Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 3.9.2025

§ 44 Tilannekatsaus alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan ja kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin esitettävistä muutoksista

TRE:4285/02.04.03/2024

Aikaisempi käsittely

Alueellinen jätehuoltolautakunta, 20.5.2025

Valmistelija

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Perustelut

Jätelain vaatimukset kunnan jätemaksulle

Jätelain (646/2011) 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.

Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa sekä mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätetaksa koskee niitä alueellisella putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä jätteitä, jotka jätelain 32 §:n mukaisesti kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle. Taksa ei koske muuta kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä eikä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.

Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään informatiivisuuden vuoksi myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

Jätetaksan valmistelu

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut 13.9.2024 alueelliselle jätehuoltolautakunnalle vuoden 2025 jätetaksojen valmisteluaineistot, jotka ovat pitäneet sisällään myös alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksan. Tämän jälkeen alueellinen jätehuoltolautakunta on selvittänyt putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan liittyviä juridisia kysymyksiä. Selvitettävänä olleet asiat ovat koskeneet erityisesti alueellisen putkikeräysjärjestelmän yhtiöoikeudelliseen pohjaan liittyviä velvoitteita ja julkisoikeudellisen jätemaksun roolia näiden kustannusten kattamisessa. Selvitettävänä ollut kysymys on keskittynyt ennen kaikkea siihen, mistä kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaa putkikeräysjärjestelmässä ja mitä putkikeräysjärjestelmän kustannuksia on mahdollista kattaa julkisoikeudellisella jätetaksalla.

Valmistelutyön tueksi on pyydetty useita asiantuntijalausuntoja, jotka ovat liitteessä 3. Jätehuoltoviranomainen on tilannut alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksan valmistelua varten kaksi asiantuntijalausuntoa (Suomen Kuntaliitto, ympäristöministeriö). Lisäksi yksi asiantuntijalausunto on tilattu jätehuoltoviranomaisen ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yhteistoimeksiantona (Borenius Asianajotoimisto Oy), minkä lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy on tilannut myös oman asiantuntijalausuntonsa (HPP Asianajotoimisto Oy). Näiden lausuntojen avulla on pyritty selvittämään putkikeräysjärjestelmiä koskevia oikeudellisia kysymyksiä. Asiantuntijalausunnoista käy ilmi, että voimassa oleva jätelaki (646/2011) on puutteellinen putkikeräysjärjestelmiä koskevan sääntelyn osalta. Kaikissa lausunnoissa tuodaan kuitenkin yhtenevästi esille, että putkikeräysjärjestelmässä kunnan jätehuollon järjestämisvastuun voidaan todennäköisesti katsoa alkavan jätteen koonta-asemalta, jota pidetään jätelain 40 §:n tarkoittamana kiinteistöjen haltijoiden yhteisesti järjestämänä jätteen vastaanottopaikkana. Ympäristöministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä korjaamaan jätelakia vuoden 2026 aikana tämän tulkinnan mukaiseksi. Koska kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaisi vasta koonta-asemalta, julkisoikeudellisella jätetaksalla voidaan kattaa vain ne kustannukset, jotka kunnalle muodostuvat jätehuollon järjestämisestä koonta-asemalta alkaen.

Kahdessa lausunnossa tuodaan esille myös vaihtoehtoisen tulkinnan mahdollisuus. Tässä putkikeräysjärjestelmän syöttöluukut voitaisiin nähdä jätteen vastaanottopaikkana, jolloin putkikeräysjärjestelmä voitaisiin katsoa osaksi kunnallista jätteenkuljetusta. Tällöin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle kuljetuspalvelun hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin sisällyttää kunnan jätemaksuun. Kuitenkaan suoraan putkikeräysyhtiöille putken operoinnista, ylläpidosta ja rahoituksesta aiheutuvia kuluja ei voitaisi sisällyttää julkisoikeudelliseen jätemaksuun.

Alueellinen jätehuoltolautakunta on käsitellyt asiantuntijalausuntojen sisältöä 9.4.2025 olleen kokouksen ajankohtaiskatsauksessa. Jätehuoltolautakunta on keskustelun jälkeen päätynyt pyytämään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä päivittämään jätetaksan valmisteluaineistoa siten, että se sisältää ainoastaan ne kunnalle jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, joita aiheutuu jätehuollon järjestämisestä koonta-asemalta eteenpäin sekä putkikeräysjärjestelmää täydentävistä lähikeräyspisteistä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut päivitetyn taksa-aineiston jätehuoltoviranomaiselle 30.4.2025.

Jätetaksan rakenne ja merkittävimmät muutokset jätetaksaan

Nyt käsittelyssä on esitys alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaksi 1.10.2025 alkaen (liite 1). Alueelliset putkikeräysjärjestelmät ovat käytössä Tampereen kaupungin Vuoreksen ja Ranta-Tampellan kaupunginosissa.

Putkikeräysjärjestelmän jätemaksu on aikaisempien vuosien tapaan ns. kokonaisjätemaksu. Se määräytyy pienkiinteistöasiakkaille (ei asunto-osakeyhtiömuotoiset kiinteistöt) huoneistojen lukumäärään perustuvana vuosimaksuna. Suurkiinteistöasiakkaalta peritään puolestaan asemakaavan mukaiseen kerrosneliömetrimäärään perustuvaa jätemaksua. Poikkeuksen muodostavat enintään 15 asuinhuoneistoa käsittävät suurkiinteistöasiakkaat, joilta peritään huoneistojen lukumäärään perustuvaa vuosimaksua. Tämä käytäntö vastaa aikaisempia vuosia.

Jätetaksaan esitetään rakenteellista muutosta sen osalta, mitä kustannuksia julkisoikeudellisella jätetaksalla katetaan. Julkisoikeudellisen jätetaksan mukainen jätemaksu sisältää jatkossa perusmaksun, jätteen kuljetuksen koonta-asemalta, jätteen käsittelyn sekä jätteen keräyksen ja kuljetuksen putkikeräystä täydentäviltä lähikeräyspisteiltä sekä näiden lähikeräyspisteiden ylläpidon.

Jätetaksalla katettavista julkisoikeudellisista kustannuksista esitetään poistettavaksi putkijärjestelmän operointi- ja rahoituskulut. Tämä johtuu siitä, että putkikeräysjärjestelmien rakentaminen tai järjestelmien ylläpitäminen eivät kuulu kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle. Jätteen keräyksen järjestelyt kiinteistöillä kuuluvat sekä putkikeräysjärjestelmässä että perinteisessä jätehuollossa kiinteistön haltijoiden vastuulle. Kyseinen toimintatapa vastaa pääkaupunkiseudun putkikeräysjärjestelmissä yleisesti käytössä olevaa toimintamallia. Muutos tehdään asiaa koskevien asiantuntijalausuntojen takia sekä ympäristöministeriön lausunnossa esille tuomaa jätelainsäädännön muutosta ennakoiden.

Operointi- ja rahoituskulujen osuus putkijärjestelmän jätemaksuista on ollut suuri. Näiden kustannuselementtien poistaminen julkisoikeudellisesta jätetaksasta laskee julkisoikeudellisen jätemaksun tasoa. Muutokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Putkikeräysjärjestelmän operointi- ja rahoituskulut on jatkossa rahoitettava muilla tavoin, eikä alueellisella jätehuoltoviranomaisella ole roolia näiden maksujen määräämisessä tai maksujen suuruudesta päättämisessä. Putkikeräysyhtiöt ovat käynnistämässä neuvottelut putkiyhtiöiden osakkaiden ja järjestelmän käyttäjien kanssa näiden kustannusten kattamiseksi.

Julkisoikeudellisen jätemaksun osalta muutokset johtuvat jätteen käsittelyn ja kuljetuskustannusten sekä täydentävien lähikeräyspisteiden ylläpitokustannuksissa tapahtuneista muutoksista. Jätteen käsittelyn kustannuksiin esitetään tehtäväksi vastaavia korotuksia kuin on tehty kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksaan vuoden 2025 alussa. Sekajätteen käsittelymaksuksi esitetään 1.10.2025 alkaen 125 €/t sisältäen myös biojätteen käsittelymaksun. Maksu vastaa kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksan käsittelyhintaa. Tällä hetkellä putkikeräysjärjestelmän jätetaksassa sekajätteen käsittelymaksu on 120 €/t. Korotusesityksen perusteena ovat yleinen kustannustason nousu sekä jätteen käsittelykustannusten nousu.

Jätemaksuun sisältyvään perusmaksuun ei esitetä muutoksia vuodesta 2024. Jätemaksun perusmaksuosuudella esitetään edelleen katettavaksi tiedotusta ja neuvontaa, kotitalouksien vaarallisten jätteiden jätehuoltoa, jäteasemien ja ekopisteiden hoitoa sekä jätehuoltoviranomaisen kustannuksia. Putkikeräysjärjestelmän jätetaksan perusmaksu on samansuuruinen kuin kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksan perusmaksu.

