Perustelut
Tampereella tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan lasten, nuorten ja perheiden elämään. Tutkimusten mukaan lapsuudessa koetut puutteet ja haastavat olosuhteet heijastuvat merkittävästi koko elämänkulkuun – terveyteen, koulutuspolkuihin ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen viimeaikaiset päätökset tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä merkittävästi: noin 31 000 uutta lasta arvioidaan ajautuvan köyhyysrajan alapuolelle, ja yhteensä Suomessa elää jo noin 150 000 lasta köyhyydessä. Tämä kehitys tekee entistä tärkeämmäksi sen, että kunnissa varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa.
Tampere on sitoutunut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin vuodesta 2021 ja päättänyt sisällyttää lapsivaikutusten arvioinnin osaksi päätösten valmistelua ja ennakkoarviointia. Käytännössä arviointien systemaattisuus, laatu ja ajoitus kuitenkin vaihtelevat, eikä tietoa arviointien tuloksista, määrästä ja kattavuudesta ole tuotu päättäjille säännöllisesti.
Kysymys:
- Miten Tampereella varmistetaan, että päätösten vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin arvioidaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa ennen päätöksentekoa?
- Miten varmistetaan, että päättäjillä on käytössään riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa valmisteltujen esitysten lapsivaikutuksista?
- Miten lapsivaikutusten arviointi toteutuu eri tasoisissa päätöksissä – viranhaltijapäätöksissä, lautakunnissa ja valtuustossa?
- Kuinka monta lapsivaikutusten arviointia Tampereen kaupunki on tehnyt viimeisen vuoden aikana, ja kuinka monta merkittävästi lasten, nuorten ja perheiden elinoloihin vaikuttavaa päätöstä on tehty ilman asianmukaista lapsivaikutusten arviointia?
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan vastaus Pilvi Kuidun valtuustokyselyyn:
1. Miten Tampereella varmistetaan, että päätösten vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin arvioidaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa ennen päätöksentekoa?
Päätösten ja julkisen hallinnon toiminnan vaikutusten arviointi on osa päivittäistä viranhaltijatyötä. Päättäjien ja päätösten valmistelijoiden vastuulla on asiantuntemuksensa pohjalta arvioida vaihtoehtoja, suhteuttaa ratkaisut kuntalaisten etuun ja selvittää vaikutukset riittävästi (ks. mm. hallinto- ja kuntalaki). Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsivaikutusten arviointiin (ks. lastensuojelulaki).
Päätöksen valmistelija vastaa päätöksen vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamisesta. Myös lautakunnat, johtoryhmät tai muut päättävät toimielimet voivat linjata, milloin päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi on tarpeen tehdä.
Tampereen kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista linjataan intranetissä julkaistussa päätösvalmistelijan oppaassa sekä erillisessä vaikutusten ennakkoarvioinnin ohjeistuksessa. Päätösvalmisteluoppaan mukaan päätöksenteon yhteydessä tulee selvittää, onko päätöksellä merkittäviä vaikutuksia ihmisiin tai liittyykö päätökseen ristiriitoja. Oppaan linjauksen mukaisesti ennakkoarviointi tulee tehdä, kun:
· päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle (eli valtuustokysymykseen liittyen lapsiin)
· päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä
· kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai kyseessä on uusi palveluiden järjestämistapa
· päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisiin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin).
Ennakkoarviointia ei tarvita, kun kyseessä on tavanomainen toimintaan liittyvä päätös, kuten tiedoksi merkittävä asia, oikaisuvaatimus, yksilöön kohdistuva päätös, toiminnan seurantaan liittyvä päätös, hankinta, avustus, tms.
