 talouden toteutumista on tarkoituksenmukaista arvioida ilman Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisen vaikutuksia. Vuoden 2024 muutettu talousarvio on 18,4 milj. euroa alijäämäinen. Ensimmäisen tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden talousarvion arvioidaan toteutuvan talousarviota heikompana, sillä osa suunnitelluista omaisuuden myynneistä on viivästymässä ja eräissä palveluissa on paineita menojen ylityksiin ilman erityistoimenpiteitä. Verotulojen arvioidaan tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaisesti.

Talousarviovalmistelussa tavoitteena on mitoittaa nettomenojen kasvu verorahoituksen kasvua pienemmäksi ja mitoittaa vuosikate sekä investoinnit lähemmäksi toisiaan. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin on järjestelmällisesti pidättäydyttävä uusista käyttömenoja lisäävistä toiminnoista ja myös investointitasoa pitää hallitusti laskea suunnitellusta. Menojen kasvun hallitsemiseksi yksiköiden on pysyttävä vuoden 2024 talousarviossa ja mahdolliset ylitysuhat on katettava erillistoimenpiteillä ilman lisärahoitusta. Pakolliset muutostarpeet vuodelle 2025 on katettava ensisijaisesti olemassa olevan talousarvion sisältä.

Nykyisessä taloussuunnitelmassa kaupungin investointitarpeet ja investointitaso ovat hyvin korkeat. Useita suuria investointeja on suunniteltu toteutettavaksi ja aloitettavaksi taloussuunnitelmakaudella 2025–2028. Jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutettaisiin suunnitellussa aikataulussa, niin kaupungin lainamäärä kasvaisi taloussuunnitelmakaudella yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän vuoksi talousarvion jatkovalmistelussa investointitasoa olisi pudotettava taloussuunnitelman luvuista.

Vuoden 2024 talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettiin ottaa käyttöön investointikatto. Investointikaton tavoitteena on sovittaa nykyistä paremmin yhteen investointitarpeet, tulorahoituksen taso ja velkaantumisen hallinta. Investointikaton valmisteluun liittyen kaupunginhallitus päätti 18.3.2024 § 124 investointien luokittelusta 1) perusinvestointeihin, 2) uusiin alueisiin liittyviin investointeihin, 3) palvelutasoa parantaviin investointeihin ja 4) investointitason päälle tuleviin investointeihin. Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat aineistossa esitetään päivitetyn investointilistan kohdentuminen em. investointiluokille vuosina 2025–2030. Talousarvion jatkovalmistelussa investointien priorisointimahdollisuuksia käydään tarkemmin läpi lautakunnittain ja investointiluokittain.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Vuoden 2025 talousarvion toiminnan tavoitteiden valmistelua jatketaan toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat -aineiston ja kaupunkitasoisten painotusten pohjalta.

Talousarviovalmistelussa pidättäydytään käyttömenoja lisäävistä toiminnoista tai toimintojen laajentamisista.

Strategisesti tärkeitä investointeja toteutetaan, mutta investointeja priorisoidaan ja jaksotetaan aiempaa pidemmälle aikajaksolle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kuvaus: Kh:n 18.3.2024 päätös § 124 Investointien luokittelu investointikaton valmistelussa

Laatimispäivä:

Kuvaus: Kh:n 18.3.2024 päätös § 123 Vuoden 2025 talousarviovalmisteluperiaatteiden hyväksyminen

Laatimispäivä:

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Männikkö Jukka, Konsultoiva talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2024 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että kaupunki ottaa jatkossa käyttöön investointikaton. Investointikaton osalta ei kuitenkaan määritelty tarkemmin, miten investointikatto määritellään, mitä siihen sisällytetään eikä mille ajanjaksolle investointikatto asetetaan.

Investointikaton tavoitteena on sovittaa nykyistä paremmin yhteen investointitarpeet, tulorahoituksen taso ja velkaantumisen hallinta. Tämä on kasvavassa kaupungissa varsin ongelmallista, sillä selkeän, yksinkertaisen, ohjaavan ja toteuttamiskelpoisen mallin laatiminen on monimutkaista. Talousyksikössä on hahmoteltu alustavia kriteereitä investointikaton määrittämiseksi.

Investointikaton valmistelussa investoinnit on ryhmitelty neljään ryhmään (perusinvestoinnit, uusiin alueisiin liittyvät investoinnit, palvelutasoa parantavat investoinnit ja investointikaton päälle tulevat investoinnit). Investointien luokittelulla pyritään määrittämään, mitä investointeja priorisoidaan investointikaton alle ja mitä voidaan investoida, jos vuosikate nouseekin arvioitua korkeammaksi. Arvioitua suuremmat kertaerät voivat nostaa investointikattoa. 

Tarkoitus on saada investointikaton periaatteet hyväksytyksi kevään aikana niin, että kaupunginhallitus voisi päättää investointikaton toteuttamisesta 29.4.2024, jolloin kaupunginhallituksessa käsitellään toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtia.

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Investointien luokittelu investointikaton jatkovalmistelua varten hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Laatimispäivä:

Avaa koko päätös

Valmistelija

Linnamaa Reija, Johtaja
Männikkö Jukka, Konsultoiva talousjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Selostus

Vuoden 2024 talousarvio ilman satunnaisia eriä jäi 12,9 milj. euroa alijäämäiseksi, vaikka talousarviota tasapainotettiin normaalitasoa suuremmilla omaisuuden myynneillä (pysyvien vastaavien myyntivoitot talousarviossa yht. 54,4 milj. euroa). Toiminnallisessa tuloksessa on noin 50 milj. euron rakenteellinen alijäämä, jonka pienentämistä on tavoiteltava vuosien 2025-2027 talouden suunnittelussa. Taloustilanne hankaloituu lisää, jos valtakunnan hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia tai muuten heikentää kuntien tulopohjaa osana julkisen talouden tasapainottamista.

Marraskuun lopussa 2023 päivittyivät sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat, kun vuoden 2022 verotus valmistui. Laskelmapäivityksessä kasvaneiden sote-kustannusten ja lopullisten verotietojen perusteella kuntien valtionosuuksien määrä vähenee 501 milj. eurolla aikaisemmin arvioidusta. Tämä summa maksettiin kunnille liikaa vuonna 2023 ja summa on tarkoitus periä kunnilta takaisin vuosien 2025-2027 aikana. Tampereen osuus on noin 22,5 milj. euroa. Jos summa peritään takaisin vuosien 2025-2027 aikana, niin se heikentää kaupungin taloutta vuosittain kolmen vuoden ajan 7,5 milj. eurolla.

Talousyksikössä on analysoitu viime vuosien talousarvioiden valmisteluprosesseja. Analyysin pohjalta talousarviovalmisteluun ehdotetaan muutoksia, joiden avulla tavoitellaan talouden parempaa tasapainoa. Keskeinen toimenpide talouden tasapainottamisessa on hyvin maltillinen nettomenojen kasvu vuoden 2025 ja vuosien 2026-2027 talousarvioiden valmistelussa. Esitettävät muutokset koskevat mm. talousarviopohjan korjauksia, kustannustason muutosten huomioimista ja lisäystarpeiden esittämistä. 

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Päätösehdotus

Vuoden 2025 talousarviovalmisteluperiaatteet hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kuvaus: Kh:n 5.2.2024 päätös § 41 Vuoden 2025 talousarvion talous- ja strategiaprosessin aikataulu (kehittämiskokousasia)

Laatimispäivä:

Laatimispäivä: