Perustelut
Marika Puolimatkan valtuustokysely:
Kuten tiedossa on, Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on edellisen valtuustokauden jäljiltä huono ja vaatii toimenpiteitä. Tampereen edellinen kaupunginvaltuusto linjasi kokouksessaan 17.2.2025 “Talouden tasapaino-ohjelman periaatteista” tälle valtuustokaudelle.
Kaupunkikonsernin omistusrakenne on muodostunut vuosien varrella sirpaleiseksi, ja siihen sisältyy useita päällekkäisiä toimintoja ja sellaisia kokonaisuuksia, jotka eivät kuulu kunnan ydintehtäviin. Tästä voidaan käyttää esimerkkinä esimerkiksi Tampere-talon laajentumista kaupunkilaisten rahoilla yksityisen sektorin kanssa kilpailevaan tapahtumatuotantoon, joka ei kuulu kaupungin ydintehtäviin.
Kaupungin strategiassa on todettu, että omistusten tulee tukea kaupungin perustehtäviä ja strategisia tavoitteita. Tämä edellyttää, että konsernirakenne arvioidaan kokonaisuutena. Näin varmistetaan, että Tampereen konsernirakenne on tarkoituksenmukainen, kustannustehokas ja kaupunkistrategiaa tukeva.
Tampereen kaupungilla on merkittävä määrä vähemmistöosakkuuksia eri yhtiöissä, kuten in-house-yhtiöissä. Kaupunki on osakkaana lukuisissa tukipalveluyhtiöissä, joiden palveluita kaupungin perusyksiköt kuten koulut voisivat tuottaa edullisemmin itse tai ostaa ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.
Kysynkin:
1. Millaisiin toimiin kaupunki ryhtyy konsernirakenteen selkiyttämiseksi ja subventoitujen yhtiöiden kulujen vähentämiseksi?
2. Miten varmistetaan kaikkien kaupungin omistamien yhtiöiden keskittyminen kaupungin ydintehtäviin?
3. Millainen tavoite kaupungilla on niiden yhtiöiden osalta, joissa kaupungilla on vähemmistöosakkuus?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Marika Puolimatkan valtuustokyselyyn:
Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu merkittävä määrä yhtiöitä ja näiden yhteenlaskettu liikevaihto ylitti viime vuonna 1,1 miljardia euroa ja yhtiöissä oli töissä noin 3 500 henkilöä. Osakeyhtiömuodossa toimivia kokonaisuuksia, jotka ovat omistajaohjauksen seurannassa, on tällä hetkellä 28 kappaletta. Näiden lisäksi konserniin kuuluu kaksi säätiötä ja seitsemän osakkuusyhtiötä, joissa omistus ylittää 20 prosenttia. Jokaisella yhtiöllä on oma syntytarinansa ja historiansa, ja kaikkien perustamisesta on tehty päätös joko valtuustossa tai konsernijaostossa.
Valtuuston päättämissä Omistajaohjauksen periaatteissa edellytetään yhtiöomistusten tukevan kaupunkistrategiaa ja peruskaupungin palveluiden tuottamista. Omistajapolitiikan päämääräksi valtuusto on hyväksynyt linjan, jonka mukaan Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja johdonmukainen omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Tämä edellyttää rakenteen ja omistusten ajoittaista kriittistäkin tarkastelua siitä, täyttyvätkö omistukselle asetetut tavoitteet tai ovatko markkinat ja muut toimintaympäristön muutokset tilanteessa, joka edellyttää omistajalta reagointia.
Käytännössä konsernirakennetta ja yhtiöomistuksiin kohdentuvaa tarkastelua suorittaa kaupunginhallituksen konsernijaosto päättäessään kunkin yhtiön omistajastrategiasta. Omistajaohjaus valmistelee omistajastrategialuonnokset jaoston päätettäväksi ja toteuttaa sitten päätetyn strategian mukaisia linjauksia. Tavoitteena on, että konsernijaosto päättää vähintään kerran valtuustokaudessa kullekin yhtiöomistukselle oman strategian.
Kyselyn ensimmäinen kysymys kuului: Millaisiin toimiin kaupunki ryhtyy konsernirakenteen selkiyttämiseksi ja subventoitujen yhtiöiden kulujen vähentämiseksi?
Kuten edellä kuvattiin, tarkastellaan konsernirakennetta osana kaupunginhallituksen konsernijaoston omistajastrategiatyötä. Edellisen kerran strategioita päätettiin laajemmin vuonna 2022 ja sen peruja on konsernirakennetta selkiytetty mm asumisen yhtiöiden parissa, kun Annalan Vuokra-Asunnot Oy myytiin Tampereen Vuokra-Asunnot Oy:lle. Viime vuosina konserniyhtiöiden lukumäärää on toisaalta kasvattanut liikelaitosmallista luopuminen ja liikelaitosten harjoittaman liiketoiminnan siirtyminen osakeyhtiöön. Mm. Tampereen Energia, Tuomi Logistiikka, Tullinkulman Työterveys, Pirkanmaan Voimia, Tampereen Tilapalvelut, Tampereen Infra, Tampereen Vesi sekä Tampereen Kaupunkiliikenne ovat näin syntyneitä osakeyhtiöitä. Monen yhtiön perustamisen yhteydessä mukaan kumppaniksi saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, nykyään Pirkanmaan hyvinvointialue, jolloin suuremman liiketoimintavolyymin turvin oli helpompaa tavoitella edullisempia palveluhintoja omistaja-asiakkaille.
Kaupunki ei subventoi tytäryhtiöitään. Markkinoilla toimiville tytäryhtiöille kaupunki ei saa myydä palveluitaan tai myöntää avustuksia, eikä vastaavasti ostaa niiltä palveluita ilman kilpailutusta. Sidosyksikköasemassa toimivat ns. in-house-yhtiöt taas eivät toimi lainkaan markkinoilla, vaan tuottavat kaikki palvelunsa mahdollisimman kustannustehokkaasti omistajilleen. Näille yhtiöille kaupunki voi tietyissä tapauksissa myydä palveluita, esimerkiksi tietohallinnon palveluita, mutta omistajaohjauksen käsityksen mukaan nämä palvelut on hinnoiteltu markkinaehtoisesti ilman subventioita.
Osana kaupungin vuoden 2026 talousarvion valmistelua on konserniyhtiöille asetettu varsin kovat tavoitteet: markkinayhtiöiltä edellytetään ensi vuonna 7,5 miljoonaa euroa enemmän osinkoja. Tämä vastaa 25 prosentin kasvua verrattuna tänä vuonna saatuihin 30,0 miljoonan euron osinkoihin. Sidosyksikköasemassa toimivien yhtiöiden edellytetään pidättäytyvän hinnankorotuksista ensi vuodelle. Toisin sanoen näiden tulee tiukasti tehostaa toimintaansa, jotta yhtiöiden omien kustannustekijöiden, kuten palkkojen ja hankintojen, nousuvaikutukset kyetään absorboimaan ilman vaikutusta asiakkaalle.
Kyselyn toinen kysymys kuului: Miten varmistetaan kaikkien kaupungin omistamien yhtiöiden keskittyminen kaupungin ydintehtäviin?
Kaupunki ohjaa yhtiöitä muutamalla keskeisellä välineellä: Yhtiöjärjestyksellä, talousarviotavoitteilla, yhtiön hallitukselle ja johdolle viestityllä omistajastrategialla sekä sidosyksikköjen osalta myös palvelusopimuksella. Kaikilla näillä omistaja viestii yhtiölle, mitä sen halutaan tekevän ja tavoittelevan. Yhtiöillä ei ole lupa harjoittaa omistajan tahdon vastaista liiketoimintaa ja esimerkiksi yhtiöjärjestyksestä poikkeava toiminta saattaa pahimmillaan johtaa jopa yhtiön hallituksen vahingonkorvausvastuuseen.
Kysymyksessä esitetty termi ’kaupungin ydintehtävä’ on käsitteenä subjektiivinen. Selvää on kuitenkin, että jokaisen yhtiön tulee tuottaa etua omistajilleen ja kuntalaisille, muuten omistus ei ole perusteltu. Tyypillisesti etua mitataan joko omistaja-arvon kasvun ja osinkojen muodossa tai kilpailukykyisten palveluiden muodossa.
Valtuustokyselyn kolmas kysymys kuului: Millainen tavoite kaupungilla on niiden yhtiöiden osalta, joissa kaupungilla on vähemmistöosakkuus?
Vähemmistöosakkuudella tarkoitetaan yleisesti alle 50 prosentin omistusta osakeyhtiöstä. Kaupungilla on tällaisia omistuksia useita, joista merkittävimpinä voidaan mainita Nokia-Areena (40 %), Tuomi Logistiikka (29 %), Hakametsän Kehitys (40 %), Monetra (21 %) ja YH-Kodit (22 %). Myös näiden omistusten omistajastrategioista päättää konsernijaosto.
Nokia-Areena, Hakametsän Kehitys ja YH-Kodit ovat markkinoilla toimivia yhtiöitä, joihin kaupungilla liittyy erityisesti liiketoiminnallisia tavoitteita, välillisesti myös muita tavoitteita.
Tuomi Logistiikka ja Monetra taas ovat sidosyksiköitä, joiden tehtävänä on tuottaa markkinavaihtoehtoa kilpailukykyisempiä palveluita Tampereelle ja muille omistajille. Tätä kilpailukykyä arvioivat erityisesti ne kaupungin yksiköt, jotka palveluita ostavat.