Perustelut
Johanna Kirjavaisen valtuustokysely kotouttamisen suomen kielen opiskelumahdollisuuksista
Tuoreimpien tietojen perusteella Tampereen väestönkasvu nojautuu nyt ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin maahanmuuttoon. Tänä vuonna Tampereelle on muuttanut jo lähes 2000 maahanmuuttajaa, ja kaupungin asukkaista jo 11,4 % on vieraskielisiä, eli puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Tampereen kaupungin kotouttamispalvelut tarjoavat maahanmuuttajille suomen kielen opetusta osana kotoutumiskoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on edistää kielellisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valmiuksia, jotka tukevat työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Käytännössä kielikurssien saatavuudessa on kuitenkin merkittäviä ongelmia. Useat maahanmuuttajat ovat raportoineet jopa kahdeksan kuukauden jonoista, mikä viivästyttää heidän mahdollisuuksiaan oppia kieltä, työllistyä ja toimia osana yhteiskuntaa. Tilanne on vakava, sillä kielitaito on keskeinen edellytys työnsaannille, opiskelulle, arjessa selviytymiselle ja osallisuudelle. Mitä pidempään ihmiset joutuvat odottamaan kursseille pääsyä, sitä enemmän riski syrjäytymiseen, työttömyyteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin kasvaa.
Suomen kielen oppiminen on paitsi maahanmuuttajan oikeus, myös kaikkien meidän kaupunkilaisten etu. Jos emme huolehdi siitä, että ihmiset pääsevät nopeasti kielenopetukseen, kasvavat kustannukset myöhemmin työttömyyden, sosiaalipalveluiden tarpeen ja syrjäytymisen kautta.
Kysynkin seuraavaa:
1. Mikä on tällä hetkellä Tampereen kotouttamispalveluiden kielikurssien keskimääräinen odotusaika, ja kuinka montaa henkilöä jonot koskevat?
2. Mitä toimenpiteitä kaupunki aikoo tehdä jonojen purkamiseksi ja nopeuttamiseksi?
Ongelmaa pahentaa se, että Suomen hallitus on linjannut mittavia leikkauksia kotoutumisen resursseihin. Tämä herättää huolen siitä, miten Tampere pystyy jatkossa tarjoamaan riittävän laadukkaat ja saavutettavat palvelut maahan muuttaneille, kun palvelujen kysyntä ei ole vähenemässä, päinvastoin.
3. Miten Tampere valmistautuu hallituksen leikkausten vaikutuksiin kotouttamispalveluissa, jotta kotoutumisen perusedellytyksiä, kuten kielen oppimista, ei vaaranneta?
Apulaispormestari Jaakko Mustakallion vastaus Johanna Kirjavaisen valtuustokyselyyn:
Taustaa
Työvoimapalvelujen TE24-uudistus siirsi työvoimapalvelujen järjestämisen valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta alkaen. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023, järjestämislaki) voimaantulon myötä TE-toimistot lakkautettiin ja osa ELY-keskusten tehtävistä (palveluhankinnat) siirtyi uusien työvoimaviranomaisten vastuulle. Tampereen seudun työllisyysalueeseen kuuluvat Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Tampere toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja järjestää ja tuottaa työllisyysalueellaan laissa työvoimaviranomaiselle säädetyt tehtävät sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaiset tehtävät kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
Kotoutumisen palveluihin on vaikuttanut TE24-uudistuksen lisäksi merkittävästi myös 1.1.2025 voimaan tullut KOTO24-uudistus. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä lisäsi kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä ja suuntasi kotouttamista vahvemmin työllisyyttä tukevaksi. Laissa säädettyä kotoutumisaikaa on lyhennetty, ja jatkossa kuntien on saavutettava merkittäviä työllisyysvaikutuksia jo kotoutumisaikana. Työnhakijana olevien kotoutumiskoulutukset järjestetään osana työllisyysalueiden työvoimakoulutuksia ja palvelut rahoitetaan työllisyysalueiden budjetista. Tampereen kaupunki toimii vastuukuntana Tampereen seudun työllisyysalueella ja huolehtii kotoutumiskoulutusten hankinnoista Tampereen seudun työllisyysalueen budjetin puitteissa. Kotoutumiskoulutusten järjestämisestä ja kohderyhmästä säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä (681/2023) ja kotoutumiskoulutusten sisältö on säädelty Opetushallinnon opetussuunnitelmalla, joka on viimeksi päivitetty 2022.
1. Mikä on tällä hetkellä Tampereen kotouttamispalveluiden kielikurssien keskimääräinen odotusaika, ja kuinka montaa henkilöä jonot koskevat?
Tampereen seudun työllisyysalueen järjestämisvastuulle kuuluviin työvoimakoulutuksena järjestettäviin kotoutumiskoulutuksiin jonotti vuoden 2025 alussa yli 700 henkilöä. Jono siirtyi valtion TE-toimistosta työllisyysalueen hallinnoitavaksi, kun TE- ja KOTO24 -uudistukset saatiin päätökseen ja Tampereen seudun työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025. Lisäksi valtiolta työllisyysalueelle siirtyivät Pirkanmaan ELY-keskuksen kilpailuttamat ja hallinnoimat kotoutumiskoulutusten puitesopimukset. Kotoutujien ja vieraskielisten palvelut on Tampereen seudun työllisyysalueella keskitetty kansainvälisen osaamisen palveluyksikköön, joka tunnetaan vuoden 2025 brändiuudistuksen jälkeen nimellä International House Tampere (IHT). IHT huolehtii myös kotoutumiskoulutusten koordinaatiosta ja asiakasohjauksesta.