Muutoksen myötä pientalojen julkisoikeudellisen jätemaksun suuruus olisi 189,37 € vuodessa (sis. alv 25,5 %). Muualla Tampereella pientalojen jätehuollon kustannus on 258,55 € vuodessa (sis. alv 25,5 %), kun palveluina on jätehuoltomääräysten edellyttämä sekajäteastia (240 litraa, tyhjennys 2 viikon välein) ja biojäteastia (140 litraa, tyhjennys kesällä 2 viikon ja talvella 4 viikon välein). Suurkiinteistöjen osalta vertailu on vaikeampaa, koska jätehuollon kustannuksissa on taloyhtiöittäin suuriakin eroja. Esimerkiksi Ranta-Tampellan taloyhtiöiden toimittamien laskelmien mukaan perinteisen jätehuollon kustannukset ovat tarkastelun kohteena olleilla taloyhtiöillä vaihdelleet 0,90 € - 2,18 €/k-m²/vuosi välillä. Nyt kustannukseksi esitetään 1,26 €/k-m²/vuosi (sis. alv 25,5 %).

Jätetaksan teksteihin esitetään lisäksi tehtäväksi rakenteellisesta muutoksesta johtuvat päivitykset. Lisäksi lisätöistä esitetään poistettavaksi kadonneen avaimen uusimiseen liittyvä maksu. Myös tämä maksu liittyy järjestelmän ylläpitokustannuksiin, joita ei enää jatkossa kateta julkisoikeudellisella jätetaksalla.

Jätetaksaa koskeva päätöksenteko ja taksan voimaantulo

Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan 1.10.2025, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Ennen jätetaksan hyväksymistä kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 §:n mukaisesti. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle.

Hallintosäännön 23 §:n mukaan alueellisen jätehuoltolautakunnan tehtävänä on toimia jätelain mukaisena yhteistoiminta-alueen kuntien jätehuoltoviranomaisena, jonka tehtävänä on päättää jätelaissa säädetyistä viranomaistehtävistä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Esitys alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaksi 1.10.2025 alkaen asetetaan julkisesti nähtäville 28.5.-26.6.2025 Tampereen kaupungin ilmoitustaululle julkiseen tietoverkkoon.

Asianosaisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta 26.6.2025 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltopäällikkö Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Alueellinen jätehuoltolautakunta käsitteli alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaesitystä (§ 25) ja kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin esitettäviä muutoksia (§ 24) kokouksessaan 20.5.2025. Jätehuoltolautakunta päätti asettaa muutosesitykset julkisesti nähtäville 28.5.-26.6.2025. Lisäksi asianosaisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Muutosesitykset liittyvät alueellisen jätehuoltolautakunnan selvittämiin putkikeräysjärjestelmiä koskeviin juridisiin kysymyksiin. Selvitettävänä olleet asiat ovat koskeneet alueellisen putkikeräysjärjestelmän yhtiöoikeudelliseen pohjaan liittyviä velvoitteita ja julkisoikeudellisen jätemaksun roolia näiden kustannusten kattamisessa. Selvitettävänä ollut kysymys on keskittynyt ennen kaikkea siihen, mistä kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaa putkikeräysjärjestelmässä ja mitä putkikeräysjärjestelmän kustannuksia on mahdollista kattaa kunnan julkisoikeudellisella jätetaksalla. Näillä linjauksilla on olennaisia vaikutuksia kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin sekä kunnan määrittämään julkisoikeudelliseen jätetaksaan.

Asiaa koskevien asiantuntijalausuntojen mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaisi vasta jätteiden koonta-asemalta, mihin jätteet kerätään kunnallisen jäteyhtiön eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämää jätteenkuljetusta varten. Tämän takia julkisoikeudellisilla jätemaksuilla voidaan kattaa vain ne jätehuollon järjestämisen kustannukset, jotka kunnalle muodostuvat jätehuollon järjestämisestä koonta-asemalta alkaen. Yksityisen putkiyhtiön toiminnan kustannuksia, kuten putkijärjestelmän ylläpitoa tai investoinnin rahoitusta, ei voida kattaa julkisoikeudellisin jätemaksuin. Koska voimassa oleva jätelaki on osoittautunut puutteelliseksi putkikeräysjärjestelmiä koskien, ympäristöministeriö on ilmoittanut korjaavansa jätelakia vuoden 2026 aikana edellä mainitun tulkinnan mukaiseksi. Tämän takia alueellinen jätehuoltolautakunta on esittänyt poistavansa julkisoikeudellisesta jätetaksasta putkijärjestelmän ylläpito- ja rahoituskustannukset. Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä on myös esitetty muutettavan vastaavasti.

Asianosaisille on järjestetty 2.6., 4.6. ja 6.6.2025 info- ja keskustelutilaisuudet asiaa koskien. Tilaisuuksissa on ollut mukana alueellisen jätehuoltolautakunnan edustajan lisäksi putkiyhtiöiden, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen kaupungin edustajat. Tilaisuuksissa esiteltiin muutoksen perusteita ja jatkotoimenpiteitä sekä vastattiin alueiden taloyhtiöiden edustajien ja isännöitsijöiden sekä Vuoreksen pientaloasukkaiden kysymyksiin ja palautteisiin asiaa koskien.

Putkijärjestelmän jätetaksan muutoksesta sekä kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin esitettävistä muutoksista on jätetty kuulutusaikana neljä lausuntoa (Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Ranta-Tampellan Putkikeräys Oy ja Pirkan Putkikeräys Oy). Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen jätelain valvontaviranomaisina ovat todenneet, ettei niillä ole lausuttavaa jätehuoltomääräyksiin esitettävistä muutoksista.

Jätetaksaa koskevasta muutosesityksestä mielipiteensä on jättänyt kaksi yksityishenkilöä sekä yksi Ranta-Tampellan taloyhtiö. Kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin esitettävistä muutoksista mielipiteensä on puolestaan jättänyt kaksi yksityishenkilöä sekä yksi Vuoreksen alueen taloyhtiö.

Monessa lausunnossa tuotiin esille muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset putkikeräysjärjestelmien jatkuvuuteen. Jätelain sääntelyn tulkinnalla on laajakantoisia seurauksia putkiyhtiöiden talouteen ja toimintaan sekä yhtiöiden osakkaisiin ja putkikeräysjärjestelmien käyttäjiksi liittyneiden asunto-osakeyhtiöiden ja pientalojen jätehuollon järjestelyihin. Ilman riittäviä yksityisoikeudellisia järjestelyjä putkiyhtiöt ajautuvat konkurssiin. Putkiyhtiöt kertovatkin lausunnoissaan käynnistäneensä emoyhtiönsä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa toimenpiteet yksityisoikeudellisten järjestelyjen mahdollistamiseksi.

Esitettyihin muutoksiin liittyvistä riskeistä huolimatta lausunnoissa myös painotetaan, että putkikeräysjärjestelmiä koskeva sääntely on osoittautunut kestämättömällä tavalla puutteelliseksi jätelaissa. Tämän takia asia on ratkaistava siten, että siinä päädytään juridisesti kestävään lopputulokseen. Monessa lausunnossa pidettiin hyvänä, että asiaa on selvitetty ulkopuolisten riippumattomien asiantuntijoiden avulla, mutta toisaalta yhdessä mielipiteessä annettuja lausuntoja pidettiin puolueellisina. Siinä katsottiin, että lausunnoissa tulisi painottaa enemmän kiinteistön haltijoiden asemaa. Mielipiteessä tuotiin myös esille, että esitetyt muutokset tulisi toimeenpanna vasta sen jälkeen, kun jätelakia on muutettu.

Lausunnoissa ja mielipiteissä tuodaan myös esille alueiden jätehuollon järjestämisen turvaaminen. Esitettävät muutokset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa kiinteistöjen jätehuolto jää edes hetkellisesti ratkaisemattomaan pattitilanteeseen. Siinä tapauksessa, jos putkijärjestelmien toiminta ajettaisiin alas kannattamattomana ja kalliina järjestelmänä, tulee Pirkanmaan Jätehuollon yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa varmistaa se, että putkikeräysalueilla jätehuolto voidaan osakassopimuksista ja kaavasta huolimatta järjestää muulla tavoin. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry painottaa myös, ettei muutoksesta saisi aiheutua lisäkustannuksia taloyhtiöille. Myös mielipiteissä peräänkuulutettiin sitä, että päätös putkikeräysjärjestelmien mahdollisesta alasajosta tulisi tehdä hallitusti.