Tampereella lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on osa laajempaa päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA(US)) kokonaisuutta. Vaikutusten ennakkoarviointiohjeistus, mallidokumentit ja linjaukset arvioinnin käytöstä on julkaistu kaupungin intranetissä. Myös kaupungin verkkosivuilla on julkaistu sivu vaikutusten ennakkoarvioinnista: Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi [Tampereen kaupunki - Päättäjät ja päätökset] Arvioinnin toteuttamiseen saa ohjausta ja tukea hyvinvointikoordinaattorilta ja sivistyspalvelujen erityisasiantuntijalta. Lisäksi työpari on koordinoinut kaupungin yhteisten ennakkoarviointien, kuten talouden tasapainotusohjelman ja palveluverkkoselvityksen ennakkoarviointien, toteutusta. Laaditut päätösten ennakkoarvioinnit raportoidaan valtuustokausittain hyvinvointikertomuksessa.
Pormestariohjelman linjausten mukaisesti vaikutusten ennakkoarviointien prosessia ja työkaluja on tavoitteena kehittää alkaneella valtuustokaudella. Vaikutusten ennakkoarvioinnin kaupunkitasoinen ohjaus ja tuki organisoidaan vuoden 2026 alusta alkaen sivistyspalvelujen yhteisö- ja kehittämispalveluihin, joka yksikkönä vastaa jo kaupunkitasoisesti muun muassa yhdenvertaisuusasioista sekä vaikuttamistoimielinten työstä. Kehitystyöhön on suunniteltu kohdennettavan rahoitusta Kaikkien Tampere -kehitysohjelmasta, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy tämän mahdollistavan ohjelmasuunnitelman kevättalvella 2026.
Kehitystyön ohella on huomioitava, että kaupungin talouden tasapainotusohjelman myötä vähenevät hallinnon resurssit kaventavat mahdollisuuksia laajoihin ja osallistaviin päätösten vaikutusarviointeihin.
2. Miten varmistetaan, että päättäjillä on käytössään riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa valmisteltujen esitysten lapsivaikutuksista?
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia tehdään pääosin valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden asiantuntemuksella. Päätöksen tekijän vastuulla on varmistaa, että päätös pohjautuu tutkimuspohjaiseen, prosesseissa kerättyyn ja/tai kohderyhmän osallistumisella kerrytettyyn tietoon.
Erillisten EVAUS-raporttien laadinnan osana voidaan hyödyntää osallisuuden alustoja ja vaikuttamistoimielimiä, kuten lastenparlamenttia, nuorisovaltuustoa ja Vaikuta! -päiviä. Lisäksi päiväkoti ja kouluryhmät voivat osallistua päätösten vaikutusten arviointiin.
Tampereen kaupunki rakentaa määrätietoisesti monitasoista tilannekuvaa kaupungin lasten ja nuorten arjesta ja hyvinvoinnista yhteistyössä hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Tietoa kerrytetään ja käsitellään sekä johdon että työntekijöiden tasolla. Työstä vastaa poikkihallinnollinen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä. Arjen kokemustiedon koostamisen aputyökaluna käytetään Näkymä-järjestelmää. Ammattilaistietoa syvennetään kasvatuksen ja opetuksen palvelujen omilla lapsille ja nuorille suunnatuilla kyselyillä sekä seudullisilla ja valtakunnallisilla kyselyillä, kuten kouluterveyskyselyillä. Keskeisten selvitysten tuloksia esitellään säännöllisesti erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Jatkuvasti päivittyvä tietopohja tukee tietoperusteista päätöksentekoa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta raportoidaan vuosittain Tamperelaisten hyvinvoinnin tila -raportissa. Lasten ja nuorten (0–17-vuotiaat) sekä nuorten aikuisten (18–28-vuotiaat) hyvinvointiin vaikuttavia tietoja käsitellään ja analysoidaan uudistettavan hyvinvointityöryhmän alatyöryhmissä. Lisäksi keskeinen tieto lasten ja nuorten tilanteesta kootaan valtuustokausittain hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on ensimmäistä kertaa laadittu ikäryhmittäin, mikä helpottaa kohderyhmittäistä tiedon hallintaa.
3. Miten lapsivaikutusten arviointi toteutuu eri tasoisissa päätöksissä – viranhaltijapäätöksissä, lautakunnissa ja valtuustossa?