Vuoden 2025 aikana Tampereen seudun työllisyysalueella hankittiin kotoutumiskoulutusten aloituspaikkoja yli 900 kappaletta. Jonotusajat ovat lyhentyneet selkeästi kuluvan vuoden aikana. Valtiolta siirtyneiden kotoutumiskoulutusten jonotusaikojen pituus oli noin yksi vuosi, ja jonotusaika on kuluvan vuoden aikana onnistuttu puolittamaan 4–6 kuukauteen.
Huomioitavaa on myös, että kotoutumiskoulutuksia aloitetaan neljä kertaa vuodessa ja tavoitteena on lyhentää keskimääräistä jonotusaikaa entisestään vuoden 2026 aikana. Kotoutumiskoulutuksia toteutetaan tällä hetkellä kolmessa kotoutumiskokonaisuudessa: Ammatillinen kotoutumiskoulutus, Asiantuntija- ja alueellinen verkkokoulutus sekä Tuettu kotoutumisen polku. Näistä Ammatilliseen kotoutumiskoulutukseen on kohdistunut asiakasmäärissä yli puolet kotoutumiskoulutusten jonoista. Ammatilliseen kotoutumiskoulutukseen on tehty vuoden 2025 aloitusmäärien lisäyksiä kesällä ja syksyllä jonojen pienentämiseksi.
International House Tampereen palvelun kautta tapahtuu myös kotoutuja-asiakkaiden ohjaus moniin vapaan sivistystyön kielikoulutuksiin, jotka eivät ole työllisyysalueen järjestämisvastuulla, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon opetukseen. Näissä jonotusaika saattaa olla yksittäistapauksissa pidempi.
2. Mitä toimenpiteitä kaupunki aikoo tehdä jonojen purkamiseksi ja nopeuttamiseksi?
Kotoutumiskoulutusten puitesopimusten viimeinen optiovuosi on vuosi 2026. Koulutuksia on tarkoitus kehittää ja uudelleen kilpailuttaa vuoden 2026 aikana siten, että uudet palvelut ovat käytössä vuoden 2027 alusta. Tampereen kaupungilla suunnitellaan toimenpiteitä myös muun kielikoulutuksen kuin työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi ja lisäämiseksi palvelemaan kohderyhmää paremmin. Kokonaisuuden suunnittelussa ja valmistelussa tavoitellaan, että kotoutuja-asiakkaat pääsisivät aloittamaan suomen kielen opinnot enintään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimispäivästä joko omaehtoisesti tai työvoimakoulutuksena. Tämän lisäksi Tampereen seudun työllisyysalueelle valmistellaan kielikoulutuskokonaisuutta myös työvoiman ulkopuolisille maahan muuttaneille kotivanhemmille.
Asiakasmäärät ovat voimakkaassa kasvussa ulkomailta suuntautuvan muuton myötä, mikä edellyttää myös joustavien kotoutumista tukevien palvelujen rakentamista työelämälähtöisesti. Vuoden 2026 aikana käynnistetään kotoutumispalvelujen uudistaminen, jonka tavoitteena on rakentaa nopeammin työelämään suuntaaville ammatillista kielitaitoa tukevaa koulutusta ja huomioida paremmin alkuvaiheen kielitaidon monimuotoisen kehittämisen väylät. Tavoitteellinen kielenoppiminen on tarkoitus rakentaa osaksi työllisyyden ja kotoutumisen palvelutuotantoa.
3. Miten Tampere valmistautuu hallituksen leikkausten vaikutuksiin kotouttamispalveluissa, jotta kotoutumisen perusedellytyksiä, kuten kielen oppimista, ei vaaranneta?
Tampereen kaupunki käy tiivistä vuoropuhelua C6-kaupunkien, Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa koskien hallituksen leikkausten vaikutusten arviointia ja mahdollisia lainsäädäntömuutoksia. Leikkausten kokonaisvaikutusta on vielä tässä vaiheessa vaikeaa arvioida, koska rahoituksen määrään vaikuttaa oleellisesti kansainvälistä suojelua saavien määrä kunnassa. Ukrainan pakolaistilanteen vuoksi kansainvälistä suojelua saavien määrä on kasvanut Suomessa ja Tampereella. Jos ukrainalaisten muuttajien määrä jatkaa samalla tasolla kuin edellisvuonna, voivat vaikutukset edellisen vuoden kokonaisrahoitukseen verrattuna olla kohtalaisia. Vaikka valtion rahoituksen maksuperusteet muuttuvat, kokonaisrahoitus voi pysytä melko samana.
Rahoituksen leikkausten arvioidaan vaikuttavan kaupungin talouteen erityisesti vuodesta 2027 alkaen, jolloin valtio ei enää pääsääntöisesti maksa kuntakohtaisia korvauksia esimerkiksi vuonna 2024 Suomeen saapuneista ukrainalaisista. Vaikutusten vuoden 2026 talousarvioon arvioidaan olevan kohtalaisia ja leikkauksen kohteena oleva pakolaisten laskennallisen rahoituksen määrän arvioidaan olevan noin 4,9 milj. euroa, eli rahoituksen vähentymistä kuluvan vuoden talousarviosta on noin 450 000 euroa. Suurimmat vaikutukset leikkauksista tulevat kohdistumaan Työllisyys- ja kasvupalveluihin johtuen siitä, että merkittävimmät budjettiallokoinnit kohdistuvat työikäisten asiakkaiden kotoutumista ja kielen oppimista tukeviin palveluihin sekä niihin liittyviin lakisääteisiin viranomaistehtäviin. Arviot muutoksista valtion rahoitukseen on huomioitu vuoden 2026 kehysvalmistelussa.
Lisätietoja:
Mari Taverne
Palvelujohtaja
Työllisyys- ja kasvupalvelut
mari.taverne@tampere.fi
Puh. 040 801 2686