Monessa yksityishenkilön jättämässä mielipiteessä kritisoitiin muutosesityksiä. Monen mielipiteen jättäjän mukaan nykyisiin käytäntöihin ei pitäisi tehdä muutoksia huolimatta esimerkiksi ympäristöministeriön antamasta jätelain tulkintaa koskevasta lausunnosta. Mielipiteiden jättäjien mukaan koko putkikeräysjärjestelmä ja sen aiheuttamat kustannukset tulisi sisällyttää osaksi kunnallista jätehuoltojärjestelmää. Vuoreksen alueelta jätetyissä mielipiteissä tuotiin lisäksi esille, että muutoksen myötä kuntalaisten yhdenvertaisuus jätehuoltoon liittyen heikentyisi, minkä lisäksi muutos johtaisi kohtuuttomiin jätemaksuihin vaarantaen eri alueiden yhdenvertaisuuden.

Monessa mielipiteessä ja Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n antamassa lausunnossa otetaan kantaa Tampereen kaupungin rooliin ja vastuuseen asiassa. Putkikeräysjärjestelmään liittyvät velvoitteet perustuvat alueiden maankäytönsuunnitteluun sekä tontinluovutusehtoihin, jotka edellyttävät kiinteistöjä liittymään putkikeräysjärjestelmään. Mielipiteissä tuodaan esille, etteivät alueiden kiinteistöt ole voineet vaikuttaa putkikeräysyhtiöön liittymiseen, minkä takia Tampereen kaupungin tulisi kantaa taloudellista vastuuta asiassa. Osassa mielipiteitä tuodaan myös esille asioita järjestelmän liittymismaksujen oikeudellista asemaa koskien. Samoin osassa mielipiteitä otetaan kantaa putkikeräysyhtiöiden osakassopimusten sisältöön.

Jätehuoltolautakunta huomauttaa, että putkikeräysyhtiöiden toiminta on yksityisoikeudellista ja yhtiöiden toiminta perustuu yhtiöiden yhtiöjärjestykseen sekä osakassopimuksiin ja liityntäsopimuksiin. Sen sijaan jätehuoltolautakunnan tehtävät perustuvat jätelakiin, minkä takia jätehuoltolautakunnan toimivalta asiassa on rajattu. Lautakunnan toimivalta ulottuu jätehuoltomääräysten sisältöön ja julkisoikeudelliseen jätetaksaan, minkä takia muutosesityksissä ei voida käsitellä muutosten vaikutuksia putkiyhtiöiden osakassopimuksiin, liittymissopimuksiin, tontinluovutussopimuksiin tai putkiyhtiöiden toimintaan tai talouteen yleisesti. Putkiyhtiöiden osakassopimukset ja liittymismaksut järjestelmiin ovat putkiyhtiöiden ja järjestelmän osakkaiden sekä järjestelmään liittyneiden tahojen välisiä kysymyksiä, tontinluovutussopimusten ehdot sen sijaan sopimusten allekirjoittaneiden ja Tampereen kaupungin välisiä.

Lausunnot ja mielipiteet on esitetty liitteissä 1 ja 2. Yksityiskohtaisemmat vastineet näihin esitetään myöhemmin päätöksenteon yhteydessä.

Asian käsittelyn aikataulu

Alkuperäisen jätetaksaesityksen mukaan tavoitteena oli, että putkijärjestelmän jätetaksaan esitettävät muutokset olisi voitu käsitellä jätehuoltolautakunnan kokouksessa 3.9.2025, jolloin muutokset olisivat astuneet voimaan 1.10.2025. Putkiyhtiöiden osakkaille ja Vuoreksen pientaloasukkaille järjestetyissä info- ja keskustelutilaisuuksissa nousi kuitenkin useasti esille toiveet aikataulun pidentämisestä. Tämä korostui myös kuulutusaikana jätetyissä lausunnoissa ja mielipiteissä, joissa monessa todettiin, ettei asianosaisilla ole riittävästi aikaa arvioida muutosten vaikutuksia tai tehdä päätöksiä uusia käyttösopimuksia koskien. Lausunnoissa ja mielipiteissä korostui myös muutoksen hallittu toteutus, mikä vie aikaa.

Myös jätehuoltolautakunta pitää tärkeänä, että putkikeräysyhtiöiden toiminnan jatkuvuuden mahdollistaville ratkaisuille sekä mahdollisen korvaavan jätehuoltoratkaisun suunnittelulle varataan riittävästi aikaa. Tämän takia jätehuoltolautakunnalle tuodaan tässä vaiheessa vasta tilannekatsaus asian valmistelusta. Muutosesitykset pyritään tuomaan jätehuoltolautakunnalle päätettäväksi 22.10.2025 olevaan kokoukseen, jolloin muutokset astuisivat voimaan 1.1.2026.