JA
4. Kuinka monta lapsivaikutusten arviointia Tampereen kaupunki on tehnyt viimeisen vuoden aikana, ja kuinka monta merkittävästi lasten, nuorten ja perheiden elinoloihin vaikuttavaa päätöstä on tehty ilman asianmukaista arviointia?
Vaikutusten ja lapsivaikutusten arviointi kuuluu kaikille päätöksenteon tasoille. Lasten arkeen vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikissa lautakunnissa ja jaostoissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Lisäksi eri viranhaltijat tekevät toimivaltansa puitteissa lukuisia yksilöihin tai laajemmin lapsiryhmiin ja heidän perheisiinsä vaikuttavia päätöksiä. Vaikutuksia voidaan kuvata osana päätöksen perusteluita tai erillisissä EVAUS-raporteissa, joiden laajuus voi vaihdella.
Tehdyistä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinneista on raportoitu hyvinvointikertomuksessa 2021–2025, joka käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 19.5.2025 (§ 60). Valtuustokaudella 2022–2025 erillisiä vaikutusten ennakkoarviointeja toteutettiin raportoinnin mukaan kymmenen. Kesän ja syksyn 2025 aikana on lisäksi laadittu kaksi arviointikokonaisuutta: Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman keskeisistä toimenpiteistä laadittiin arviot, jotka esitettiin lautakunnittain usean arvion koonteina. Työn alla olevan palveluverkkosuunnitelman keskeisistä toimenpide-ehdotuksista on kustakin tekeillä oma vaikutusarvionsa, jotka osaltaan ohjaavat valmistelua ja jotka tuodaan mukaan palveluverkkoon liittyvään päätöksentekoon. Alkaneen valtuustokauden aikana tehdyt ja työn alla olevat arvioinnit ovat siis laajoja ja lukuisia eri toimenpiteitä koskevia, mutta ne on julkaistu ja julkaistaan koonteina.
Lapsia ja nuoria koskevien päätösten määrä on monitulkintainen kysymys, eikä kysymykseen voida vastata tyhjentävästi ilman laajaa selvitystä. Osa päätöksistä kohdistuu lapsiin ja nuoriin suoraan – osa välillisesti. Osa päätöksistä on osa laajempaa jatkumoa: esimerkiksi koulun uudisrakennushankkeeseen liittyy useita päätöksiä hankkeen eri vaiheissa. Suuntaa antava vastausta kysymykseen voidaan hakea Selma-päätöksentekojärjestelmästä hakemalla päätöksiä hakusanoilla ”Lasten / nuorten / perheiden”. Tällaisia päätöksiä (henkilöstö- ja oppilasasiat pois lukien) järjestelmästä löytyy 435 kappaletta vuodelta 2025. Näistä valtaosa on avustus-, yhteistyö-, projekti- ja kokousraportteihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joihin voisi liittää vaikutusten ja lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin, on noin 15 kappaletta. Tällaisia ovat muun muassa koulurakennusten tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat, hinnastot ja oppilaaksioton rajat. Edellä mainittujen hakusanojen lisäksi lapsivaikutuksia on muun muassa kaavoitukseen, joukkoliikenteeseen ja kaupunkikehitykseen liittyvillä päätöksillä.
Nykyisen vaikutusennakkoarviointiprosessin keskeinen haaste on, ettei sen toteutumisen laajuudesta ole saatavilla kattavaa tietoa. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi -merkinnän saamista Selma-päätöksentekojärjestelmään on selvitetty. Valtuustokaudella tehtävän kehitystyön yksi tavoite on vahvistaa kaupunkitasoista seurantaa digitaalisuutta hyödyntäen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että (lapsi)vaikutusten ennakkoarvioinnin prosessi ei kaikilta osin ole vielä täysin vakiintunut ja että toiminnan kehitystyössä tulee huomioida päätöksentekoon varattu aika sekä hallinnon resurssit.