Perustelut
Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa valtuustokauden toimintaa ohjaavasta strategiasta. Valtuustostrategia on valtuuston keskeisin ohjausväline.
Kaupungin talous oli viime valtuustokauden alussa vuonna 2021 tasapainossa, mutta pormestarin vuoden 2025 talousarvioesitys oli toiminnallisilta menoiltaan liki 100 miljoonaa euroa alijäämäinen. 42:een prosenttiin painunut investointientulorahoitusaste Särkänsiltoineen, Rongankatuineen ja Näsinsaarineen on kaadettu perintönä nykyisten valtuutettujen niskaan.
Marraskuun 2024 valtuustossa tehtiin esitys pormestarin vuoden 2025 talousarvioesityksen palauttamisesta takaisin uudelleenvalmisteluun. Helmikuussa 2025 kaupunginhallituksessa ja valtuustossa äänestettiin vuoden 2025 talousarvion avaamisesta ja mahdollisesta tulevasta verojen kiristämisestä. Tilintarkastaja esitti silloisille tilivelvollisille ehdollista tili- ja vastuuvapautta vuodesta 2024.
Tampereen talouden haasteiden syynä ei voidakaan pitää pelkästään Tampereen kaupungista riippumattomia syitä, vaan laadukkaalla johtamisella on kaupungin hyvälle hallinnolle ja taloudelle keskeinen merkitys.
Talousarviokokouksen esittelypuheenvuorossaan tuore pormestari totesi, että toimenpiteisiin ja säästöihin Tampereen talouden tasapainottamiseksi on ryhdytty etupainotteisesti. Kokoomuksen valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja painotti ryhmäpuheenvuorossaan kaupungin laadukkaan johtamisen merkitystä korostaen kuitenkin samalla, että sovituista investoinneista tulee pitää kiinni. Kaupunki on joutunut käynnistämään yt-neuvottelut, joissa on leikattu muun muassa edellisellä valtuustokaudella paisutettua konserni- ja sivistyspalveluiden hallintoa.
Kaupunginhallituksen esityksestä valtuusto päätti strategiansa ykköstavoitteena, että tamperelaisten hyvinvointia lisätään mittaamalla hyte- kerrointa (valtionosuus asukasta kohti). Tämän strategian, talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen puolesta äänesti myös valtionosuusjärjestelmästä vastaava kuntaministeri.
Pian talousarviokokouksen jälkeen ilmoitettiin kuitenkin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen kaatamisesta. Johtuen tästä, Tampere saattaa tarvita kesken vuoden 2026 lisätalousarvion, jotta valtuuston hyväksymästä taloussuunnitelman raamista vuosina 2026-2027 kyetään pitämään kiinni.
Kysyn pormestari Nurmiselta:
Miten kaupungin ylin johto edistää laadukkaan johtamisen toteutumista Tampereen kaupungilla?
Miten Tampereen kaupunki tulee reagoimaan valtionosuusjärjestelmäuudistuksen kaatumiseen, jotta kaupunginvaltuuston päättämän taloussuunnitelman raameista pystytään pitämään vuosina 2026-2027 kiinni?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Marika Puolimatkan valtuustokyselyyn:
Valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2026 ja taloussuunnitelma vuosille 2026 – 2029 on kaikkina taloussuunnitelman vuosina alijäämäinen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt 19.2.2025 kokouksessaan talouden tasapaino-ohjelman periaatteista ja asettanut tavoitteeksi, että vuosi 2029 on tasapainossa tai ylijäämäinen siten, että tasapainon tarkastelussa huomioidaan enintään 25 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä tai poikkeuksellisia myyntivoittoja. Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vuosi 2029 on alijäämäinen 23 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamista tulee jatkaa, jotta valtuuston asettama tasapainotavoite saavutetaan.
Valtionosuusuudistuksen valmistelun yhteydessä valtionvarainministeriön asettamat selvitysmiehet luovuttivat uudistuksen laatimista koskevan selvitysraporttinsa kunta- ja alueministerille 16.12.2024. Raportissa huomioitiin myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus, joka tehtiin valtiovarainministeriön toimeksiannosta. VATT tutki Manner-Suomen kuntien palvelutuotannon menoja selittäviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa arviot väestön ikärakenteen sekä muiden valtionosuuskriteerien yhteydestä tarkasteltujen palveluiden tarjoamisen ja tuottamisen menoihin. Valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöt OTK Arto Sulonen ja HT Eero Laesterä totesivatkin, että VATT tutkimuksessaan esittämiä tuloksia voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana arviona kuntien ominaisuuksien ja toimintamenojen välisistä riippuvuussuhteista. Useiden kriteerien kohdalla vahvistuu VATT:n esittämä näkemys, että monet nykyiset valtionosuuskriteerit perustuvat vanhentuneisiin tietoihin kuntien kustannusten ja valtionosuuskriteerien yhteydestä. Selvitysmiesten laatiman valtionosuusjärjestelmän uudistusta koskevan esityksen perusteella oli odotettavissa, että Tampereen kaupungin valtionosuudet olisivat kasvaneet vuositasolla alustavien karkeiden arvioiden mukaan jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa, olettaen että uudistus olisi toteutettu selvitysmiesten esityksen perusteella. Valtionosuusuudistus kaatui ennen kuin se tuli lausunnolle, joten ei ole tiedossa, millaisia vaikutuksia uudistuksella olisi tosiasiassa ollut kaupungin talouteen.
Koska valtionosuusuudistuksen aikataulu ja eteneminen sekä sen lopputulos oli epävarmaa talousarviota valmisteltaessa, Tampereen kaupunki ei ottanut uudistukseen liittyvää positiivista odotusarvoa mukaan viralliseen talousarvioasetelmaan. Siten valtionosuusuudistuksen kaatumisella ei ole suoraan vaikutusta valtuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan. Tosiasiassa valtionosuusuudistus olisi kuitenkin tarvittu kipeästi korjaamaan kuntien rahoitusjärjestelmässä olevaa ilmiselvää vääristymää. Mikäli uudistus olisi toteutunut selvitysmiesten esityksen mukaan, olisi Tampereen kaupungin talousasetelma toteutunut lähes tasapainoisena vuonna 2029.
Talouden tasapaino-ohjelman valmistelu ja toimeenpano on aloitettu etupainotteisesti. Vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026 – 2029 taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on löydetty jo merkittäviä pysyväisluonteisia keinoja talouden tasapainon saavuttamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät vielä riitä vaan tasapainotustyötä tulee jatkaa, jotta kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle.